Tuliko otettua vahingossa lainaa?
53
Kuluttajan asema luottoa hakiessa ei ole kaksinen. Yhä useampi tarvitsee yllättävien elämäntilanteiden, kuten vaikkapa lomautusten, takia luottoa päivittäisistä menoista selviytymiseen. Luottotiskin toisella puolella vastaan tulee kuitenkin korkeiden kulujen ja pykälien viidakko, joka hämää kuluttajia.
– Toisella kädellä työnnetään luottoja ja kortteja ja toisella varmistetaan, että jos epäonnistuu luotonhallinnassa, niin seuraukset ovat kovat, Kuluttajaviraston kuluttajaoikeusasioista vastaava johtaja Anja Peltonen sanoo.
– Myös yritykset myyvät virheellistä tavaraa ja epäonnistuvat suorituksessaan. Samalla tavalla kuluttajalla pitää olla mahdollisuus epäonnistua niin, että seuraukset ovat kohtuulliset.
Kuluttajavirasto vaatiikin pankeilta vastuullisuutta luotonannossa. Lainaehtojen pitäisi olla ymmärrettäviä ja asiakkaan näkökulmasta suunniteltuja, korkojen kohtuullisia ja kustannusten todellisuuteen perustuvia.
Monella asiakkaalla pikavipin tai muun kulutusluoton ottopäätöstä hämärtää tietämättömyys lainan ja sen maksamatta jättämisen seurauksista. Joissain tapauksissa taustalla voi olla vaikkapa peli- tai alkoholiriippuvuus, jota vipeillä rahoitetaan.
– Luotonantajien pitäisi laskea kuluttajan tietotasolle asetettuja vaatimuksia. Ihmiset eivät toimi rationaalisesti, mikä pitää ottaa huomioon luottoja tarjottaessa, Peltonen vaatii.
Luottojen lisääntyminen
kasvattanut ongelmia
Kuluttajaviraston tapauslista on pitkä. Esimerkiksi OP-Pohjola harrasti viraston mielestä harhaanjohtavaa markkinointia, jossa kuluttajalle markkinointiin OP-Visa-luottoa bonuksen keräämisen varjolla. Pankin mukaan vaikkapa lauantaimakkara kannattaa maksaa mieluiten Visalla, sillä pankkikortilla maksettaessa ei bonuksia ropise.
Kuluttajavirasto muistuttaakin, ettei luotto ole arkipäiväinen perusostos, vaan päätös, joka vaikuttaa talouteen pitkään. Siksi luottojen markkinoiminen esimerkiksi alennuksilla tai tarjouksilla on kielletty.
Finanssikriisi on myös lisännyt rahoituslaitosten varovaisuutta epäasiallisillakin tavoilla. Kuluttajavirasto kertoo tapauksista, joissa pankkitiliä avaamaan tulleelta henkilöltä on vaadittu työtodistusta. Luotottoman pankkitilin avaaminen on tehty monin paikoin hankalaksi. Viraston mukaan tapaukset ovat maamme suurimmista pankeista.
Paljon ongelmia on ollut myös asuntolainojen viitekorkojen muuttamisessa. Kun finanssikriisi heilautteli korkotasoja, moni velallinen alkoi pohtia, mikä viitekoroista olisikaan omalle lainalle järkevin. Helpoksi ja joustavaksi markkinoitu viitekoron vaihtaminen on kuitenkin paikoin johtanut vaatimuksiin myös pankin marginaalien muuttamisesta.
– Ymmärrän sinänsä, että pankkien on nostettava marginaaleja, koska kustannuksetkin ovat nousseet. Sitä olisi kuitenkin pitänyt osata ennakoida luottosopimuksia solmittaessa, Peltonen sanoo.
Kansanpankista
ratkaisu?
Kuluttajaviraston kaipailemat säännöt muistuttavat eräänlaista ”hyväntekijäpankkia”, jota Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki hiljan ehdotti perustettavaksi. Kuluttajavirasto ulottaisi kuitenkin vaateet laajemmalle.
– Näkökulma pitäisi olla meidän suurten pankkien toiminnassa, Peltonen sanoo.
Peltonen vertaa luottomarkkinoiden tilannetta sähkömarkkinoihin, joilla jo lainsäädäntö vaatii sähkön hinnan säilymistä kohtuullisena.
– Kun saa yhteiskunnalta tällaisen tosi kannattavan potin hoidettavakseen, pitäisi vastapainona huolehtia myös asiakkaista, jotka eivät ole niin tuottavia, Peltonen sanoo.
Yhteiskunta onkin ajautumassa kohti läpiluotottumista: kaupoista ei enää saa tavaraa osamaksulla, vaan perään lähetetään luotollinen kanta-asiakaskortti. Pankkikorttijärjestelmää uusittaessa kuluttajia kehotetaan ottamaan korttiin myös credit-ominaisuus, eli vanha kunnon luotto.
– Aiemmin on ajateltu, että eiväthän kaikki ihmiset tarvitse luottoa, mutta kyllä me aika lähellä sitä tilannetta olemme.
Pikavippien vaihtoehtoina on lähinnä kunnille vapaaehtoinen sosiaalinen luotto sekä toimeentulotuki. Sosiaalista luototustakin tarjoaa vain pieni osa kunnista.
– Meillä on kuitenkin se suuri enemmistö, joka ei tarvitse sosiaalista luottoa eikä toimeentulotukea, mutta on siinä rajalla. He tarvitsisivat jonkun muun vaihtoehdon kuin pikavipin, jossa kulut ovat tällä hetkellä vain nousussa, Peltonen pohtii.
17
Kommentit (53)
Täytyyhän se lauantaimakkara nyt jollain maksaa vaikka velalla!
Onhan se nyt inhottavaa siitä kassajonosta lähteä sitä
lauantaimakkaraa sinne tiskiin takaisin mennä viemään eli
velalla vaan porskutetaan.
Mitä väliä, menen tästä nyt nostamaan 50 000 euroa lisää - veneeseen.
Viikonloppuna on venetori ja sieltä saa kesän ajettuja veneitä sikahalvalla.
En aio jättää tilaisuutta väliin.
Moni elää kädestä suuhun.. rahat riittävät peruselämiseen, mutta säästöön ei juuri mitään jää. Jos sitten tulee jokin yllättävä, budjetoimaton meno (pesukone hajoaa, polkupyörä varastetaan, tms.) ei rahaa ole puskuroimassa ja ahdinko voi käydä pahaksi.
Ratkaisin tämän ongelman visa-kortilla. Maksan aina koko kuukauden visa-laskun kerralla pois, ts. saan kuukauden korotonta maksuaikaa ostokselleni. Olen säätänyt kortin luottorajan sellaiseksi, että tarvittaessa kykenen maksamaan maksimisumman pois yhdessä erässä ja saan silti sen kuukauden pakolliset laskut maksettua. Toki em. tilanne tarkoittaisi, että seuraavassa kuussa pitää syödä visalla, mutta jos "nuukailee" harkitusti on seuraava visalasku paljon pienempi kuin ensimmäinen.. ts. hätätilassa pystyy sen pesukoneen, pakastimen tai auton huollon kustantamaan heti ja elää sitten poikkeuksellisen säästeliäästi pari kuukautta ja saa maksettua ostoksensa ilman kalliita korollisia lainoja ja vippejä.
Visa on minulla käytössä vain hätäratkaisuna. Normaalissa arkielämässäni en sitä käytä, vaan käytän nimenomaan puskuroimaan tilapäiset yllättävät ja budjetoimattomat menot!