Ministerin juustojutut tuohduttavat

Kyllä kuluttajille riittää silti yhä kolmen euron juustoja, oli kommentti, joka sai kansan hiiltymään.

Kommentin laukoi maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Helsingin Sanomissa alkuviikolla julkaistussa jutussa, joka käsitteli juuston vientituen korotuksia.

Euroopan unionin jäsenmaiden maatalousministerit kannattavat yksimielisesti korotusta vientiin menevän juuston tukiin. Tuen korotus kannustaisi halvan juuston valmistajia myymään tuotteitaan Euroopan unionin ulkopuolelle, mikä puolestaan voi koitua suomalaisen juustonostajan kohtaloksi.

Edulliset juustot kannattaakin myydä EU:n ulkopuolelle.

Anttila halusi ilmeisesti rauhoitella "kolmen euron kommentillaan" juustoistaan huolestuneita suomalaisia. Kommentti ei suinkaan rauhoittanut ihmisiä.

Juustokilo
halvimmillaan viisi euroa

Taloussanomien keskustelupalstalla virisi vientitukia käsitelleen uutisen julkaisemisen jälkeen kiihkeä keskustelu siitä, löytyykö Suomesta todella halpisjuustoja. Muutaman euron juustot ovat mahdollista vain suomalaisten unissa.

EU:n maatalousministerien mielestä halvat juustot polkevat hintoja. Keskustelijat ovat eri mieltä:

– Juuston polkumyynti? Juustoviipale maksaa jo nyt enemmän kuin makkara!, hämmästelee esimerkiksi nimimerkki Mineraalimies Taloussanomien keskustelupalstalla.

Keskustelupalstoilla kysellään myös huvittuneina, missä Anttila on nähnyt kolmen euron hintaista juustoa.

Taloussanomat jäljitti halpisjuustoa. Esimerkiksi Helsingin Kampin Lidlissä halvin juusto kilohinnaltaan on Baltic princess -edam.

Keskiviikkona päättyneessä tarjouksessa juusto maksoi 3,99 euroa kilo.

Normaali kilohinta on kuitenkin 4,79 euroa. Myös kauppias Toni Pokela Espoon Ison Omenan Citymarketista pitää ministerin juustokommenttia erikoisena. Hänen mukaansa halvimpien juustojen kilohinta on viiden euron luokkaa.

– Tarkistin juuri, että halvin juustomme on 800 gramman Euroshopper-edam, joka maksaa vajaat viisi euroa kilo, Pokela sanoo. Pokelan mukaan halvimmat juustot ovat suunnilleen saman hintaisia eri Citymarketeissa.

– Joskus tulee poikkeuserä, joka voi olla halvempi tavallista lyhyemmän päiväyksen takia. Mutta perushinnoittelussa en ole kuullut kolmen euron juustosta, kauppias toteaa.

Ministeri Anttila:
"Tarkoitin tuontihintaa"

Taloussanomat tavoitti Sirkka-Liisa Anttilan kommentoimaan asiaa viralliselta vierailulta Unkarista. Hän harmistuu kuullessaan juustokeskustelusta.

– Helsingin Sanomien toimittaja on tulkinnut väärin minun sanomaani. Juttelin hänen kanssaan siitä, että kommentistani välittyy nyt väärä tieto, Anttila harmittelee puhelimessa.

Anttilan mukaan hän ei puhunut juuston market-hinnoista, vaan tuontihinnasta.

– Kun Suomessa myydään juusto, siihen tulee kaupan kustannukset ja arvonlisäveroa iso prosentti. Asiassa on välittynyt väärä tieto, ministeri kertoo.

Maidon hinta
halutaan hilata ylös

Monen keskustelijan mielestä on päätöntä, että halpa juusto halutaan häätää suomalaisista marketeista.  

Anttilan mukaan käynnissä on kuitenkin ”maitokriisi”, jossa hinnat ovat liian alhaalla. Hänen mukaansa vientituen korotus on sen takia välttämätön.

– Vientituen korotuksella tuottajahinta saadaan paremmalle tolalle. Suomessa maidon hinta on laskenut yhdeksän senttiä litralta tilanteessa, jossa tuotantokustannukset eivät laske samaa tahtia. Se on iso lovi maitotuottajille, Anttila perustelee tarvetta nostaa maidon hintaa.

Anttila kieltäytyy kuitenkin ottamasta kantaa siihen, onko viiden euron kilohinta juustolle sopiva.

– Täytyy muistaa, että yhden juustokilon tuottamiseen menee kymmenen litraa maitoa.

Ylitarjonta
dumpataan kehitysmaihin

Ministerin mukaan markkinoilla on ylitarjontaa maitotuotteista, ja tilanne hänen mukaansa korjataan viemällä liika juusto Euroopan unionin ulkopuolelle.

– Nyt ylijäämät myydään dumppaamalla muun muassa Suomen markkinoille, mikä heijastuu tuottajahintoihin, Anttila sanoo.

Vientituen korotus vaikuttaisi paitsi suomalaisten ruokalaskuun, myös vientimaiden tuottajiin. Onko oikein dumpata Euroopan ylijäämäjuusto kehitysmaihin, joissa vientitukien alentamat hinnat kilpailevat paikallisten tuottajien tarjoamien hintojen kanssa?

– Kyllä siellä [kehitysmaissa] on edelleen ruoasta pulaa. Niin kauan kuin kehitysmaissa ei kyetä itse tuottamaan kansalaisille ruokaa, esimerkiksi ylijäämän käyttäminen kehitysyhteistyössä olisi yksi mahdollisuus. Tietysti ensisijainen tavoite täytyy olla, että niissä maissa itse tuotetaan ruoka.

Eikö halvan juuston vienti kehitysmaihin nimenomaan vaikeuta niiden mahdollisuuksia tuottaa omat juustonsa? Miksi kehitysmaiden tuottajien pitää kärsiä eurooppalaisesta ylituotannosta?

– Maailmassa on miljardi ihmistä, jotka elävät nälkäkuoleman rajamailla. Ei olla vielä lähelläkään sitä tilannetta, Anttila vastaa.

Hänen osaltaan juustokohu on loppuun käsitelty, ja ministerin virallinen matka Unkariin voi jatkua vierailulla paikalliselle maitotilalle.