Kansa säästää kuin viimeistä päivää

Finanssialan Keskusliiton tänään tiistaina julkaiseman rahankäyttötutkimuksen mukaan jo 48 prosenttia kaikista suomalaisista aikoo säästää varojaan tulevan vuoden aikana.

Valtaosa sanoo panevansa rahaa pankkiin ja mieluiten sijoitustileille. Sijoitusrahastot eivät kiinnosta, eivätkä oikein osakkeetkaan. Säästämishaluisten määrä on noussut viime vuodesta neljä prosenttiyksikköä.

– Mielestäni tämä on tähän tilanteeseen erittäin järkevä toimintatapa. Todennäköisesti useampikin säästäisi, jos voisi. Kannattaa muistaa, että vielä viisi vuotta sitten vain 39 prosentilla suomalaisista oli säästöaikeita, kertoo liiton rahoitusasiantuntija Ulla Halonen.

Iloiseen nousukauteen tuudittautuneet suomalaiset heräsivät säästämiseen todenteolla vasta kun talousuutiset alkoivat synkistyä. Moni huomaa tehneensä sen liian myöhään.

– Kulutukseen on nyt laitettu jarrut päälle, mutta eihän kukaan tiedä tapahtuiko se ajoissa, sanoo Halonen.

Nopeimmin irtorahaa ovat nyt siirtäneet pois kulutuksesta 55–64-vuotiaat. Kun vielä viime vuonna vain 55 prosentilla heistä oli säästöjä ja sijoituksia, nyt vastaava luku on 68 prosenttia.

Sen sijaan 20–28-vuotiailla säästöjä on ymmärrettävästi edelleen vähän. Tässä ikäryhmässä myös pikavippien määrä on pysynyt suurena: yli viisi prosenttia on joutunut ottamaan vuoden sisällä tekstiviestiluottoja.

Lamansietokyky vaatii monen
kuukauden palkkapuskuria

Finanssialan Keskusliitto ei tutkimuksessaan kysynyt, kuinka paljon suomalaisille on ehtinyt  näin lyhyessä ajassa kertyä lamapuskureita.

Jos tavallinen palkansaaja on alkanut panna rahaa syrjään vasta viime syksynä, vappuun mennessä hätävaratilille lienee kertynyt vain tonni tai pari.

– Koskaan ei voi sanoa, millaiset säästöt ovat tarpeeksi. Se vaihtelee niin yksilöllisesti esimerkiksi perheen asuntolainakulujen ja muiden kulutustarpeiden mukaan, sanoo Ulla Halonen.

Joka tapauksessa monessa perheessä käteiselle tulee tässä lamassa olemaan tarvetta. Yleinen nyrkkisääntöhän on, että lyhyitä lomautuskausia tai normaaleja perheen yllätysmaksuja varten säästössä olisi hyvä olla kahden kuukauden nettopalkka.

– Ei säästämistä kannata pysäyttää tähän. Muutaman kuukauden nettopalkkakaan ei kaikissa tilanteissa riitä, Halonen huomauttaa.

Esimerkiksi työttömyyden alkaessa kestää aina hetki, ennen kuin korvauksia alkaa tulla. Kulutustasoon on silloin pakko tehdä äkkipudotus.

Liiton tutkimuksen mukaan 58 prosenttia suomalaisista näkee nyt omaan talouteensa kohdistuvia riskejä. Kolmannes pelkää oman tai perheensä tulotason laskevan. Työttömyysuhkaa tuntee noin joka neljäs vastaaja.

Sen sijaan sijoitusomaisuuden kohtalo näyttää toisarvoiselta: vain noin joka kymmenes ihminen sanoo pelkäävänsä sijoitustensa tai asuntonsa arvonlaskua.

Myöskään lainakorkojen kovin pikaiseen nousuun ei kansa usko.

Keskusliiton vuosittaiseen rahankäyttötutkimukseen vastasi noin 2400 ihmistä eri puolita manner-Suomea.