Järki käteen lamatalkoissa
Suomalaisten patisteleminen kuluttamaan herättää tunteita puolesta ja vastaan. Toisia ärsyttää se, miksi työpaikkansa puolesta pelkäävien pitäisi kuluttaa viimeiset euronsa kansantalouden hyväksi. Joitakin pistää vihaksi kulutusvimman lietsominen ylipäätään.
Toinen puoli taas kimmastuu siitä, että ihmisiä säikytellään turhan päiten säästämään – ja kansantalous kärsii.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Eero Lehto uskoo, että erilaisilla patistuskampanjoilla on hyvin vähän tehoa. Ihmiset tuppaavat joka tapauksessa tekemään niin kuin parhaaksi näkevät. Ja useimmiten päätökset ovat perusteltuja.
– Kyllä ihmiset arvioivat oman tilanteensa ensin ja käyttäytyvät sen mukaan sen sijaan, että ottaisivat huomioon oman käyttäytymisen epävarmoja ja epäsuoria vaikutuksia, Lehto sanoo.
Osalla pelivaraa
ei vain ole
Osa uskoo siihen, että oma työpaikka ja tulotaso on turvattu. Ja nämä ihmiset todennäköisesti jatkavat kulutustaan entiseen malliin ihan ilman kampanjoitakin.
Kun taas toiset, usein pienituloiset, ovat tähänkin asti kuluttaneet kaiken sen, mikä käteen jää. Pelivara on siis alun perinkin vähäinen, ellei olematon.
– He ovat koko ajan kuluttaneet aika paljon ja eläneet voimiensa rajoilla. Ei heillä ole edes mahdollisuutta muuttaa käyttäytymistään.
Velkaantuminen voi johtaa ongelmiin, jotka pienentävät pelivaraa entisestään.
Milloin on
syytä pelätä?
Työttömyyden ja tulojen putoamisen pelko on se, joka saa monet nykytilanteessa varovaiseksi. Mutta milloin työttömyyden pelko on perusteltu?
– Todennäköisyys joutua työttömäksi vaihtelee yksilökohtaisesti. Osa ihmisistä kokee tilanteensa aika varmaksi ja pitää todennäköisyyttä pienenä. Nämä jatkavat aika paljon entiseen malliinsa elämäänsä.
Lehto muistuttaa, että on paljon esimerkiksi vientiteollisuudessa työskenteleviä keski- tai hyvätuloisia, joilla voi olla perusteltu syy pelätä työttömyyttä tai tulojen vähenemistä.
– On aika kohtuullista, että nämä ihmiset jonkin verran lisäävät säästämistä, koska he odottavat, että tulotaso tippuu. Ainakin ansiot voivat tippua, jos kaikenlaiset palkanlisät jäävät pois ja niin edespäin.
Puskureita
ei ole kasvatettu
Nämä ihmiset lisäävät Lehdon mukaan suurella todennäköisyydellä säästämistä, mikä näkyy kulutuksen kasvun hidastumisena. Hän huomauttaa, että säästämisaste on Suomessa ollut viime vuosina hyvin alhainen.
– Puskureita ei ole ollenkaan kasvatettu, melkein päinvastoin. Nyt jonkin verran kasvatetaan, mikä voi yllättävästi supistaa kulutusta.
Lehto muistuttaa, että ihmiset itse ovat oman tilanteensa parhaimpia asiantuntijoita.
– Tulee mielikuva, että vastuuta sysätään tavallisten ihmisten harteille. Että nyt voitte muuttaa käyttäytymistänne ja nostaa Suomen lamasta.















Kommentit (60)
Olisikohan ensin syytä lopettaa ahnehtiminen?
.
Ja sitten vaikka lyhentää työaikaa 36 viikkotuntiin?
.
Ja senjälkeen siirrtää israelaisten omistama keskuspankki Fed YK:n haltuun rahamarkkinoita sotkemasta.
.
Loputtomaan talouskasvuun ei ole paluuta.
Populistiselta vanhas- käyttäytymiseltä tuntuu, irtisanomisuhan alla olevien työläisten kannustus kuluttamiseen kun samalla työstetään kansalaisten työttömyysturvan karsimista.
Kuluttamisen kannustus pitää osoittaa liljuksille, olliloille ja MTK:n porukoille, joilla on mitä kuluttaa ja työttömyys ei ole uhka.
Mitä kansalaisia käskettiin tekemään viime laman alla 90-luvun taitteessa. Juuri 1987 Holkerin hallituksen vapauttamilla rahamarkkinoilla alkoi valtaisa kuhina. Velkaa otettiin surutta mm. valuuttalainoja yms. kotikutoista. Pankki, rahoitus- ja luottolaitoksia syntyi kuin sieniä sateella ja kaikki ne mainostivat " Tule hakemaan taskut täyteen taskurahaa" . Näin kansakapitalismi johti siihen, että keinottelijat Lassila, Kouri, Taito Tuunanen,Fryktman jne. haistoivat rahan . Muistakaa hyvät kansalaiset nämä opetukset silloin mihin yltiökapitalismi ja etenkin rahamarkkina liberalismi johtaa ja ketkä laskun sitten aina saavat maksaa. Me veronmaksajat tietenkin toivottavasti Vanhasen hallitus ottaa nyt veronmaksajat valtion erityiseen suojeluun ettei tällaiseen tilanteeseen kuin 90-luvun lamassa kukaan joutuisi.
Siinä se.
Jotkut menevät syteen, toiset saveen. On aina ollut näin.
Talous ei parane tuhlaamalla vaan säästöillä, innovaatiolla/ investoinneilla ja kovalla työllä. Olisi tietenkin mukavampi ajatus, jos meidän ei tarvitsisi tehdä töitä, vaan tuhlata ja meistä kaikista tulisi rikkaita,