Näin pankki käy kiinni korkomarginaaliisi
Pankkien asuntolainatiskeillä on ollut joulun alla ruuhkaa, kun velalliset ovat vaihtaneet pitkiä euribor-viitekorkojaan lyhyempiin ja matalampiin.
Monelle asiakkaalle on tullut yllätyksenä, että pankki etsii samalla tilaisuutta rukata myös korkomarginaalia ylöspäin.
Uusi laina-asiakas kun saa nykyisin varautua jopa 0,8 prosentin marginaaliin, kun vielä vuosi–pari sitten lainaa saattoi saada alle 0,3 prosentin marginaalilla.
– Yleisohjeena konttoreissamme on, että pelkkä viitekoron vaihto esimerkiksi 12 kuukauden euriborista 3 kuukauden euriboriin maksaa satasen, eikä muuta. Mutta jos lainaan tehdään muita järjestelyitä, marginaalikin voi vaihtua, kertoo Nordean kotitalousasiakkaiden yksikönjohtaja Jussi Mekkonen.
Asiakkaan ei siis kannata pyytää samalla koronrukkauskäynnillä maksuohjelman uusimista, laina-ajan pidentämistä, velallisten tai vakuuksien vaihtoa, koska pankki saa tulkita ne lainasopimuksen muuttamiseksi.
– Ne ovat niin isoja muutoksia, että meidän näkökulmastamme lainasta on sovittava uudelleen, Mekkonen sanoo.
Ja kun sopimus muuttuu, asiakas saa sanoa näkemiin vanhalle matalalle korkomarginaalilleen.
Konttorikohtaisia poikkeuksiakin on. Jos kyseessä on pankille erityisen tärkeä asiakas, hän voi saada puhuttua itselleen vanhat ehdot.
Koronmääräytymispäivän
vaihdosta pankit eivät pidä
Finanssialan Keskusliiton mukaan pankeille ei ole annettu nyt yleisohjeita, miten suhtautua koronvaihtajiin.
Syyskuussa liitto julkaisi malliehdot uusista kuluttajaluottosopimuksista. Niiden mukaan pankki voi poikkeustilanteessa nostaa korkomarginaalejaan, jos pankki ajautuu maksuvalmiuskriisiin.
– Tämä koskee kuitenkin kriisitilannetta, eikä sellaista ole nyt, sanoo FK:n johtaja Erkki Kontkanen.
Kaikki suomalaispankit suhtautuvat erityisen nihkeästi, jos asiakas haluaa pysyä vanhassa viitekorossaan mutta vaihtaa koronmääräytymispäivää itselleen edullisemmaksi.
Tästä korkopäivän rullauksesta tulee pankeille liikaa jälleenrahoituskuluja, joten koko lainasopimus menee uusiksi.
– Meillä ainakin konttoreissa suositellaan mieluummin koko viitekoron vaihtamista. Saahan sen aina uudelleen vaihdettua pitempään korkoon, kun yleinen korkotaso on painunut asiakkaan mielestä riittävän alas, Nordean Jussi Mekkonen sanoo.















Kommentit (68)
Ja tuohon edeltävään, juu voisihan sitä sitoa mihin vaan, jos voisi. Eipä taida LIBOR olla vaihtoehtona, kun asuntolainan viitekorosta tässä maassa neuvotellaan.
Jos huonosti käy, on pikapikaa säädettävä laki joka kieltää pankkia perimästä liian korkeaa korkoa. Kuukausieriä ei voi päästää karkaamaan. Ei yhteiskunta päästä ketään perikatoon. Suomi ei ole Zimbabwe.
Mutta silloin rahoitusjärjetelmä on tietysti pahasti jumissa ja tavalla josta kenelläkään ei ole mitään kokemusta.
Yhteispelillä homma hoituu! Riidat kannattaa nyt unohtaa.
Eikä tuo marginaali vielä mitään. V.1996 asuntolainani marginaali oli 2.25% ja vasta v.2003 pankki suostui laskeen sen 1.25% ja parivuotta myöh.nykyiseen 0,5% eli pankilla on keinot ottaa velalliselta rahat pois ja kuitauttaa muiden luottotappiot "kanta asiakkailla"
Korot alas - marginaalit ylös - korot ylös. Millä maksat 30 000 vuodessa korkoa jos lopputili tulee tai sairastut?
Koroilla ei ole enää muuta suuntaa kuin ylös, mutta ei ihan vielä. Ensin on pankkien hyvä nostella marginaaleja matalan koron aikana. Tuskin kukaan kuvittelee että niitä lasketaan kun korot nousee.
Muistakaa: Rahapeleissä pankki voittaa aina!
Sillä hillittäisiin pankkien rosvoilua.