Menikö luksusbuumi jo?

Siitä ei ole kuin hetki, kun hehkutettiin suomalaisten päässeen viimein luksuksen makuun. Mutta menikö buumi jo? Maailmalla taantuma näyttää iskeneen jo luksuksen ostajiin.

– Joillakin asiakkailla on vähemmän rahaa kuin viime vuonna ja he ostavat halvempia tuotteita, kertoi Claire Pendleton lontoolaisesta koruliikkeestä Wint & Kiddistä Financial Timesille elokuun lopussa.

Myös helsinkiläisessä Tillanderin koruliikkeessä on tänä vuonna nähty merkkejä kulutuksen muutoksesta. Varovaisuus näkyy siinä, mitä ostetaan.

– Jalokivikoruista kalleimmat eivät liiku, kertoo myymäläpäällikkö Michaela Erlin.

Sen sijaan merkkivaatteita ja -asusteita 27 vuotta myyneessä Della Marga –putiikissa ei ole ainakaan vielä näkynyt merkkejä varovaisuuden lisääntymisestä.

– Toivottavasti ei näykään. Sitä aina ruokkivat nämä jutut, huokaisee liikkeen omistaja Margareta Aittokoski.

Muun muassa Chanelia ja Armania myyvässä kaupassa ei tosin Aittokosken mukaan näkynyt edes 1990-luvun lama.

– Lama ei vaikuttanut, koska ne edelleen kuluttivat, joilla oli rahaa. Nykyisinhän sanotaan, että jotkut nuoret satsaavat merkkivaatteisiin, vaikka ei olisi varaa.

Suomi on liian
pieni Gallianolle

Boutique Kaarina K:ta 22 vuotta pyörittänyt Kaarina Kivilahti ei ole hänkään huomannut merkkejä siitä, että merkkivaatteiden ostosta tingittäisiin. Kivilahti myy muun muassa Dolce & Gabbanaa ja Versacea.

– Liikkeeni vaatteet eivät ole pelkästään luksusta, sillä ne ovat käyttötarkoitukseltaan monivuotisia.

Kivilahti uskoo pärjänneensä myös uudistamalla valikoimaansa. Hän on ottanut myyntiin pari hieman edullisempaa merkkiä, kuten Issan ja Diane von Furstenbergin. Kivilahti arvioi, että tämä voi olla osasyy kohtuullisen hyvänä jatkuneeseen myyntiin.

Suomi on hänen mielestään liian pieni maa joillekin merkeille.

– Minulla on ollut myynnissä useita ihania merkkejä, kuten Jean Paul Gaultieria ja John Gallianoa. Ne vain ovat olleet liian erikoisia Suomen markkinoille.

Kansainväliset uutiset
lietsovat huolta Suomessa

Suomessa näkyy jo joitakin merkkejä siitä, että ihmiset ovat huolestuneet maailmalta kantautuneista uutisista.

– Esimerkiksi autokauppa on hiipunut aika lailla ja asuntokaupastakin on kantautunut tietoja, että esimerkiksi asuntolainoja otetaan vähemmän. Tämä ei kerro niinkään taloudellisen tilanteen muuttumisesta kuin huolen lisääntymisestä, kertoo yksityistalouden ekonomisti Tarja Svartström Nordeasta.

Tästä psykologisesta ilmiöstä kertoo myös se, että suomalaiset ovat alkaneet säästää.

– Jos menisi oikeasti huonosti, ei olisi varaa säästää.

Suomalaisten kulutuksessa ei kuitenkaan ole vielä näkynyt suurempaa muutosta. Toimitusjohtaja Tiina Oksala Erikoiskaupan liitosta vahvistaa, että ainakin alkuvuosi meni eri kaupan aloilla hyvin. Esimerkiksi jalometallien kauppa kasvoi vielä 10 prosenttia ja kodintekniikan kauppa 11 prosenttia.

– Alkuvuoden kehitys ei vielä indikoi muutosta, mutta syksy on kysymysmerkki, Oksala sanoo.

Se, mistä karsitaan,
on yksilöllistä

Kulutusekonomian professori Visa Heinonen Helsingin yliopistosta kertoo, että epävarmoina aikoina aletaan ensimmäiseksi säästää luonnollisesti siitä, mikä ei ole välttämätöntä.

– Se on kuitenkin aika yksilöllistä, mistä aletaan karsia, vaikka sanotaan suomalaisten olevan yhtä suurta keskiluokkaa.

Heinosen mukaan on selvää, että ylemmät toimihenkilöt karsivat eri asioista kuin vaikkapa pienipalkkainen yksinhuoltaja.

– ”Paremmissa piireissä” jätetään ehkä se yksi ulkomaanmatka tekemättä tai samppanja ostamatta, jos leikkisästi sanotaan.

Heinonen pitääkin huolestuttavana sitä, että rikkaiden ja köyhien välinen kuilu on Suomessa kasvanut.

Joillekin luksustuotteet voivat olla karsittavien listoilla, mutta Tarja Svartström pitää luksusta kuitenkin niin pienen ryhmän asiana Suomessa, ettei varovaisuus välttämättä siihen iske.

– Se ei ehkä ole niin suuren porukan harrastus, hän naurahtaa.

Jo toteutunut ruuan hinnannousu on Svartströmin mukaan niin konkreettinen asia, että monet ovat alkaneet valita ruokakaupassa halvempia vaihtoehtoja.

– Ruuassa säästäminen ei johdu epävarmuudesta, vaan siitä, että se näkyy omassa lompakossa.