Opintorahan nosto on pieni ilo

Elokuun alussa toteutettu opintorahan noin 40 euron korotus ja vuoden alusta voimaan tullut opintotuen tulorajakorotus ilahduttavat opiskelijoita. Pärjätäkseen heidän on kuitenkin lähes pakko tehdä töitä, tulorajojen rajoissa tietenkin.

It-töitä ja
huolta tulevasta

Teknillisessä korkeakoulussa viidettä vuotta informaatioteknologiaa opiskeleva Elina Nyqvist pitää opintorahan noin 40 euron korotusta tarpeellisena, mutta ei riittävänä.

– Korotus on toki parempi kuin ei mitään, mutta eihän tuki itsessään riitä mihinkään. Opiskelijoiden on pakko käydä töissä, ottaa lainaa tai pyytää vanhemmilta taloudellista tukea, hän sanoo.

Nyqvist työskentelee opintojen ohessa osa-aikaisena assistenttina ohjelmistoyrityksessä.

– Kyllähän sillä 40 eurolla käy vaikka pari kertaa kaupassa. Toisaalta esimerkiksi juuri ruoan hinta on ihan selvästi noussut, vaikka en tosiaankaan syö mitään gourmet-ruokia, hän puuskahtaa.

Tulorajakorotus ilahduttaa Nyqvistiä enemmän, sillä sen takia hänen ei tarvitse peruuttaa tämän vuoden opintotukia. Hänen taloudellista tilannettaan helpottaa myös avopuolison kanssa jaettava vuokra, joka on opiskelija-asuntolassa pääkaupunkiseudun hintatasoon verraten jo valmiiksi edullinen, yhteensä 400 euroa.

Vuokran lisäksi Nyqvistin suurimmat menoerät ovat ruoka, bussikortti ja koulukirjat.

– Monia kirjoja ei ole kirjastossa saatavilla tai ne voi lainata vain kahdeksi viikoksi. Monet kirjat täytyy siis ostaa itse.

Nykyistä elintasoaan Nyqvist pitää kohtalaisena, mutta tulevaisuus huolettaa. Vaikka opinnot jatkuvat, opiskelija-asunnossa hän ei saa vuoden päästä enää asua. Käytännössä tämä tarkoittaa vuokramenojen kaksinkertaistumista.

– En tiedä, miten tuolloin selviämme, hän myöntää.

Markkinointia
ja myyntiä

Oulun yliopistossa markkinointia neljättä vuotta opiskeleva Iiris Mikkonen saa korotuksen jälkeen opintorahaa ja asumislisää maksimisumman eli 499,60 euroa.

Ystävänsä kanssa jakamansa kaksion vuokraan häneltä menee 266 euroa. Laskujen maksun jälkeen hän arvioi tuesta jäävän käyttörahaa noin 100 euroa.

– En sanoisi, että korotus on riittävä, mutta kyllä se vähän auttaa. Saan maksettua vaikka netti- tai puhelinlaskun, Mikkonen sanoo.

Vaikka Mikkonen työskentelee kioskimyyjänä 20–25 tuntia viikossa, hän joutuu karsimaan kaikki menot minimiin.

– Kaikkea kuluttamista täytyy miettiä ja laskea. Pakollisiin kuluihin menee niin paljon, että en voi mennä kahville kavereiden kanssa saatikka shoppailemaan. Myös urheiluharrastuksia täytyy miettiä todella tarkkaan.

Tulorajojen nosto ilahduttaa myös Mikkosta.

– Tosi loisto juttu. Korotus helpottaa arkea, kun ei tarvitse koko ajan olla laskemassa, milloin rajat tulevat vastaan.

Kulttuuria
ja hanttihommia

Korpilahden humanistisessa ammattikorkeakoulussa viidettä vuotta kulttuurituottajaksi opiskeleva Heidi Salo ei näe opintorahan korotuksesta olevan juuri mitään hyötyä.

– Kaikki on kallistunut, varsinkin vuokrat ja ruoka. Opinto- ja asumistuella ei todellakaan pärjää. Nämä korotukset tuntuvat tulevan aina jälkijunassa.

Salo asuu yksiössä Tampereella ja maksaa siitä vuokraa 365 euroa kuukaudessa. Opintotukea hän saa nyt 499,60 euroa. Pärjätäkseen omillaan hän on tehnyt viimeiset seitsemän kuukautta varastohommia opintojen ohessa.

– Töitä on pakko tehdä, vaikka niiden sovittaminen opintojen oheen vaatii aikamoista ponnistelua. Silti kulutus pitää karsia ihan minimiin.

Salo kuuluttaa myös henkisen ravinnon tärkeyttä.

– Vaikka esimerkiksi elokuvissa tai konserteissa käynti mielletään usein ylellisyydeksi ja jotenkin turhaksi kulutukseksi, mielestäni niillä on ihmisen henkiseen hyvinvointiin todella suuri vaikutus, hän sanoo.

Ensimmäinen korotus
16 vuoteen

Opintorahan määrä nousi noin 15 prosenttia elokuun alusta lähtien. Esimerkiksi itsenäisesti asuvan korkeakouluopiskelijan opintoraha nousi 259,01 eurosta 298 euroon. Kyseessä oli ensimmäinen opintotuen korotus 16 vuoteen.

Lisäksi opintotuen tulorajat nousivat noin 30 prosenttia vuoden 2008 tuloista lukien. Esimerkiksi yhdeksältä kuukaudelta tukea nostava voi tänä vuonna tienata 11 850 euroa vuodessa edellisten vuosien 9 090 euron sijaan.

Kiihtynyt inflaatio on kuitenkin leikannut opintorahan 15 prosentin korotuksesta jo tuntuvan osan. Opintorahan ostovoima jää yhä heikommaksi kuin 1990-luvun alussa. Ongelmia aiheuttaa myös se, että suurten kaupunkien vuokra-asuntotilanne on huono, eikä asumislisää korotettu vaan se säilyi enimmillään 201,60 eurossa.

Elokuun alussa julkaistujen Tilastokeskuksen vuokratilastojen mukaan vuokrien taso on jatkuvassa nousussa. Vuoden toisella neljänneksellä vuokrat ovat nousseet 4,1 prosenttia.

Pääkaupunkiseudulla vuokrat kohosivat viiden prosentin vauhtia. Keskivuokra vapaarahoitteiselle asunnolle pääkaupunkiseudulla on 12,52 euroa neliöltä.