Markkinoiden vinkki: Seuraavaksi korot laskevat
56
Kannattaako asuntolaina sitoa pitkään vai lyhyeen korkoon? Kukaan ei tätä tiedä varmuudella kuin jälkijättöisesti. Muutaman vuoden kuluttua kuka tahansa tietää, miten olisi kannattanut toimia, mutta korkoa valittaessa tarjolla on vain epävarmaa tietoa ja arvauksia.
Asuntolainan korkoa ei kuitenkaan tarvitse valita umpimähkään arvailemalla saati kuulopuheiden perusteella. Sen sijaan neuvoa kannattaa kysyä itseään viisaammilta. Helpointa ja varminta on hakea omalle korkonäkemykselle tukea korkomarkkinoiden omista noteerauksista.
Korkomarkkinoiden
paras veikkaus
Korkomarkkinoiden vinkki on parhaillaan epätavallisen selvä: korot tuskin jatkavat nousuaan, vaan päin vastoin ennemmin korot seuraavaksi laskevat kuin nousevat lisää. Harvinaisen selvä viesti löytyy lyhyiden ja pitkien markkinakorkojen välisestä erosta, joka on poikkeuksellisesti nurinkurinen.
Nyt vuoden markkinakorko on selvästi korkeampi kuin jopa kymmenen vuoden markkinakorko. Jos korkomarkkinat odottaisivat inflaation merkittävästi kiihtyvän ja korkojen nousevan, olisivat pitkät korot selvästi lyhyitä korkoja korkeammat.
Nyt tämä "normaali" korkojen välinen suhde pätee vain alle vuoden mittaisiin korkoihin kuten euriboreihin. Esimerkiksi kolmen kuukauden euribor on edelleen matalampi kuin kuuden kuukauden euribor, ja kuuden kuukauden korko on matalampi kuin vuoden korko.
Vuotta pitkäaikaisempien velkakirjojen korkonoteeraukset sen sijaan laskevat.
Markkinatkin voivat
olla väärässä
Monivuotiset markkinakorot ovat sitkeästi pysyneet alle viidessä prosentissa. Suomen valtion velkakirjoihin perustuva kymmenen vuoden markkinakorko (koronvaihtosopimuksen niin sanottu swap-korko) noteerattiin keskiviikkona iltapäivällä 4,94 prosenttiin. Saksan valtion 30 vuoden vastaava markkinakorko oli niin ikään 4,94 prosenttia.
Taloussanomat julkaisee joka päivä euribor- ja prime-korkojen sekä keskeisten kansainvälisten korkojen noteeraukset Pörssi-sivuillaan. Korkonoteeraukset löytyvät joko sivun yläreunan navigointipalkista (Pörssi -> Korot) tai tästä linkistä.
Pitkät markkinakorot voivat milloin tahansa nousta tai laskea sen mukaan, mitä markkinoilla kauppaa käyvät pankit ja korkosijoittajat kulloinkin tuumaavat tulevaisuuden inflaationäkymistä. Keskiviikkoiset noteeraukset eivät mitenkään takaa korkojen pysymistä matalina tai korkojen laskua, mutta ne ovat markkinoiden paras arvaus epävarmasta tulevaisuudesta.
Kaupankäynti varsinkin Saksan valtion velkakirjoilla on erittäin vilkasta ja lisäksi verrattain avointa. Jokainen, joka on vuoren varma inflaation kiihtymisestä ja korkojen hillittömästä noususta, voi vapaasti mennä markkinoille ottamaan tietämättömämmiltä ylimääräiset rahat parempaan talteen.
Lyhyt korko
heiluu herkästi
Suomen suosituin asuntolainan viitekorko, 12 kuukauden euribor ponkaisi viime viikolla roimasti ylöspäin, kun Euroopan keskuspankin EKP:n pääjohtaja Jean-Claude Trichet ilmoitti EKP:n mahdollisesti nostavan ohjauskorkoaan ensi kuussa. Tavallaan rahamarkkinat toteuttivat Trichet'n uhkauksen saman tien.
Inflaation uhkaavasta kiihtymisestä varoitti myös Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen tiistain tiedotustilaisuudessaan. Liikanen muistutti myös lyhyiden markkinakorkojen ongelmista esimerkiksi asuntolainojen viitekorkoina.
Suomalaiset sitovat asuntolainojaan lyhyisiin, alle vuoden mittaisiin markkinakorkoihin innokkaammin kuin muut eurooppalaiset. Tästä syystä rahoitusmarkkinoiden viimeaikaiset rauhattomuudet tuntuvat suomalaisten asuntolaina-asiakkaiden koroissa ja lainanhoitokuluissa nopeammin kuin jos lainat olisi sidottu pitkäaikaisiin korkoihin.
Kannattaako
korkoa vaihtaa?
Liikanen tuskin tarkoitti viitekorkoneuvoaan ajankohtaiseksi vihjeeksi, että juuri nyt kaikkien asuntolaina-asiakkaiden kannattaisi rientää vaihtamaan viitekorkonsa euriboreista pitkiin markkinakorkoihin. Ainakaan korkomarkkinoiden perusteella tällainen vihje ei välttämättä olisi juuri nyt kovin hyvä.
Luultavasti Liikanen halusi ainoastaan muistuttaa, että pitkäaikaiseen viitekorkoon sidottu laina käyttäytyy levollisemmin kuin lyhytaikaiseen korkoon sidottu laina. Kumpi lopulta osoittautuu laina-asiakkaalle edullisemmaksi, paljastuu vasta koko laina-ajan lopuksi.
Pitkäaikaisen lainan korko kannattaa sitoa mahdollisimman pitkäaikaiseen kiinteään korkoon, jos on varma yleisen korkotason noususta laina-ajan kuluessa. Jos taas tietää korkojen laskevan laina-aikana, kannattaa laina sitoa lyhyeen markkinakorkoon.
Jos korot pysyisivät ennallaan koko laina-ajan, pitäisi ainakin periaatteessa lyhyiden ja pitkien korkojen tuottaa suunnilleen sama lopputulos.
17
Kommentit (56)
Onhan rikkinäinen viisarikellokin oikeassa kaksi kertaa päivässä. Kun aina ennustaa korkojen laskevan, niin kai sitä väkisinkin osuu joskus oikeaan.
Tyrvis kyllä ennustaa sekä nousuja että laskuja, mutta yleensä aina väärään suuntaan. Tyrviksen kontraaminen olisikin ollut viime vuosina kannattavaa.
Jos minulla olisi lainaa, niin yrittäisin nopeuttaa takaisin maksua.
Jos ei usko niin kannattaa ottaa pitkän viitekoron laina.
Arvoisat nettidebatoijat: Pitääkö paikkansa, että 1990-luvun laman aikana korot olivat pahimmillaan 18%?
-(Asiallisesta) keskustelusta kiittäen-
Mikäs ihmeen lama saksassa oli 90-luvulla? Vai tarkoititko 1930-luvun lamaa Saksassa?
Jos palkka on kunnossa, niin miksi pitäisi ottaa lainaa? Ihmetyttää aina tämä lainajeesustelu. Mulla ei ole koskaan lainaa ollutkaan, eikä tule. Paitsi mitä nyt maksuaika kortin avoimen piikin verran, puhelin\\\"luotto\\\" laskutuskaudelta jne. Kaikkihan on luottoa mitä ei etukäteen makseta.