Kirjaudu ▼
 

Nuori aikuinen, älä luule liikoja eläkkeestäsi

Nuori aikuinen, älä luule liikoja eläkkeestäsi
Analyysi Moni jo eläkkeelle ehtinyt kansalainen on tyytymätön eläkkeensä riittävyyteen. Vielä suurempi pettymys voi odottaa vasta työuraansa aloittelevia nuoria aikuisia.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Meikäläinen lakisääteinen työeläketurva perustuu lupauksiin ja odotuksiin. Lupaukset ovat poliittisia, joten ne voivat milloin tahansa muuttua ja ovat tämän tästä muuttuneetkin. Liian suurista lupauksista ja varsinkin niiden muutoksista seuraa herkästi odotusten pettäminen.

Työeläkeindeksiä koskeva kansalaisaloite ja siitä virinnyt vilkas keskustelu ovat tuore osoitus odotusten pettämisestä.

Viime viikolla päättyneen määräajan kuluessa lähemmäs satatuhatta kansalaista kannatti kansalaisaloitetta, jonka mukaan eläkkeiden ostovoimaa suojeleva nykyinen työeläkeindeksi pitäisi korvata palkkatasoindeksillä.

Aloitteen kannattajat katsovat, että työssä käyvien palkkakehitystä vain pieneltä osin seuraava ja tätä selvästi suuremmalla painolla yleistä kuluttajahintojen kehitystä seuraava "taitettu indeksi" on jättänyt eläkkeiden kehityksen palkkakehitystä heikommaksi. Aloitteen mukaan tämä on väärin ja sietää korjata.

Tulee selväksi, että aloitteen tekijät ovat aikoinaan odottaneet eläkkeiltään enemmän kuin ovat sittemmin huomanneet saavansa. Lupaukset tai odotukset ovat olleet liian suuria, ja odotukset ovat pettäneet.

Luonteva arvaus on, että valtaosa työeläkeindeksialoitteen kannattajista on itse jo eläkkeellä tai eläkeiän kynnyksellä. Toki asia koskee nuoriakin, ensin eläkkeiden kustantajina ja myöhemmin eläkeläisinä, mutta yleensä eläkekysymykset alkavat toden teolla kiinnostaa vasta oman eläkeiän kynnyksellä.

Niinpä toinen luonteva arvaus on, että nuoria aikuisia eläkekysymykset eivät kiinnosta yhtä paljon kuin vaikkapa ammatin ja työpaikan sekä asunnon hankkiminen. Työn ja asunnon hankkiminen ovatkin nuorille ensin ajankohtaisia, mutta eläke kuuluu näiden rinnalla elämän suuriin talouskysymyksiin.

Juuri nyt Suomen nuorilla aikuisilla on suuri riski pettyä kaikissa kolmessa.

Suuri uudistus kymmenen vuoden välein

Sen Suomen nuoret aikuiset huomaavat itsekin samaa tahtia kuin valmistuvat kouluistaan ja opinnoistaan, että maan talous potee pahanlaista anemiaa ja että työuran alkuun pääseminen voi olla varsin vaikeaa.

Suunnilleen yhtä nopeasti ja läheisesti nuoret aikuiset huomaavat senkin, että Suomen asuntomarkkinoilla oman asumisen alkuun päästäkseen on joko tyydyttävä asumaan kaukana työpaikasta tai ahtaasti tai otettava loppuiän kestävä velkataakka ja korkoriskit kaupan päälle.

Mutta sitä paraikaa vasta epätyypillistä työuraansa ja ahdasta asumistaan aloittelevan on vaikeampi itse havaita kuin vasta vuosikymmenten kuluttua, että se kolmas suuri pettymys – tai ainakin suuri pettymyksen riski – odottaa eläkkeellä.

Eikä tämä pettymyksen riski suinkaan tarkoita, että työeläkelakiin kirjatut lupaukset yhtäkkiä pettäisivät juuri ennen eläkkeelle siirtymistä. Melkoisen varmasti lakisääteiset lupaukset pitävät yhtä hyvin kuin ne ovat ennenkin pitäneet.

Pettymysten riski piilee siinä, että nuo lupaukset todennäköisemmin muuttuvat kuin pettävät. Niin kuin ne ovat muuttuneet tähänkin asti: tämän tästä.

Viimeksi eläkkeitä koskevat lupaukset menivät suurelta osin uusiksi tämän vuoden alussa, kun eduskunta sääti ja tasavallan presidentti vahvisti tuoreinta "suurta eläkeuudistusta" koskevat lait. Tämän laajan lakipaketin uudistukset tulevat asteittain voimaan ensi vuodesta alkaen.

Edellisestä mittavasta eläkeuudistuksesta ehti hädin tuskin kulua kymmentä vuotta.

Kummankin suuren eläkeuudistuksen keskeinen tarkoitus on ollut varmistaa eläkejärjestelmän taloudellista kestävyyttä – eli käytännössä perua aiempien lakien antamia ja sittemmin liian suuriksi osoittautuneita lupauksia.

Seuraava suuri riski kasvaa sijoituksissa

Perustiedot tämän tuoreimman suuren eläkeuudistuksen keskeisistä piirteistä ja vaikutuksista löytyvät helpoimmin Eläketurvakeskuksen ylläpitämiltä varsin monipuolisilta eläkeuudistus.fi -verkkosivuilta.

Tietoiskuja opiskellessa lienee paikallaan pitää mielessä, että Eläketurvakeskus on "työeläketurvan kehittämisen ja toimeenpanon lakisääteinen yhteistyöelin". Tahtoo sanoa, että sivuston ylläpitäjä edustaa itsekin ennemmin lupausten antajaa kuin vastaanottajaa.

Tuskin kannattaa yllättyä esimerkiksi siitä, että Eläketurvakeskus kuvailee uudistusta ja sen vaikutuksia pääosin suotuisia seikkoja korostaen ja mahdollisia pettymyksen aiheita väistellen tai vähäeleisesti todeten.

Sekään ei liene suuren suuri yllätys, että tietosivuilta ei löydy sanaakaan yhdestä Suomen eläkejärjestelmän historiallisen suuresta riskistä. Siitä ei tosin löydy valmiiksi pureskeltua tietoa muualtakaan, joten jäljille on hakeuduttava omin toimin.

Kyse on Suomen eläkelaitosten kokoamista valtaisista eläkerahastoista ja tarkemmin sanottuna noiden jättirahastojen osuudesta eläkelupausten pitämiseen ja odotusten täyttymiseen. Tai pettämiseen.

Suomen lakisääteisissä työeläkerahastoissa oli viime vuoden lopussa yhteensä 180 miljardin euron sijoitusvarallisuus. Tämä "kansallinen vanhuuden vara" oli runsaampi kuin milloinkaan aikaisemmin, ja siksi rahastoihin liittyvät riskitkin ovat historiallisen suuria.

Riskit koskevat sijoitusomaisuuden tuotto-odotuksia ja todennäköisiä tuottoja – ja ennen kaikkea näiden kahden avainluvun väliin mahdollisesti revennyttä eroa.

Rahastojen toteutuneet sijoitustuotot ovat keskimäärin olleet kohtuullisia, mutta tulevaisuuden näkymät ovat parin viime vuoden kuluessa olennaisesti heikentyneet.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Tulevaisuuden tuottonäkymien heikkeneminen on suoraa seurausta finanssikriisin jälkijäristyksistä ja ennen kaikkea euroalueen keskuspankin EKP:n ja maailman muiden suurten keskuspankkien historiallisen suurisuuntaisesta rahaelvytyksestä.

Maksuilla ja eduilla yhteys sijoituksiin

Teoriassa meillä työeläkejärjestelmän turvaamat eläkkeet perustuvat lakiin kirjattuihin ehtoihin eivätkä eläkerahastojen sijoitustuottoihin. Eikä meidän niin sanotusti etuusperusteisessa järjestelmässämme eläkkeillä ja sijoituksilla ole suoraa yhteyttä.

Avainsanat ovat "teoriassa" ja "suoraa". Käytäntö on toisenlainen, sillä eläkkeillä ja eläkelupauksilla on hyvinkin selkeä, joskin toki epäsuora, yhteys sijoitustuottoihin.

Eläkerahastojen tarkoitus on toimia puskurirahastoina ja pienentää eläkevakuutusmaksuihin kohdistuvaa korotuspainetta niinä vuosikymmeninä, joiden aikana poikkeuksellisen suuri määrä niin sanottujen suurten ikäluokkien edustajia siirtyy eläkkeelle ja joiden aikana eläkkeellä ja työssä olevien suhde heikkenee nopeasti.

Juuri nyt tuollainen kehitys on meneillään: eläkeiän saavuttanutta väkeä on jo jonkin aikaa siirtynyt enemmän työelämästä eläkkeelle kuin nuorta väkeä on tullut tilalle. Näin eläkkeensaajien määrä on kasvanut samaan aikaan kuin maksajien määrä on kutistunut.

Tämä on korostanut eläkerahastojen ja ennen kaikkea niiden sijoitustuottojen keskeistä merkitystä eläkkeiden rahoitukselle.

Rahastojen tuotoista on tarkoitus maksaa noin yksi kolmasosa ja vähitellen siitä kasvava osuus kulloinkin eläkkeellä olevien kansalaisten eläkkeistä. Tämä sujuu niin kauan kuin tuottoja kertyy maailman arvopaperimarkkinoilta tavoiteltu määrä tai sitä runsaammin.

Eläkejärjestelmän eräänlainen sisäänrakennettu reaalinen tuotto-oletus on 3,5 prosenttia vuodessa. Se on tähän asti ollut kohtalaisen osuva ja ennen kaikkea mahdollinen tavoite. Mutta tästedes tavoite on vaikeampi kuin vuosiin tai vuosikymmeniin. Tavoite jää entistä herkemmin saavuttamatta tai sitä on tavoiteltava entistä suurempia riskejä ottamalla.

Jos tuotot jäävät pitkän aikaa tavoitetta heikommiksi, on ennen pitkää taas tarvetta seuraavalle suurelle eläkeuudistukselle, kuten uusille eläkevakuutusmaksujen korotuksille tai etujen leikkauksille.

Sijoitusriskeissä kolmas suuri pettymys

Eläkerahastojen niin kuin minkä tahansa muiden pitkäaikaisten sijoitusten tuotto-odotuksiin kohdistuvat riskit voivat ensi alkuun tuntua ristiriitaisilta, mutta ne ovat johdonmukaisia. Mitä kalliimmiksi arvopaperit kipuavat, sitä heikommiksi jäävät pitkäaikaisten sijoitusten todennäköiset tuotot.

Toteutuneiden tuottojen ja vastaisten tuotto-odotusten erisuuntainen suhde näkyy selkeimmin valtioiden velkakirjamarkkinoilla. Toteutuneet tuotot ovat runsaita, mutta ne perustuvat lähes pelkästään arvonnousuun. Tulevaisuuden tuotto-odotukset ovat juuri niin matalia kuin viime aikojen markkinakorotkin: nolla prosenttia tai vielä vähemmän.

Maailman osakemarkkinoiden keskeiset arvostuksen mittarit, kuten niin sanottu suhdannekorjattu voittokerroin, ovat viime aikoina mitanneet korkeimpia lukemia sitten vuosituhannen vaihteen teknokuplan aikojen ja sitä ennen yli sataan vuoteen. Niiden perusteella osakemarkkinoiden vastaiset tuotto-odotukset ovat heikentyneet heikoimmilleen vuosiin.

Eläketurvakeskus julkaisi viimeksi viime vuoden alussa tutkimusraportin eläkerahastojen pitkän ajan sijoitusnäkymistä. Ne olivat tuolloin heikompia kuin järjestelmän tuotto-oletus, ja sen jälkeen keskeisten arvopaperimarkkinoiden yliarvostus on pahentunut entisestään. Samalla arvopaperisijoitusten todennäköiset tuotot ovat laskeneet lisää.

Eläkerahastoihin on saattanut syntyä kaksiteräinen riski: riskisijoitusten välttäminen kasvattaa riskiä, että sijoitustuotot jäävät liian pieniksi, ja suurempien tuottojen tavoittelu riskisijoituksia lisäämällä taas kasvattaa suoria sijoitusriskejä. Ne taas ovat juuri sitä, miltä ne kuulostavatkin: riskejä.

Noissa eläkerahastojen sijoitusriskeissä voi piillä nuorten aikuisten kolmas suuri talouspettymys.

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (285)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 29
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Lännen vastaisuus tuhosi nuoren aikuisen eläkkeet iki sodilla, sotatantereelta kaivamaan tyhjiä hylsyjä maasta ja vaihtamaan pankkiin ne eläke rahastoosi.

78 tuhannen miljardin eläkevarojen vaje on tosiasia VAIN LÄNNESSÄ. Vastuun kantaa vain david rockefeller ja hänen uskollinen kannattaja kuntansa.
Anonyymi: eläkerahan_valheet 30.3.2016 6:16

Anonyymi
Onko joku kolmekymppinen tai alle vielä niin naiivi, että uskoo joskus eläkettä saavansa. Me olemme tämän huijauksen maksajia... eläkemaksut nousee kohisten ja koko järjestelmä tullaan ajamaan alas ennenkuin me olemme eläkeiässä. Valitettavasti olemme myös maksajia asuntokuplassa. Ei Suomella taida olle meidän varalle kuin mustia pekkoja - valitettavasti.
Anonyymi: wilhelmos 30.3.2016 6:22

Anonyymi
Eläke päätökset on tosiaakin poliittisia. Kimmo Kiljunen sen tietää parhaiten. Hänhän oli niitä tekemessä kun oli nuori ja aktiivi poliitikko, nyt taas akatiivi vanha eläkeläinen ja harmitus on suuri omista päätöksistä.
Taitettu indeksi on taittanut monta entistä eläkeenmaksajaa paarialuokkaan ja tilanne pahenee kokoajan, varojen kasvaessa eläkekassoissa, turvaten sijoitustoiminnan, jolla on suuritaipumus päättyä katastrofiin.

Mielestäni eläkkeet voisi sitoa palkkaindeksiin ja maksaa eläkettä, josta itse on työnantajan kanssa maksanut eläkekassaan, ei ole syytä taitaa polittisin päätöksin ja pihdata kun eläkevarannot on n. 800 miljardia, voi korjata jos heitää euron pari.

Yksi huono hetki sijoitusmarkkkinoilla voi viedä niistä kolmanneksen, se hetki lähenee nopeammimin kuin eläke ikä. Joten pelaamisen sijaan voisimme pitää ainakin pienet eläkkeet säällisenä, jolla turvataan eläkesäästöjen kartuttajien hyvinvointi, eikä suvi-anne siimesten valtarakenteita ja isoja eläkkeitä.

Myös muissakin asioissa joissa on tehty kaupaa eri sidosryhmien kesken, pitäisi purkaaa ne tasapuolisesti eikä vain työntekijöiden osalta.
Esim. työntekijöille annettuja "etuja"joita nyt puretaan kiireen vilkaan, ovat olleet kauppatavaraa. Yleensä siellä on kauppatavarana ollut rikkaiden veroedut, jotka voisimme purkaa nyt samalla kun työväestöäkin viedään 6-0.
Verottomat osinkot on saatava verolle, se on oikeus ja kohtuus.
Anonyymi: vaippaikääodottelen 30.3.2016 6:34

Anonyymi
Kyllähän Kimmo Kiljunen pitää huolta, että vastuunkantajat suurissa ikäluokissa saisivat KUNNON eläkkeet.
Anonyymi: OldFart 30.3.2016 6:36

Rekisteröitynyt käyttäjä
Hurri olisi voinut kirjoittaa myös faktatietoa eläkeuudistuksesta jaarittelujensa lisäksi.

Nuori aikuinen, odotettavissa oleva elinikäsi on pitempi kuin edellisillä sukupolvilla. Siksi eläkeikä nousee. On oikein että osan pidemmästä eliniästäsi käytät työelämässä, jolloin myös eläkekertymäsi paranee.

Kollektiivisesti eläkevarojen riittävyys on tähän asti riippunut ja jatkossakin riippuu maan talouskehityksestä ja työllisyydestä. Siksi ei ole samantekevää nuoren aikuisen eläkeiänkään kannalta, pystyykö Suomi parantamaan ja pitämään kilpailukykyä ja työllisyyttä vai annetaanko änkyröiden ajaa työpaikat maasta.
Rekisteröitynyt käyttäjä: Jormajuhani 30.3.2016 6:56

Anonyymi
Eläkejärjestelmä muistuttaa pyrämidihuijausta.Peliin myöhemmin tulleet maksavat, mutta eivät hyödy mitenkään.
Anonyymi: selvä 30.3.2016 7:08

Anonyymi
2) Voi katsoa pikajunan aikataulun ja männä radalle haahuilemaan.


Voi olla, että nälkäkuolema tulee ennen kuin juna, mutta lopputulos tietysti on sama:

Ei tässä mitään eläkkeitä tarvita.
Anonyymi: OnniKisko 30.3.2016 7:10

Anonyymi
Sellainen henkilö,joka on koko aikuisikänsä töitä tehnyt-ansaitsee eläkkeensä lyhentämättömänä.

Joku kolmekymppinen ei tiedä tarpeeksi työelämästä-vaan kun on painanut hommia ja mieluummin palkkatöissä vaikkapa n. 40 vuotta-alkaa ymmärtää,mitä eläkkeen ansaitseminen käytännössä on.
Anonyymi: Make-1234 30.3.2016 7:11

Anonyymi
Lisäksi 20-30 rosentin eläkenaksut on hyydyttäneet talouden. Kyseessä on jätti "vero". Asiahan olisi helppo ratkaista pitentämällä vaan työelämää ja vastuuttamalla ihmisiä terveydestään. Koska tämä on ainoa ratkaisu näin myös käy.
Suuret ikäluokathan on jo pantu eläkkeelle. Nauretavaa kun virkeät hyväkuntoiset 60-70 vuotiaat ei tee mitään.
Anonyymi: Matematiikkaa 30.3.2016 7:21

Anonyymi
2) Voi katsoa pikajunan aikataulun ja männä radalle haahuilemaan.

Voi olla, että nälkäkuolema tulee ennen kuin juna, mutta lopputulos tietysti on sama:

Ei tässä mitään eläkkeitä tarvita.



Jospa vain valtio jakaisi kelaluukuilta unipilleripurkkeja ja sisältäpäin suljettavia ruumissäkkejä.
Anonyymi: TyötönPitkäaikuinen 30.3.2016 7:29
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 29
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti Yöaikaan lähetetyt kommentit päätyvät toimituksen tarkistettavaksi. Kommentit tarkistetaan ja hyväksytään seuraavan päivän aikana. Muina aikoina viestit ovat jälkimoderoinnissa.
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
 

Taloussanomat - Uutiset

00:06 Stressitestit julki – Nordea ja OP saivat puhtaat paperit, Italian kriisipankki Euroopan kehnoin
29.7. BMW:n, Audin ja VW:n käyttämällä automaalilla linkkejä lapsityövoimaan
29.7. Digitoday Lähde: Apple muutti autohankkeensa suuntaa
29.7. Norjan Statoil ostaa öljykentän Brasiliasta 2,5 miljardilla dollarilla
29.7. Ekonomisti: Ruotsin talouskasvu on hidastunut merkittävästi
29.7. Digitoday Iskikö Venäjä taas Yhdysvaltain presidenttikisaan? FBI tutkii
29.7. Öljyn hinta painui heinäkuussa eniten vuoteen
29.7. Näin Norjassa: Kruunu sen kuin vahvistuu ja inflaatio puksuttaa vahvana
29.7. Opiskelijan syöpäkuolema muutti mainonnan sääntöjä Kiinassa – hakukonejätti Baidun tulos romahti
29.7. Elon Musk kehui 87 vuotta vanhaa kirjaa – harvinaisuus myytiin hetkessä loppuun ja hinta pomppasi 1 500 %
29.7. Googlelta selvä tulosparannus – tukea mainostuloista
29.7. Euroalueen talouskasvu ylsi odotuksiin – työttömiä 16,3 miljoonaa
29.7. Digitoday Putinin mahdoton nettihaaste: FSB keksi jo ratkaisun?
29.7. Yhdysvaltain talouskasvu jäi roimasti odotuksista
29.7. Pörssi loivassa laskussa – tappiolle jäänyt Pöyry -8 %
29.7. Monte dei Paschille pelastus yllättävältä suunnalta – jenkkipankit odottavat enää EKP:n lupaa
29.7. Taloyhtiöt ottavat lainaa ennätystahtia – kotitalouksien velkataakka kasvaa nyt kahta kautta
29.7. Turkulaisyrityksille jättitilaus matkustajalaivan suunnittelusta
29.7. Microsoftin Suomi-yt:t osuivat pahimmin 1 441 työntekijään – EU-komissio tukee miljoonilla
29.7. Lentoyhtiöjätti IAG:n tulos parani – varoittaa tulevaisuudesta
29.7. Digitoday LM: Helsingissä saa nyt olutta 500 euron viinarannekkeella – viranomaiset ihmeissään
29.7. Digitoday Mercedes-Benz peruu E-sarjan mainoksiaan: Syytetään harhaanjohtamisesta
29.7. Kuka tahansa työtön ei saa opiskella – Akava: Lupaprosessi on vaikea ja mielivaltainen
29.7. Brexit-äänestys painoi Ilmarisen sijoitustuottoja – olivat kuitenkin plussalla
29.7. Teräsjätin tulos koheni
29.7. Digitoday Pankin it-guru kosti potkut rajusti: Saa miettiä tekoaan koko elämänsä
29.7. Digitoday Miljardimätky uhkaa Facebookia – verottaja lähetti karhukirjeen
29.7. Microsoft leikkaa puhelinliiketoiminnasta vielä 2 850 työpaikkaa – ei koske enää Suomea
29.7. Kolumni Riistoyrittäjät parlamentin hampaissa
29.7. Pöyry painui tappiolle
Asiakastieto

Yhteistyössä