Kirjaudu ▼
 

Suomen talouden kolme kevään merkkiä

Suomen talouden kolme kevään merkkiä
Analyysi Suomi on kuin talouden risukasa, mutta paistaa tännekin jo muutama auringonsäde, kun oikein tarkkaan tiirailee taivaalle. Synkkien pilvien raoista pilkistää ainakin kolme lupaavaa kevään merkkiä.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Suomen taloudesta on helpompi laatia ankeita ongelmien luetteloita kuin löytää lupaavia uuden kasvun etiäisiä. Niitäkin silti löytyy, kun oikein tosissaan etsii. Kevät nostaa auringon taivaalle, ja sieltä se paistaa ennen pitkää vielä talouden risukasaankin.

Pelkkää päivänpaistetta tuskin on syytä haikailla vielä pitkään aikaan, mutta yhtä turhaa lienee vaipua pelkkään synkkyyteenkään. Suomen talouden synkkien pilvien lomassa on mahdollista nähdä – tai ainakin kuvitella näkevänsä – muutamia valonpilkahduksia.

Jos Suomen talousongelmia on sen kahdeksaa tai yhdeksää sorttia, löytyy niiden vastapainoksi ainakin kolme lupaavaakin ennettä.

Ja jos yksi keskeinen ja kenties se kaikkein suurin ongelma on, että Suomen "vienti ei vedä", löytyvät nuo kolme lupaavaa ennettä juuri noiden vientiongelmien suunnalta.

Yksi varovaisen lupaava enne pilkistää Suomen suuren vientiongelman ja kilpailukykyhaasteen suunnalta Saksasta. Toinen Suomen talousnäkymiä edes lievästi kirkastava enne näkyy yhdessä suuressa ongelmien alkulähteessä, Euroopan unionin (EU) ja euroalueen talousohjauksessa.

Kolmas jonkinlaista toivoa herättävä valon pilkahdus voi jo tuntua harhanäyltä, mutta siellä se silti pilkistää, vaikka ei uskoisi: Venäjällä.

Saksan talousmalli muuttuu

Saksa on euroalueen ylivoimaisesti suurin ja vahvin kansantalous, joka on lisäksi yksi Suomen kolmesta tärkeimmästä kauppakumppanimaasta. Se on myös yksi eurotalouden ja Suomenkin keskeisistä talousongelmien lähteistä.

Saksalainen talouspolitiikka on euroajan alusta asti perustunut erittäin määrätietoisesti ja vahvasti vientivetoiseen kasvumalliin. Se näyttääkin toimineen, mutta yksipuolisesti Saksan eikä niinkään muiden euromaiden hyväksi.

Maan hallitukset ja työmarkkinajärjestöt ovat vuosien ajan suosineet vientiteollisuutta muun muassa pitämällä kotitalouksien ansiokehitystä ja kotimaista kulutuskysyntää vaimeana. Vienti onkin kasvanut vahvasti ja ennen kaikkea paljon tuontia vahvemmin. Maan vaihtotaseen ylijäämä on paisunut nyt jo maailman suurimmaksi.

Saksalainen kasvumalli on vahvistanut Saksan vientiteollisuutta ja kansantaloutta, mutta se on heikentänyt useimpien muiden euromaiden suhteellista asemaa. Saksa on tavallaan rohmunnut kasvua muilta, sillä yhden ylijäämä on väistämättä joidenkin muiden alijäämää.

Nyt Saksan talousmallissa näkyy muutoksen merkkejä, jotka voivat koitua Suomenkin eduksi. Muutoksesta kirjoittaa analyysiyhtiö GaveKal Research tuoreessa katsauksessaan.

Maailmantalouden ja erityisesti Kiinan kasvunäkymien heikkeneminen heikentää Saksankin vientinäkymiä, mutta vastapainoksi Saksa näyttää vahvistavan kotimaista taloutta. Teollisuuden ja muidenkin alojen palkankorotukset ovat suurempia kuin vuosiin ja hallitus aikoo kenties keventää talouspolitiikan viritystä.

Toki saksalainen talousvyö pysynee edelleen moneen muuhun euromaahan verrattuna kireällä, mutta ehkä ei kuitenkaan yhtä kireällä kuin tähän asti. Ja pienikin muutos on Suomelle ja muille euromaille suotuisaan suuntaan.

Saksan kotimaisen kulutuksen ja investointien vahvistuminen tietää lisää tuontia, ja se taas voi avata suomalaisillekin vientiyrityksille tilaisuuden uusiin kauppoihin.

Toki Saksan niin kuin Kiinankin talouskasvun hidastuminen voi antaa aihetta myös synkkiin tulkintoihin, kun niiden vaikutuksesta koko maailmantalouden kasvuluvut heikkenevät. Mutta samalla kansainvälisen talouden tasapainohäiriöt helpottavat, ja se on hyvä uutinen.

Vyönkiristykset pääosin ohi

Toinen suomalaisittain lupaava enne pilkottaa Saksaa laajemmin useiden muidenkin EU-maiden talousnäkymistä ja tarkemmin sanottuna talouspolitiikan näkymistä. Näyttää nimittäin mahdolliselta, että talouspolitiikan vyönkiristykset ovat useimmissa maissa tältä erää ohi, ja että seuraavaksi vyö ennemmin löystyy kuin kiristyy lisää.

Talousvyötä ei ole enää tarpeen kiristää, jos julkisen talouden tasapaino on kohentunut niin kuin EU-komissio on komentanut – tai jos talouspolitiikan kansallisilla päättäjillä on mielestään tarvetta ja lisäksi poliittista kanttia laistaa komission ja talouspolitiikan sääntöjen vaatimuksista.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

EU-valtioiden budjettialijäämä saa sopimusten mukaan olla korkeintaan kolme prosenttia kunkin maan vuotuisen kokonaistuotannon arvosta, ja eurovaltiot ovat jo keskimäärin alle tuon talouspoliittisen kipurajan. Keskimäärin lisäkiristyksiin ei ole juurikaan tarvetta.

Saksan valtiontalous on lievästi ylijäämäinen, joten sillä on talouspoliittista tilaa ja varaakin hellittää vyötä nykyistä löysemmäksi vaikka verotusta keventämällä tai julkisia menoja kasvattamalla. Näin se aikookin tehdä, eikä vyö löysty vain turvapaikanhakijoista koituvien kulujen kattamiseksi vaan myös esimerkiksi suhteellisen suurten infrastruktuuri-investointien toteuttamiseksi.

Muista suurista euromaista Ranskalla ja Italialla olisi yhä komission painetta kiristää tahtia ja vyötä, mutta niillä on myös poliittista tarvetta ja ehkä kanttiakin antaa talouspolitiikan tasapainotavoitteiden ikään kuin lipsua vähitellen kauemmas tulevaisuuteen.

Useimmissa muissakin EU- ja euromaissa talouspolitiikan kiristykset näyttävät pääosin päättyneen, ja seuraavaksi talouspolitiikan viritys muuttuu neutraaliksi ja sen jälkeen vähä vähältä keventäväksi. Näin uskoo esimerkiksi analyysiyhtiö Capital Economics.

Eurotalous tuskin ampaisee tämän muutoksen vaikutuksesta huimaan kasvuun, mutta Suomelle ja muille euromaille on silti hyvä uutinen, että kasvua jarruttaneet vyönkiristykset lakkaavat ja tilaa alkaa vähitellen löytyä uutta kasvua kannustaville kevennyksille.

Venäjällä pieni valon pilkahdus

Kolmas edes lievä Suomenkin talouden valonpilkahdus voi tuntua kaukaa haetulta, ja kohtalaisen kaukaa se kantautuukin. Se pilkahtelee Syyriasta ja Ukrainasta, ja Suomeen asti se heijastelee Venäjältä.

Venäjä on yksi Suomen kolmesta suurimmasta kauppakumppanista, ja lisäksi se on raskaissa talousvaikeuksissa. Osa Venäjän vaikeuksista on poliittista perua, ja näiden hellittäminen voi olla pienen askelen verran entistä lähempänä.

Venäjän talouskriisi alkoi pari vuotta sitten pian sen jälkeen, kun Venäjä oli ottanut Krimin niemimaan haltuunsa Ukrainalta ja ryhtynyt lisäksi tukemaan Ukrainan itäosien kapinallisia. EU ja Yhdysvallat vastasivat Venäjän toimiin talouspakotteilla, joihin Venäjä vastasi omilla vastapakotteillaan.

Myöhemmin Venäjän talouskriisiä pahensi maalle elintärkeän raakaöljyn hinnan ja maan valuuttatulojen romahdus.

Öljymarkkinoiden näkymiä on vaikea ennustaa, ja toistaiseksi sillä suunnalla näkyy yhtä tummia pilviä kuin tähänkin asti. Sen sijaan poliittisella taivaalla voi jo hitusen kirkastua. Tai näin ainakin arvelee kansainvälisen politiikan ja riskien analysoinnin kautta maailman arvostettu asiantuntija, Geopolitical Futures -analyysiyhtiön perustaja George Friedman.

Hän on useissa viime viikkojen raporteissaan kuvannut kansainvälisen valtapolitiikan palapeliä, jossa Venäjän sotilasoperaatio Syyriassa saattoi olla yksi Krimin kriisin tärkeä sivujuoni ja yksi edistysaskel kohti Krimin kriisin ratkaisua – ja samalla kohti talouspakotteiden helpotuksia.

Friedmanin mukaan Yhdysvallat oli ajautunut Syyriassa poliittisesti kiusalliseen umpikujaan, kun se oli ryhtynyt näkyvästi tukemaan maan hallinnon vastaisia kapinaliikkeitä – ja oli samalla vaarassa päätyä tukemaan esimerkiksi Isis-terrorijärjestön alue- ja valtapyrkimyksiä. Tätä noloa tilannetta Venäjän ilmaiskut helpottivat.

Syyrian ja Ukrainan kriisit jatkuvat edelleen, mutta silti Friedman arvelee, että Yhdysvallat kuuntelee Venäjän kantaa entistä herkemmällä korvalla, kun Ukrainan ja Krimin kysymyksiä seuraavan kerran tarkastellaan.

Ennen pitkää pakotteidenkin tarve vähenee ja lopulta lakkaa, kun suurvaltojen johtajat näin sopivat. Se olisi Suomenkin taloudelle iso hyvä uutinen.

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (144)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 15
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Viimetietojen mukaan bussilastillinen ihmisiä omistaa yli puolet maapallon kaikesta varallisuudesta, todennäköisesti he ei aijo luopua mistään vaan kahmivat kaiken loputkin itselleen.
Mikään ei tule orjan asemaa parantamaan vaan kaikki loikat johtaa entistä tiukimpiin kahleisiin.
Anonyymi: oninniollaonnellinen 27.3.2016 6:37

Anonyymi
Suomessa ei vaan ole juurikaan muuta teollisuutta kuin tervanpoltto ja sellunkeitto! Tervaa ei juuri kukaan viitsi juoda eikä sellu keittokaan näytä maistuvan! Hallituksen korkean teknologian hankkeet ovat lähinnä höpötystä ja Talvivaaran purkuputken tasolla! Näillä eväillä on kuin armeijan täytyisi marssia joka päivä mämmillä ja pa?halla! Suomi on Euroopan laidalla sairas lapsi, ohjaajina pari matkasaarnaajaa sekä aivoton klovni!
Anonyymi: VihervasureitaLisää 27.3.2016 6:46

Anonyymi
EU-valtioiden budjettialijäämä saa sopimusten mukaan olla korkeintaan kolme prosenttia kunkin maan vuotuisen kokonaistuotannon arvosta, ja eurovaltiot ovat jo keskimäärin alle tuon talouspoliittisen kipurajan. Keskimäärin lisäkiristyksiin ei ole juurikaan tarvetta.


Keskimääräisten kiristyksien tarkastelu ei välttämättä ole oleellista kun joidenkin tahojen pitää kuitenkin kiristää. Sitten muiden kilpailuasena taas huononee ja heidän pitää kristää. Tätä on tämä uusliberaali kilpajuoksu pohjalle, johon maailman kansat on talouseliitin toimesta ja heidän hyödyksi sysätty. Internationaaleja ammattiliittoja ja lakkoja odotellessa...
Anonyymi: IronHeel 27.3.2016 6:56

Anonyymi
Valoa tunnelin päässä, sanoisi Sipilä ja hänen hallitus kädet ristissä, tosin turhaan. Myös kokoomuksen isänmaallisuus,joka vetoaa ja etoaa kansan syvimpiin riveihin samassa suhtessa, riippuu kuulijasta ja jonka varjolla voidaan viedä leipä ja koulutus lapsilta ja nuorilta. Vanhuksethan se jätti taakseen silloin kun pääministeri vielä fillarilla saapui, nyt paatilla.

Sipilä kun poistatti PAMilla tulpan veneestä, jossa me kaikki istutaan, pakolaiset myös, toistamiseen. Niin, jos siinä veneessä osa lippoo vettä pois, siis omaa palkkatuloaan, niille joilla jo on yllin kyllin, eli siirretään osinkoihon n.3,5 miljardia. Jos tämä pelastaa suomessa muita kuin herliinit, niin johan olemme keksineet talousopin. On vaikea nähdä kuinka se piristää talouselämää, ainakin tässä taloustilanteessa, johon Saksakin on heräämässä, Kiinan vaipuessa uneen.

Siispä jos me tykätään mennä aina jälkijunassa, mennään silti ja katsoa mitä muut meistä ajattelee, niin se on ainakin koitumassa meidän onnettomuudeksi.
Muualla jo pakitetaan tässä uusliberalistisessa tulonjaossa, me vasta kiihdytämme junaa tähän päämäärään, jälki tulee olemaan sen mukaista. Se on hallituksen suorittama terroriteko, josta puhutaan vielä pitkään, korjaus vatii aikaa ja rahaa.

Saksa huomaa, että ulkomaankauppa ei vedä.
Kotimarkkinat on nyt se mihin Saksa tähtää ja tietenkin se voittaa nekin, ostovoiman lisäyksellä.
Me täällä periferiassa hamuamme viennistä kasvua, vaikka maailma lepää. Kotimarkkinat, sinne volyymi nyt.
Anonyymi: trollienjuhlapyhät 27.3.2016 6:57

Anonyymi
Kun lomailette ulkomailla käykää muuallakin kuin allasbaarissa, tulette yllättymään. Thaimaassa, Intiassa tai vaikka Keniassa pukumiehet kävelee ja
räplää kannettavia tabletteja ja älypuhelimia,
erilaista tuotantoa on monissa autotalleissa ja
hökkeleissä, samaa oli 1950-1960 luvun Suomessa.
Siellä kotimarkkinateollisuus on nousussa ja
mitä ihmeellisempiä ideoita on.

Suomi on jämähtänyt saavutettuihin etuihin, ainoastaan Pohjanmaalla on vielä sitä "oikeaa
yrittämistä" siellä työllistetään paikallista
siellä ostetaan paikallista siellä kehitetään
yhdessä paikallista innovaatiota/alihankintaa.
Ja osataan vielä myydäkin nimittäin Ruotsiin,
joka toimii hyvänä koekenttänä ennen maailman
valloitusta.

Pääkaupunkiseutu on ylimielinen ja muka kehityksen
suunnannäyttäjä. Se on kampittamisen ja byrokratian
keskus jossa oma etu on vain ykkönen. Ja joka
toimillaan estää Suomen pääsemisen mukaan uuteen
nousuun jauhamalla puutaheinää vuosia ja jättää
tekemättä lähes kaiken "mitä piti tehdä".
Anonyymi: joobbari 27.3.2016 7:57

Anonyymi
yksi keskeinen ja kenties se kaikkein suurin ongelma on, että Suomen "vienti ei vedä", löytyvät nuo kolme lupaavaa ennettä juuri noiden vientiongelmien suunnalta.
Yksi varovaisen lupaava enne pilkistää Suomen suuren vientiongelman ja kilpailukykyhaasteen suunnalta Saksasta


Suomella ei ole kilpailukykyhaastetta. Uskomus istuu hämmästyttävän sitkeässä ja jopa arvostetut taloustoimittajat näyttävät edelleen toistelevan sitä.

Suomen teollisuuden työtuntikustannukset ovat jo nyt alhaisemmat kuin vaikkapa Saksan tai Ruotsin. Silti noiden maiden vienti vetää ja meidän ei. Kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa olemme aivan maailman huippua.

Ensimmäinen ongelma on vientivalikoima, jonka laajuus on vain murto-osa kilpailijoiden valikoimasta. Teollisuutemme ei yksinkertaisesti valmista tuotteita, joille olisi kysyntää. Mainitkaa muutama saksalainen, ruotsalainen ja suomalainen prändi.

Suomen teollisuuden tuottavuus ei ole kehittynyt 10 vuoteen juuri yhtään. Samaan aikaan kilpailijat ovat kehittäneet omaa tuottavuuttaan useita prosentteja vuodessa. Tämän seurauksena olemme tuottavuudessa jääneet jälkeen kymmeniä prosentteja.

Vienti vetää kun yritykset ryhtyvät valmistamaan haluttuja tuotteita, opettelevat markkinoimaan ne ja laittavat tuottavuutensa kilpailijoiden tasolle.
Anonyymi: reeti 27.3.2016 8:24

Anonyymi
Nyt on rakenteelliset muutokset vietävä NOPEUTETULLA aikataululla läpi poikkeuslakiteitse!
Jos yhteiskuntarauha on uhattuna, niin katupartiot ja pikakertausharjoitukset löytyvät työkalupakistamme.

Kyseessähän on nyt se, että työkyvyttömät vanhenevat alisuorittajat pitää ehdottomasti vaihtaa nuoriin ja nälkäisiin. Mutta mitäs - kun itse annoin työterveyslääkärien avustuksella ja suosituksilla potkuja kaikille yli 40-vuotiaille keskinkertaisuuksille, niin eihän ne sitten sillan alle joutuneetkaan!

Syynä Suomen syöksyyn on 70-luvun kekkosslovakiassa elävä AY-liike, työttömyyspäivärahat sekä vapaat lauantait. Kumma kun työ ei kelpaa vaikka Suomessa on huutava työvoimapula ja työpaikkoja on tarjolla vaikka kuinka ja lisää tulee koko ajan Nokian renkaisiin ym! Vastiketta ei vaadita, vaikka työttömät voisivat aivan hyvin tulla siivoamaan entisen työpaikkansa kahvihuonetta.

Vaaleissa äänestettiin taas kaikenlaisia hörhöjä, mutta onneksi maan johtoryhmään kutsuttiin oikeaa EK-johtajuutta edustavat vastuunkantajat. Nyt on ihan vähimpänä ryhtiliikkeenä tuntuvasti kevennettävä vastuunkantajien verotusta ja kammottavat työttömyyskorvaukset kokonaan pois!

Vastuunkanto, näkemyksellisyys ja $työkykyjohtaminen kunniaan!
Anonyymi: Koivula 27.3.2016 8:29

Anonyymi
Tämä on suoraan saksalaisen dr. udo ulfkotten 25 vuoden operaatio, mockingbird, cian kautta hallita mediaa ja lietsoa sotaa ja propagandaa venäjää vastaan. Aikamoista saadaan lukea lännen valtamediasta. Lintukoto on alistettu kuten sen kansa.

ps. kaveri ilmiantoi itsensä julkisesti mediassa
Anonyymi: Media_valheet 27.3.2016 8:29

Anonyymi
Synkkien pilvien raoista pilkistää ainakin kolme lupaavaa kevään merkkiä.
1) Hallitus näyttää hajoamisen merkkejä ja uudet vaalit on tulossa.

2) Alexander Stubb tuskin on enää seuraavassa hallituksessa.

3) Euro-ero saa yhä enemmän kannatusta.
Anonyymi: Nämäkin_riittävät 27.3.2016 8:44

Anonyymi
Saksan parjaamisella ei Suomen taloutta nosteta. Tämän laman aikana Suomesta on hävinnyt 100 000 teollista työpaikkaa. Samalla Suomen teollisuuden tuotantokapasiteetti on pysyvästi alentunut -20 %. Nyt kun ajattelee tilannetta tätä tosiasiaa vasten on aivan turha nähdä orastavaa kasvua muualla kuin korkeintaa toimittajan rairuohoviljelmällä. Vaikka joku nyt intoutuisi ulkomailta tilaamaan Suomesta miljoonia matkapuhelimia tai laivalasteittain paperia, ei se onnistu, koska tehtaita ja tekijöitä ei enää ole.
Anonyymi: Takapiru 27.3.2016 9:16
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 15
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
 

Taloussanomat - Uutiset

15:29 Televisiokaupassa hurja nousu Rion kisojen alla – nyt halutaan mahdollisimman iso ruutu
15:01 Valmet täytti odotukset – "Pyrimme kasvamaan yli kaksi kertaa markkinoita nopeammin"
14:54 Päästöskandaalin ryvettämän Volkswagenin liikevaihto nousi
14:21 Onnibusin äkkilähtö Virosta aiheutti myllerryksen – kilpailija lisää vuoroja
13:49 Amer Sports jäi selvästi odotuksista – asiakkaiden konkurssit piinasivat
13:17 Euroalueen talousluottamus vahvistui
13:01 Nesteeltä iso yllätys – "Liikevoitto ylitti ennusteet noin 40 prosenttia"
12:49 Digitoday Microsoft: Windows 10 tekee tietoturvaohjelmat turhiksi
12:20 Digitoday Salasanasuojassa aukko: "Käyttävätkö ihmiset todella tätä?"
11:50 Brittipankki vähentää 3000 työpaikkaa lisää – syynä Brexit
11:18 Yle: Murtovarkaat kärkkyvät rekisterinumeroita lentokentillä ja satamissa
10:54 VR:n kilpailija aloitti säännölliset kuljetukset
10:13 Nesteen osake lähti hurjaan nousuun – +8,1 %
10:12 Neste teki huiman tulosparannuksen, liikevaihtokin loikkasi
09:56 Vanhojen asuntojen neliöhinnat pk-seudulla 3 579 euroa, muualla 1 707 euroa
09:28 YIT:n liikevaihto kasvoi reippaasti
09:20 Opiskelun sallimisesta työttömille tehtiin kansalaisaloite – taustalla Nokian ja Microsoftin luottamusmiehet
08:36 Lemminkäinen takoi muhkeamman tuloksen – tilauskirja lihoi
08:02 Facebook teki tulosloikan – mainokset kävivät kaupaksi
07:45 HS: Suomalaisfirma kymmenkertaistaa ruokauutuuden tuotannon
06:05 Viroon mennään nyt syömään – aterian saa jopa 3,5 eurolla
27.7. Digitoday Facebookissa mainostetaan hämäriä aurinkolaseja ystäviesi nimissä – toimi näin
27.7. Fed piti ohjauskorkonsa odotetusti ennallaan
27.7. Kokoomuksen Vartiainen poistaisi varainsiirtoveron: "Varmasti Suomen vahingollisimpia veroja"
27.7. Trump kiisti jyrkästi kontaktit Venäjälle, eikä aio paljastaa verotietojaan
27.7. Telian osittain omistaman turkkilaisoperaattorin tulos jäi selvästi odotuksista
27.7. Yhdysvalloista yllättävät tilastot – öljyn hinta putosi äkisti
27.7. Jeep vauhditti myyntiä – Fiat nosti tulosennustettaan 10 %
27.7. Digitoday Toimii jo Virossa: Android lähettää sijaintisi hädän hetkellä
27.7. Outotecin rajulla kurssilaskulla selvä syy – "Kilpailijoita pahempia ongelmia"
Asiakastieto

Yhteistyössä