Kirjaudu ▼
 

Suomen kilpailukykyä jäytää neljä ulkoista estettä

Suomen kilpailukykyä jäytää neljä ulkoista estettä
Analyysi Suomen kansainvälisellä hintakilpailukyvyllä on suuria haasteita muuallakin kuin meikäläisissä neuvottelupöydissä. Neljä niistä on Saksa, Ruotsi, Venäjä ja euro.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Suomen hallitus ja työmarkkinajärjestöt yrittävät kohentaa Suomen kansainvälistä hintakilpailukykyä muun muassa kotimaisen työn teettäjien kustannuksia ja tekijöiden ansioita leikkaamalla.

Urakka on haastava, eikä vain siksi, että sisäistä devalvaatiota siihen liittyvine työehtojen heikennyksineen on poliittisesti äärimmäisen vaikea panna toteen yksituumaisesti tai muuten sopimalla.

Urakka on haastava myös siksi, että tämän kustannuskisan keskeiset tavoitteet voivat herkästi karata sitä kauemmas mitä kovemmin Suomikin kirii.

Kotimaiset palkat ja muut kustannukset ovat vain yksi puoli kansainvälistä kustannuskisaa, ja tässä suhteellisten muuttujien kisassa muiden kisaan osallistuvien siirrot vaikuttavat lopulta Suomenkin asemaan yhtä paljon tai enemmän kuin Suomen omat toimet.

Suomen suhteellista asemaa on heikentänyt ja heikentää paraikaakin ainakin neljä ulkoista haastetta, jotka voivat herkästi muuttua "pelkistä" haasteista Suomen kilpailukyvyn kohentamisen esteiksi tai ainakin jarruiksi.

Nämä neljä ulkoisia haastetta ovat Saksa, Ruotsi, Venäjä ja euro.

Kolme suurta kauppakumppania ja euro

Suomen kolme suurinta kansainvälistä kauppakumppania ja vientiponnistelujen tärkeintä määränpäätä ovat Saksa, Ruotsi ja Venäjä. Ja Suomen kansainvälisen kaupan keskeinen mittayksikkö ja vaihdon väline on euro.

Omalla tavallaan nämä kaikki koventavat Suomen haasteita kansainvälisessä hintakilpailussa.

Kaksi Suomen kolmesta keskeisestä vientimaasta harjoittaa harvinaisen aggressiivista kauppapolitiikkaa ja kolmas on harvinaisen hankalan laman ja osittaisen kauppasaarron kourissa.

Saksa ja Ruotsi ovat Suomen vaikeita "vastuksia" siksi, että niiden kummankin talous- ja kauppapolitiikka nojaa vielä voimakkaammin ja aggressiivisemmin keinoin vientivetoisen kasvun malliin kuin Suomen on edes mahdollista tavoitella ainakaan samanlaisin keinoin.

Venäjä taas on Suomen vientiponnisteluille mahdollisesti vielä vaikeampi rasti, vaikkakin täysin vastakkaisesta syystä. Saksan ja Ruotsin vaikeus piilee niiden vahvuudessa, Venäjän vaikeus johtuu sen talouden heikkoudesta.

Euro taas liittyy näihin kaikkiin haasteisiin. Se samaan aikaan kasvattaa Suomen haasteita ja vähentää Suomen keinoja ja mahdollisuuksia vastata noihin haasteisiin saati voittaa niitä.

Saksa ja Ruotsi syövät muiden kasvua

Rumasti sanottuna Saksa ja Ruotsi harjoittavat niin aggressiivista kauppapolitiikkaa, että ennen vanhaan sitä olisi luonnehdittu merkantilismiksi, taloudelliseksi nationalismiksi. Ne suoraan sanottuna kasvattavat omaa talouttaan osin muiden kustannuksella, Suomi mukaan luettuna.

Kumpaakin voi moittia aivan samanlaisesta epäreilusta hintakilpailusta kansainvälisillä markkinoilla, jollaisesta esimerkiksi Yhdysvaltain talouspolitiikan päättäjät ovat toistuvasti arvostelleet Kiinaa.

Sillä erolla, että Saksan ja Ruotsin keinotekoisen vahvasta ja näin ollen epäreilusta kilpailuasemasta löytyy helposti selkeää näyttöä, kun taas Kiinan takavuosien kilpailuedut ovat pitkälti jo kuluneet olemattomiksi.

Yksi selkeä ja omalla tavallaan yksiselitteisen kiistaton osoitus niin Saksan kuin Ruotsinkin keinotekoisen vahvasta kaupallisesta kilpailuasemasta näkyy kummankin maan vaihtotaseessa. Kummankin vaihtotase on poikkeuksellisen pitkään osoittanut poikkeuksellisen suurta ylijäämää.

Saksan vaihtotaseen ylijäämä on jo vuosien ajan etupäässä kasvanut ja on nyt suurempi kuin kahden muun maailman suuren vientimaan, Kiinan ja Japanin, vaihtotaseiden ylijäämät yhteensä.

Ruotsi on omanlaisensa pienoismalli Saksan vientivetoisesta kasvukoneesta. Se on pienempi ja siksi se aiheuttaa muille vähemmän haittaa, mutta se toimii silti pääosin samoin periaattein. Se kasvaa muiden kustannuksella, Suomi mukaan luettuna.

Suomen on tosin vaikea näitä kilpakumppaneitaan arvostella kansainvälisen kaupan dopingista, sillä Suomi yrittää kaikin keinoin samaa itsekin. Paha vain, että vastukset ovat vahvoja ja niillä on pitkä etumatka.

Ei vain laadulla vaan myös hinnalla

Saksan ja Ruotsin vientimenestys ja niiden vahva asema kansainvälisten kauppasuhteiden ja vaihtotaseiden vuorovaikutuksessa perustuu toki osittain kummankin maan vientiteollisuuden osaamiseen ja vientituotteiden korkeaan laatuun ja suosioon.

Mutta vain osittain.

Iso osa kummankin maan vaihtotaseen pitkäaikaisesta ja ennen kaikkea poikkeuksellisen suuresta ylijäämästä perustuu keinotekoiseen hintaetuun.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Kummankin vientihinnat ovat keinotekoisen matalia ja tuontihinnat keinotekoisen korkeita, ja tästä hyvästä niin vienti- kuin kotimarkkinayritykset menestyvät paremmin kuin ilman keinotekoista kilpailuetua olisi mahdollista.

Kummankin keinotekoisen vahva kilpailuasema ilmenee juuri vaihtotaseiden poikkeuksellisen suurina ylijääminä, joita kumpaakin selittävät valuuttakurssit. Eri tavoin, mutta kuitenkin.

Saksa on vuosien ajan saanut keinotekoista kilpailuetua jakamalla yhteisen euron lukuisten sellaisten maiden kanssa, joiden talouskunto on kaikilla mahdollisilla mittareilla selvästi Saksaa heikompi. Saksaa heikompien maiden heikkous on estänyt euroa vahvistumasta niin vahvaksi kuin Saksan kansallinen valuutta olisi vahvistunut.

Jos Saksalla olisi vapaasti ja aidosti kelluva kansallinen valuutta eikä Kreikan ja muiden kriisimaiden kanssa yhteinen euro, sen vaihtotase voisi olla vain tilapäisesti ja vähän kerrallaan ylijäämäinen, ja välillä se olisi yhtä helposti alijäämäinenkin.

Normaaleissa valuuttaoloissa Saksan ylijäämän kasvaminen vahvistaisi valuuttaa ja alkaisi vähitellen heikentää kansainvälistä kilpailuasemaa, kunnes tuonti kasvaisi vientiä suuremmaksi ja vaihtotase kääntyisi alijäämäiseksi, ja valuutta alkaisi heikentyä.

Ruotsi puolestaan varmistaa omaa kilpailuasemaansa parhaillaan vielä suorasukaisemman valuuttapolitiikan keinoin. Ruotsin keskuspankki peesaa rahapolitiikkansa virityksellä euroalueen keskuspankin rahapolitiikan toimia ja vaikutuksia, ja estää kruunua vahvistumasta niin paljon kuin se omia aikojaan vahvistuisi.

Riksbankin aggressiivinen raha- ja valuuttapolitiikka on tarjoillut maan taloudelle samaa vientivetoista ja tuontia torjuvaa kasvulääkettä, jota Saksa on nauttinut euron vaikutuksesta.

Venäjä toista maata mutta silti vaikea

Venäjää on vaikeampi arvostella epäreilusta hintakilpailusta tai keinotekoisen edullisen valuuttakurssin avulla hankitusta kilpailuedusta, mutta se on silti yksi Suomen kolmesta kovasta haasteesta.

Vaihtotaseen ja muiden talousmittareiden viesti on karu ja yhtä yksiselitteisen selkeä kuin Saksan ja Ruotsin vaihtotaseiden ylijäämä, mutta Venäjän etumerkki on miinus. Sen talous kärsii paraikaa poikkeuksellisen ankaraa lamaa, ja siksi se on Suomenkin suuri ongelma.

Venäjän talouden vaikeudet ja samalla Suomenkin vientivaikeudet Venäjälle pahenivat pari vuotta sitten, kun Euroopan unioni ja Yhdysvallat määräsivät Venäjälle suuren määrän erilaisia kauppasuhteiden rajoituksia vastavetona Venäjän toimille Ukrainan kriisissä. Venäjä vastasi omilla vastapakotteilla, jotka haittasivat kauppaa ja Suomenkin vientiä lisää.

Seuraavaksi Venäjän talousvaikeudet kärjistyivät suoranaiseksi kriisiksi ja lamaksi, kun maan viennille erittäin tärkeän raakaöljyn hinta romahti lyhyessä ajassa alle puoleen. Öljyn hintaromahdus romahdutti Venäjän vientitulot ja se taas heikensi Suomen vientiä entisestään.

Suomen vienti ja kauppasuhteet Venäjälle ovat suurempia kuin euromaille keskimäärin, ja siksi Venäjän vastaiset talouspakotteet ja maan muut talousvaikeudet rasittavat Suomea enemmän kuin useimpia muita euromaita.

Suomi on kuitenkin vain yksi ja lisäksi pieni euromaa, joten Suomen Venäjän-kaupan vaikeudet tai sen puoleen muutkaan vaivat eivät juuri hetkauta euron arvoa maailman valuuttamarkkinoilla.

Siksi Suomi ei mahda mitään sille, että esimerkiksi ruplan railakas heikkeneminen on nostanut suomalaisten vientituotteiden ruplahinnat useimpien venäläisostajien ulottumattomiin. Venäjä on Suomelle niin suuri kauppakumppani, että Suomen kansallinen valuutta olisi tästäkin vastoinkäymisestä todennäköisesti heikentynyt ja osaltaan helpottanut vientivaikeuksia.

Mutta euro on toista maata. Se ei jousta Suomen huolista, olipa vastassa Saksan, Ruotsin tai Venäjän haasteet. Siksi samoja joustoja on nyt pakko yrittää palkoista ja muista työehdoista.

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (272)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 28
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Pitäisikö kansainväliseen kauppaan luoda jonkinlainen tasoitusjärjestelmä, jotta nekin maat pärjäisi, jotka valmistaa kallista sekundaa?
Anonyymi: sdgsdfgsdfsd 20.3.2016 6:22

Anonyymi
Eihän suomea voi verrata mitenkään saksaa tai Ruotsiin. Suomessa on tosi vähän vientiyrityksiä ja tuotteet perustavaraa. On sellua ja muu puutavara viedään lähes raakalautana. Saksan tuotanto on todella monipuolista. Suomi on kylmä ja sivussa oleva kallis maa. Eli ei voi hinnoilla rehellisesti kilpailla.
Anonyymi: markus50 20.3.2016 6:40

Anonyymi
Näkisin,että Suomen kokoiselle pienelle maalle myös sijainnista johtuen olisi todella tärkeätä hoitaa toimivat suhteet Venäjän kanssa..

Venäjä on todella iso markkina ja perinteisesti he ovat tarvinneet Suomen osaamista mikä taas on auttanut pientä maata vaurastumisessa,kun taas Ruotsi ja Saksa eivät ole olleet siinä sektorilla ihan niin kilpailukykyisiä.

Nyt yritämme jostain Euroopan kulmalta kilpailla jo sijaintinsa puolesta keskeisellä paikalla olevia valtioita vastaan ja vieläpä kalliimmilla hinnoilla,en usko että se tulee olemaan mahdollista..

Eli pidämme Venäläisistä tai,emme niin maamme sijaintia emme voi muuttaa ja jo sen takia kasvu kannattaisi hakea idästä.Ainakin itse olen vientialan yrittäjänä pitänyt aina maksavasta asiakkaasta kansallisuudesta riippumatta..
Anonyymi: ulukosuomalaenen 20.3.2016 6:45

Rekisteröitynyt käyttäjä
Jos Hurri olisi OPn palveluksessa ja jos olisin entinen pääministeri Lipponen, ilmoittaisin heti vaihtavani pankkia Nordeaan.

Lipposena en veisi enää lantaa OPn lattioille, vaan Nordeaan.
Rekisteröitynyt käyttäjä: Äiti76 20.3.2016 6:58

Anonyymi
Niin, kyllä tämä Kilpailukykysopimus KKS, nimi on parempi kuin Yhteiskuntasopimus YKS.

Koska YKS:stä saa sen käsityksen, että kaikki olisi mukana.
KKS:ssa taas tulee heti selvästi esille se, että pienituloiset kuittaa.
Niin KKS ei piristä Suomen ulkomankaupaan, vaikka 5%+5%+5% korotettaisiin kympeiksi, siksi paljon se vie kotimarkkinoilta kulutushalua ja voimaa pois, myös tuottavuus putoaa kun rahan stimuloiva voima katoaa.

Näkeehän sen jo osinkojen saajistakin. Jos he ei saisi niitä verottomona, niin miksi he tekisi sitä sijoittajan raskasta työtä työntakia.

Kotimarkkinat olisi nyt ollut se paikka, johon olisimme voineet toimeliaisuutta suunnata, kun ulkomaankauppa tökkii näikin pahasti. Syy ei ole suomalaisen työn hinnassa,eikä suuressa ostovoimassa, vaan syyt on ulkoiset ja sellaisia joihin emme voi vaikuttaa kuin minimaaliisesti, jos sitenkään.

Suomen tekemät pöytätilaukset, parinkymmennen vuoden aikana takasi sen, että me istumme niissä mutta se takasi myös sen, että joku laskun maksaa. Nyt se sitten tuli koko komeudessaan ja KKS:sta pukkaa ja maksajat laittaa kohta nimensä paperiin. Mutta onhan siellä ollut monella hauskaakin, ei Kreikkalla yksin.

Koko Itä-Euroopa pienien verojen ryhmittymä, on saanut nauttia meidän hyväntahtoisuudesta, eikä heidän kilpaulukyvystä ole tietokaan ja jos on niin luulisi jo pystyvän itse veronsa maksammaan. Mutta jos me täällä alamme joka vuosi tekemään KKS:sia ja maksamme heidänkin verot, niin tuskin muutosta tulee.
Anonyymi: miekannielijä 20.3.2016 7:06

Anonyymi
Yksi keino edistää suomen menestystä olisi kehittää suomalaisen teollisuuspolitiikan edellytyksiä ja yritysten kasvun ja riskinoton mahdollisuuksia.
Pienyrityksille tulisi luoda paremmat toiminnan edellytykset.
Nyt esimerkiksi yhden henkilön mikroyrityksellä on samat työnantavelvollisuudet lukuunottamatta luottamusmiestoimintaa kuin suuryrityksillä. Pikkuyritykset eivät työllistä ja ota riskejä, koska niillä ei ole siihen varaa. Jo yhden työntekijän pidempiaikainen poissaolo ja sen kustannukset voivat olla liikaa.
Myös tällä puolella olisi tehtävä muutoksia, leikattava työnantajan muuta kuin palkanmaksuvastuuta työntekijöistä. Se vähentäisi työn kustannuksia ja parantaisi kilpailukykyä halpuuttaen tuotteita ja palveluja.
Anonyymi: TeboilBoikottiin 20.3.2016 7:14

Anonyymi
Saksa euromaana on suomen mittari.
Meidän kustannukset on saatava heitä alemmaksi.
Tämä on ainoa keino euromaana kilpailla.
Maat joilla oma valuutta,kuten muut pohjoismaat ja Venäjä.
Venäjälle myynti ilman talouspakotteitakin nyky valuutalla
vaikeaa.Suomi sopimus on hidas mutta oikean suuntainen.
Nokia suomen kustannukset mutta portugalin kilpailukyky.
Anonyymi: Yrittäjäjät 20.3.2016 7:15

Anonyymi
Suomalaisten menestyksen ainoa este on poliittinen eliitti joka byrokratialla ja verotuksella varastaa viimeisimmätkin rippeet. On kaksi vaihtoehtoa joko pikkuhiljaa kituutetaan suomalaiset kuoliaaksi tai sitten hylätään nykyinen systeemi ja aloitetaan itsenäisenä kansana puhtaalta pöydältä.
Anonyymi: sikabill 20.3.2016 7:16

Anonyymi
Suomen kilpailukykyä jäytää neljä ulkoista estettä:

1) Kuuluminen euroalueeseen

2) Kuuluminen Euroopan unioniin

3) Muiden maiden yritykset osaavat paremmin, eikä niitä tarvitse tukea veronmaksajien varoista,

4) Muissa maissa työntekijöiden osaamista arvostetaan, eikä kaikkea työtä teetetä halpamaissa.
Anonyymi: Siinä_syitä 20.3.2016 7:30

Anonyymi
Eihän suomea voi verrata mitenkään saksaa tai Ruotsiin. Suomessa on tosi vähän vientiyrityksiä ja tuotteet perustavaraa. On sellua ja muu puutavara viedään lähes raakalautana. Saksan tuotanto on todella monipuolista. Suomi on kylmä ja sivussa oleva kallis maa. Eli ei voi hinnoilla rehellisesti kilpailla.


Tähänhän nykyinen hallitus koittaa vaikuttaa.
Anonyymi: raippaa 20.3.2016 7:42
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 28
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
 
Asiakastieto

Yhteistyössä