Kirjaudu ▼
 

Viis viennistä, kunhan voitot kasvavat

Viis viennistä, kunhan voitot kasvavat
Näkökulma Lisää kilpailukykyä, vientivetoista talouskasvua ja tuhansia uusia työpaikkoja. Siinä yhteiskuntasopimuksen kovat tavoitteet. Ne ovat hienoja mutta epävarmoja haaveita. Varmempaa on, että vireillä on mittava tulonsiirto palkoista vientiyritysten voittoihin.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Yhteiskuntasopimukseksi nimetty hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteishanke pyrkii eri keinoin isoon joukkoon hienoja, kunnianhimoisia ja kaikin puolin kunniallisia tavoitteita:

Tarkoitus on vahvistaa Suomen kansainvälistä hintakilpailukykyä, avittaa talous vientivetoiseen kasvuun, vauhdittaa investointeja, luoda tuhansia työpaikkoja ja lopulta kohentaa julkistakin taloutta.

Sen lisäksi, että tavoitteet ovat hienoja, ne ovat pääosin epävarmoja haaveita.

Ne toteutuvat edes osittain, jos hyvin käy – ja jos esimerkiksi Suomen keskeiset kilpailijamaat eivät vastaa samalla mitalla, ja jos riittävän suuri osa Suomen yrityksistä toimii edes suurin piirtein niin kuin hallitus toivoo.

Siitä ei ole sen enempää hallituksella kuin työmarkkinajärjestöillä minkään lajin varmuutta saati nokan koputtamista, miten ja milloin yhteiskuntasopimuksen lopulliset tavoitteet ja hienot päämäärät toteutuvat tai jos ylipäätään toteutuvat.

Epävarmuus johtuu yksinkertaisesti siitä, että vireillä on niin sanottu sisäinen devalvaatio, jollaisen lopullisia tavoitteita tapaillaan paremman puutteessa epäsuorin ja epävarmoin keinoin.

Tällä haavaa koko yhteiskuntasopimuksen syntyminen vaikuttaa epävarmalta, mutta jos se lopulta syntyy, varmistaa se koko harjoituksen varsinaisten tavoitteiden välitavoitteita mutta jättää varsinaiset tavoitteet epävarmoiksi.

Miten ja milloin kehitys kulkee välitavoitteista koko harjoituksen lopullisiin päämääriin, on toistaiseksi lukuisten sattumien varassa ja näin ollen epävarmaa haaveilua.

Varmempaa on esimerkiksi se, että yhteiskuntasopimuksella pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus ja maan keskeiset työmarkkinajärjestöt aikovat panna toteen poikkeuksellisen mojovan tulonsiirron palkansaajakotitalouksien tuloista yritysten ja etenkin vientiyritysten voittoihin.

Voittojen käyttö on yritysten asia

Toteutuessaan yhteiskuntasopimus ainakin ensi alkuun heikentää palkansaajien asemaa ja tuloja sekä vastaavasti vahvistaa palkanmaksajayritysten ja muiden työnantajien asemaa ja voittoja. Näin käy esimerkiksi siksi, että palkansaajien työmäärä lisääntyy mutta tulot pienenevät, ja siksi, että erilaisia henkilöstösivukuluja siirtyy työnantajien vastuulta palkansaajien maksettaviksi.

Tällaisten tulonsiirtojen välittömät vaikutukset ovat joltisenkin varmoja, ja niissä rahaa ja rahan arvoisia panoksia siirtyy pääosin yhteen ja samaan suuntaan, ja se suunta on palkansaajilta palkanmaksajille.

Tällaiset tulonsiirrot ovat sopimuskokonaisuuden keskeistä sisältöä mutta silti vain välitavoite.

Tulonsiirtojen tarkoitus on kannustaa yrityksiä laskemaan myymiensä tuotteiden ja palveluiden hintaa ja näin myymään nykyistä runsaammin tuotteita ja palveluita. Näiden tulonsiirtojen avulla yritykset saisivat tilaisuuden laskea hintojaan voitoista tinkimättä.

Erityisen tärkeä tavoite on, että Suomen vientiteollisuus ja muut vientiyritykset laskisivat muihin maihin myymiensä tuotteiden ja palveluiden hintoja ja näin saisivat maailmalle kaupaksi nykyistä runsaammin Suomessa tuotettua tavaraa ja palveluita.

Tästä seuraava lopullinen haave on, että Suomeen alkaisi virrata nykyistä vuolaammin vientituloja, ja että se taas antaisi nykyisille ja uusille vientiyrityksille kipinän käynnistää uusia investointeja ja näin synnyttää jopa kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja.

Askelmerkit ovat selkeitä, mutta valitettavasti hallitus tai työmarkkinajärjestöt eivät voi keskenään sopia tai määrätä kuin monipolvisen kuvion alkuaskeleista.

Sen sijaan sopimuskumppanit eivät voi sopia saati määrätä, mitä yritykset tekevät saamillaan tulonsiirroilla. Yhteiskuntasopimus vahvistaa voittoja, mutta voittovarojen käyttämisestä päättävät yritysten omistajat ja johtajat.

Tilaisuus ylimääräiseen rahastukseen

Suomessa vallitsee varsin laaja yrittämisen vapaus, ja jokaisen yksityisen yrityksen omistajat tai johtajat voivat jokseenkin vapaasti päättää yrityksen voittovarojen käyttämisestä.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Esimerkiksi osakeyhtiömuotoisen yrityksen lakisääteinen tehtävä on tuottaa osakkeenomistajille voittoa, mutta mikään laki ei velvoita osakeyhtiöitä tai sen puoleen muunkaanlaisia yrityksiä edes tilapäisesti tinkimään voitoista ja käymään kilpailua markkinaosuuksista myyntihintojen laskulla.

Ja vaikka yrityksen omistajat ja johtajat sittenkin haluaisivat ottaa osaa hintakilpailuun, ja vaikka se tuottaisi tulosta entistä suurempina myyntilukuina, mikään laki ei silti velvoita yritystä toteuttamaan investointeja tai muutoin kasvattamaan tuotantoaan saati palkkaamaan lisää henkilökuntaa.

Sellaisista yritysten toimista päättävät yritysten omistajat ja johtajat eivätkä hallitus tai työmarkkinajärjestöt.

Yhteiskuntasopimus takaa toteutuessaan vain sen, että voittovaroja kertyisi yrityksiin nykyistä runsaammin.

Yritysten omistajat voivat luonnollisesti niin halutessaan käyttää saamansa tulonsiirrot niin kuin hallitus toivoo, mutta tuulentuomille voittovaroille on monta muutakin mahdollista käyttötapaa kuin myyntikatteista tinkiminen ja hintakilpailun kiihdyttäminen.

Yksi varteenotettava ja heikkojen talousnäkymien oloissa mahdollisesti houkuttelevakin vaihtoehto on nykyistä runsaampien voittojen jakaminen saman tien entistä runsaampina osinkoina tai yritysjohdon palkkioina yrityksen omistajille ja johtajille.

Mikään ei toki velvoita omistajia rahastamaan yhteiskuntasopimuksen tuomia voittoja saman tien ulos yrityksistä, mutta sellaiseenkin näyttää tarjoutuvan tilaisuus. Sen tarjoilevat hallitus ja työmarkkinajärjestöt, ja sen kustantavat palkansaajakotitaloudet.

Jos voittovaroja on tarkoitus rahastaa ulos yrityksistä, lienee se parasta tehdä aikailematta. Varsinkaan kotimarkkinayrityksillä ei välttämättä ole liiemmin aikaa hukattavaksi.

Vyötä kireämmälle vai kulutusjuhliin?

Poikkeuksellisen suoraviivainen ja suurimittainen tulonsiirto palkansaajilta yrityksille ja muille työnantajille tuottaa yhden toisenkin jokseenkin varman vaikutuksen kuin tuulentuomat voitot yrityksille.

Se toinen vaikutus on noiden voittojen kääntöpuoli eli niitä kustantavien palkansaajien uusi kustannus. Mahdolliset veronhuojennukset voivat keventää tuon kustannuksen välitöntä rasitusta, mutta verotus ei hävitä hintaa vaan jakaa sitä kotitalouksien kesken.

Yhteiskuntasopimuksen hinta on palkansaajien käytettävissä olevien tulojen ja sitä mukaa ostovoiman ja -halujen supistuminen. Se on pois kotimaisesta kulutuskysynnästä – siitä samasta kulutuskysynnästä, joka on viime vuodet ylläpitänyt edes talouden nollakasvua.

Useimmille palkansaajakotitalouksille uudet tulojen menetykset tietävät pakosta myös menojen leikkauksia tai säästöjen syömistä – tai entistä ronskimpaa velkaantumista.

Ani harva kotitalous innostunee uusista tulojen menetyksistä kasvattamaan kulutusmenojaan ja hankintojaan maahan piakkoin virtaavien uusien vientitulojen tai tuhansien uusien työpaikkojen toivossa.

Todennäköisemmin käy päinvastoin, ja moni supistaa rahankäyttöään jopa enemmän kuin yhteiskuntasopimus syö tuloja. Näin voi herkästi käydä, kun vyötä on ensin kiristettävä omien tulonmenetysten verran ja nyt jo kahdeksatta vuotta lusittu talouslama kannustaa varmuuden vuoksi kiristämään sen vielä pahemman päivän varoiksi vyötä vielä vähän lisää.

Kotimainen talous luultavimmin kärsii, mutta sitä eivät tiedä pääministeri Sipilä eivätkä muutkaan yhteiskuntasopijat, kuinka paljon kotimaisen kysynnän heikkenemisestä ehtii syntyä vahinkoa ennen kuin vienti alkaa vetää.

Niin kuin eivät sitäkään, milloin vienti alkaa vetää – vai alkaako.

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)
Ihmiset Juha Sipilä

Kommentit (426)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 43
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Yhteiskuntasopimus tuo 35000 uutta työpaikkaa.
Anonyymi: Pinoccio 6.3.2016 5:16

Anonyymi
Valitettavasti kaikki yritykset on eri tilanteessa. On huipputulosta tekeviä. Ja toinen ääripää velkaantunut juuri pystyssä pysyvä firma. Ei niitä vois tukea/kohdella samoiten. Kun noita isoja tuetaan enemmän niin omistajat kiittää.
Anonyymi: markus50 6.3.2016 5:34

Anonyymi
Vain tyhyys voi olla syynä siihen miksi köyhä kansa äänesti pers.ke.ko. -hallituksen valtaan.
Anonyymi: tryuiopöä 6.3.2016 6:10

Anonyymi
Maailmantaloutta hidastaa taas korkea velkaantuminen. Kiina ja monet muut ovat velkaantuneet reippaasti finanssikriisin jälkeen.

Vaikka keskuspankit ovat ajaneet korot nollaan, niin lisävelan ottoon ei taida olla suurta halua/kykyä. Enkä puhu nyt pelkästään valtionvelasta, vaan myös monet yritykset ovat velkaantuneet liikaa esim. raaka-ainesektorilla.

Eräät ekonomistit odottavat hidasta kasvua ainakin seuraavat kymmenen vuotta korkean velkaantumisen takia.
Anonyymi: dfhdfdgdfg 6.3.2016 6:30

Anonyymi
.. ja Hurrin parempi vaihtoehto kilpailukyvylle on ?....
Anonyymi: Odottava 6.3.2016 6:33

Anonyymi
Miksi ei kunnosteta päiväkoteja, kouluja ja tieosuuksia ja tarjota tätä kautta työsarkaa yrityksille? Se on elvyytystä. Velanotto työttömyyskuluja varten ei ole elvyytystä, vaikka oikeistolaiset saattavat niin väittääkin. Tulonsiirrot työläisiltä yrityksille edellyttävät, että yrityksillä on myös jotain tekemistä suomessa.
Anonyymi: Hölmöt 6.3.2016 6:45

Anonyymi
Toteuttamalla kuntareformi saataisiin tähän maahan miljardien eurojen vuosittaiset säästöt. Kuntien määrä 5 kuntaan. Näin veroja voitaisiin laskea ja näin vientiyrityksissä työskenteleville riittäisi pienempi palkka kun verotus olisi kevyempää. Kuntareformi ei tosin maistu keskustapuolueelle koska kunnissa on niin paljon keskustapuolueen jäsenkirjalla aikaansa kuluttavia henkilöitä suojatyöpaikoissaan.
Anonyymi: kuntareformi 6.3.2016 6:47

Anonyymi
Mistä niitä uusia työpaikkoja ja vientituloja syntyy? Ei mistään, koska täältä ei ole muuta vietävää kuin keltaista lunta ja yksi Stubbi! Molemmat samanlaista sulavaa orgaanista jätettä! No onhan sitä samaa vientituotetta siellä Talvivaarassa, menossa alajuoksun kautta vesistöihin!Lapsille jo opetetaan, että älä syö keltaista lunta!
Anonyymi: TimoÄläSyöSitä 6.3.2016 6:52

Anonyymi
Suomen taloudellisen kehityksen suurin jarru on yrittäjien leimaantuminen kansaa orjuuttaviksi kapitalistipiruiksi. Miljoonat Ns Duunarit haukkuvat ja vihaavat heitä jotka satsaa kaiken niin henkisen kuin taloudellusen resurssin perustamalla yrityksen ja työllistämällä ja takaamalla maailman parhaimpiin kuuluvan hyvinvoinnin ainakin miehille. Suomessa puuttuu täysin yrittäjien arvostus, ei nähdä yrittäjien tuomaa yhteiskunnallista hyötyä. Toisin on länsinaapurissa jossa ollaan ylpeitä menestyvistä yrityksistä ja sallitaan rikastuminen sillä siitä hyötyy koko yhteiskunta. Duunareilla on oikeus jopa velvollisuus perustaa oma yritys ja menestyä/rikastua mutta jos kantti ei kestä yrittämään niin mitään oikeutta kadehtimiseen ja kansantalouden jarruttamiseen ja laittomaan lakkoiluun ei Ole, myös Duunarilla on yhteiskuntavastuu.Vain arvostamalla yrittäjiä suomen talous voi kehittyä ja kasvaa,kapitalistipiru takaa sinunkin hyvinvointisi.
Anonyymi: Kolinkolin 6.3.2016 6:59

Anonyymi
Tulonsiirtoina on laskettu siirtyvän yrityksille n.3,5 miljardia euroa.

Tästä voi päätellä sen, että verottajan kohdalla verotulot laskee n.500-800 miljoonaa, kun palkkaverotus siirtyy tältä osin pääomaverotuksen piiriin.

Pelkästään osinko tuotoista on mennyt verovapaasti ulkomaille arviolta 3-4 miljrdia euroa. Tämä summa tulee nousemaan huomattavasti kun YKS tai kilpaulukykysopimus KKS astuu voimaan, huvittava nimi.

Millä se paikataan ja millä paikataan 1,5 miljardin euron veronkevennykset palkansaajille, tämäkin kohta on kyllä mainittu sopimuksessa. Lainanotto on kielletty hallitusohjelmassa, joka on persujenkin yksi edellytys pysyä hallituksessa, raamit pitää saano Stubb ja Sipilä nyökkää, mutta mille. Olli opiskelee.

Lisäksi saamme nähdä lähes vastaavalla summalla kulutuksen hyytymisen, josta tulee lisä menetyksiä verottajan kukkarolle.Joten päädymme vähintäin yhteensä n.3 miljadin euron verokasauman pinentymiseen.

Maahanmutto toi meille vuodessa n.1 miljadin euron lisä laskun + veromenetykset yhteensä n.4 miljardia euroa pitäisi haalia kasaan tämän sopimuspaperin takia.

Leikkauslistat tulee muodostamaan hallitusken toiminta kentän tästä eteenpäin, vaikka sopimus sen kieltää, mutta sille on varattu tietty kohtalo ja sille ei tosiaankaan ole vaihtoehtoa.

Tämä YKS on uusliberalistin jatkumo ja ei tule näillä opeilla onnistunmaaan, jos meinaamme tästä YKS sopimuksesta kiinni pitää. Mutta se on mahdoton tehtävä,joten onko kohta sinun vuoro astua uhrattavaksi.
Anonyymi: ollinoppivuodet 6.3.2016 6:59
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 43
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
 

Taloussanomat - Uutiset

21:51 Digitoday "Vaarallinen": Googlen uusi sovellus Snowdenin hampaissa – kehittäjä vain pahensi asiaa
21:38 Kreikka velkojille: Vaatimukset ovat meille liikaa
21:00 Suomi jämähti kilpailukykyvertailussa – uutta pontta sopimuksesta?
20:32 Air Francen lentäjälakko uhkaa EM-kisalentoja
20:15 Takaako nollasopimus Suomen kilpailukyvyn? Ekonomistit eri mieltä
19:48 Digitoday Nokia pistää 4G:n minikopterin sisään
18:49 NSIG:n Okmetic-tarjous jatkuu – kauppa voi vaatia TEM:n siunauksen
18:34 Palkkaa maksettiin bensana – mätkyt menossa työntekijöiden pulitettavaksi
17:58 Rosatomin viesti Suomelle: Voimala kestää pidempään kuin yksikään poliittinen jakso
16:48 Ovakon säästöohjelma laajenee
16:29 Digitoday Tässäkö Applen seuraava ostos: HBO tai Netflix?
15:54 Vältä näitä kännykkävirheitä – uutta tietoa terveysvaikutuksista
14:59 Bitcoin-louhimo konkurssiin Ruotsissa
14:30 Helsingin pörssi etenee vailla selvää suuntaa – SSAB vauhdissa
14:15 "Tästä halutaan huvipuisto" – Espanjassa yritetään hillitä turismia
13:40 Puolustusvälineyhtiö Patrian toimitusjohtaja vaihtuu
13:31 Ex-työntekijä vinkkasi: Kamux maksanut palkkoja bensana
12:45 Tulva pysäytti Audien rakentamisen
12:18 Digitoday Windows 10:n tietoturvaan merkittävä parannus – aktivoitava itse
11:48 Digitoday "Kestämätön tilanne": Anvia taipui kompromissiin Elisan edessä
11:30 Aktia nosti talousennustetta – työmarkkinoilla "dramaattinen jakautuminen"
11:25 Rautia-rautakaupat katoavat Suomen kauppakartalta
11:11 Kiky-sopu myös viestintään ja mekaaniseen metsäteollisuuteen
10:27 Digitoday Google tuomassa hurjan myyntivaltin omille Android-puhelimilleen?
10:25 Kamux peruu listautumisen – veroja maksamatta
10:08 Elisa ostaa Anvian tietoliikenne- ja viihdepalvelut
10:05 Evli suuntaa pk-sektorille ja aloittaa yt-neuvottelut
09:15 Metsäpalojen laantuminen painaa öljyn hintaa
08:53 Aukioloaikojen vapauttaminen iski pienten kauppojen myyntiin
08:26 Fedin Yellen: Koronnostoon syytä varautua
Asiakastieto

Yhteistyössä