Kirjaudu ▼
 

Miten Suomi kestää talouden leikkauskisaa?

Tea Tauriainen
Miten Suomi kestää talouden leikkauskisaa?
Analyysi Sisäinen tai ulkoinen devalvaatio voi tepsiä, kunhan kilpailijamaat eivät tee samaa. Nyt tekevät, ja siksi Suomen sisäinen devalvaatio on nokitus talouden limbo-kilpailussa. Tämän kisan riski on, että kukaan ei voita vaan kaikki häviävät.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Limbo on karibialaista alkuperää oleva "rimanalitustanssi" ja omanlaisensa kyykkykilpailu, jossa keskenään kilpailevat notkeustaiturit yrittävät alittaa yhä alemmas laskettavan riman kuitenkaan rimaan koskematta tai selälleen kellahtamatta.

Kisa päättyy taipuisimman rimanalittajan voittoon, kun kaikki muut kilpatanssijat ovat joko pudottaneet riman tai kupsahtaneet kumoon.

Kansainvälisessä taloudessa on parhaillaan menossa kahtakin erilaista limbo-kisaa. Niistä on leikki kaukana – ja suuri riski, että edes notkein ei voita vaan kaikki häviävät.

Yhtä talous-limboa käyvät keskenään maailman suuret talousmahdit ja tarkemmin sanottuna niiden keskuspankit euroalueen EKP mukaan luettuna. Tässä limbossa on kyse valuuttojen heikentämisestä eli vanhanaikaisesta ulkoisesta devalvoinnista.

Keskuspankkien valuuttakyykyn tavoitteena on vahvistaa oman talouden kansainvälistä kilpailukykyä ja voittaa muilta markkinaosuutta. Keskeinen keino on heikentää omaa valuuttaa enemmän kuin muut heikentävät omiaan.

Toinen talous-limbo on meneillään euromaiden kesken. Siinä kukin euromaa yrittää kohentaa omaa kilpailukykyään ja markkinaosuuttaan suhteessa muihin euromaihin ja euroalueen ulkopuolisiin kilpailijamaihin.

Euromaat eivät voi erikseen heikentää omia valuuttojaan, sillä ne jakavat keskenään yhteisen euron. Ulkoinen devalvaatio ei onnistu, ja siksi tämä kisa käydään sisäisen devalvaation keinoin palkkoja ja muita yritystoiminnan kuluja leikkaamalla.

Suomen työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen tapailema yhteiskuntasopimus on yksi yritys taivuttaa Suomen talous entistä matalammalla vaappuvan kustannusriman ali. Se on Suomen nokitus euromaiden talous-limbossa.

Ulkoisia ja sisäisiä devalvaatioita

Sisäisen ja ulkoisen devalvaation tavoitteet ovat suurin piirtein samoja, ja niillä on myös yksi yhteinen onnistumisen ehto. Ne voivat tuottaa tavoiteltua tulosta vain sillä ehdolla, että ainakaan keskeiset kilpailijamaat eivät liian pian vastaa samalla mitalla tai pane paremmaksi.

Valuutan ulkoisen arvon heikentäminen eli ulkoinen devalvaatio voi kohentaa maan ulkoista kilpailuasemaa, jos kilpailijamaat antavat omien valuuttojensa vahvistua ja sallivat oman kilpailuasemansa heikentyä niin kuin omaa valuuttaansa heikentävä maa toivoo.

Samoin keskenään kauppaa käyvien euromaiden markkinaosuuskisassa voi yksi saavuttaa tuntuvaa etua sisäisen devalvaation keinoin, kunhan muut euromaat ja kauppakumppanit suostuvat oman kilpailukykynsä ja -asemansa vastaavaan heikkenemiseen.

Valuuttojen ulkoiset arvot niin kuin kansantalouksien keskinäiset kilpailukykyerotkin ovat aina suhteellisia eivätkä absoluuttisia muuttujia. Kaikki valuutat eivät voi samaan aikaan heiketä eikä kaikkien maiden kilpailukyky voi samaan aikaan vahvistua. Kyse on nollasummapeleistä, joissa yhden voitto on aina jonkun muun tappio.

Jos "kaikki" keskenään kilpailevat maat ja taloudet käyvät samaa kisaa samanlaisin keinoin eikä yksikään suostu vapaaehtoisesti kustantamaan muiden havittelemaa etumatkaa, voi kisa lopulta syödä kaikkien voimia enemmän kuin yhdellekään kertyy edes lyhytaikaista etua.

Pahimmassa tapauksessa kukaan ei voita vaan kaikki kärsivät tappioita.

Tämä riski leimaa maailman suurimpien keskuspankkien keskenään käymää devalvaatio-kisaa, niin sanottua valuuttasotaa. Keskuspankkien vuoron perää yrittämät valuuttojen heikennykset ovat kumonneet toinen toistensa kilpailukykyvaikutuksia mutta samalla ne ovat kasvattaneet kaikkien yhteisiä deflaatiopaineita.

Samanlainen riski leimaa euromaiden keskinäistä sisäisten devalvaatioiden kisaa. Siinäkin kunkin maan uudet toimet vesittävät muiden maiden samanlaisten toimien aiempia vaikutuksia. Ja kaikkien toimien yhteisvaikutuksena koko euroalueen talous on vaarassa heiketä.

Taloustutkijat varoittavat haitoista

Euromaat ovat Suomea myöten toinen toistensa tärkeitä kauppakumppaneita, ja siksi kunkin euromaan erikseen tapailemat sisäiset devalvaatiot ovat omiaan vaikuttamaan toinen toistensa tehoon.

Useiden eri euromaiden sisäisistä devalvaatioista syntyy yhdessä herkästi enemmän yhteistä vahinkoa kuin yksittäisten maiden etua.

Näin voi päätellä esimerkiksi keskustelupaperista, jonka Kansainvälinen valuuttarahasto IMF julkaisi viime vuoden lopussa. Siinä laitoksen taloustutkijat puntaroivat perusteellisesti euromaiden sisäisiä devalvaatioita ja niiden yhteisvaikutuksia.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Sisäisten devalvaatioiden tutkimusprojektiin osallistuneet taloustutkijat Jörg Decressin ja Prakash Loungani jatkavat samasta aiheesta kommenttikirjoituksella, jonka kansainvälisen taloustutkimuksen arvovaltainen VoxEU-sivusto julkaisi viime joulukuussa.

Puheenvuorojen perusteella sisäisten devalvaatioiden suotuisat vaikutukset niitä toteuttavien maiden ulkoiseen kilpailukykyyn heikkenevät sitä mukaa kuin samanlaisia toimia toteuttavien maiden määrä kasvaa. Näin käy, kun keskenään vastakkaiset toimet kumoavat toistensa vaikutuksia.

Niin kuin euroalueella näyttää käyneen ja paraikaakin käyvän, kun suuri joukko euromaita yrittää kohentaa omaa kilpailukykyään samantapaisin toimin.

Tutkimushavaintojen perusteella useiden euromaiden samaan aikaan toteuttamien sisäisten devalvaatioiden haitat kasvavat samaa tahtia kuin hyödyt heikkenevät. Haittoja kertyy ja talous heikkenee, kun palkansaajakotitalouksien tulot ja kulutushalut supistuvat. Näin käy siitä huolimatta, että kilpailukyky ei kohenekaan niin kuin piti.

IMF:n tutkijat huomauttavat, että teoriassa sisäisen devalvaation haittoja on mahdollista pienentää talouskasvua nopeuttavien rakenneuudistusten ja keskuspankin rahapolitiikan voimakkaan keventämisen avulla. Mutta ne eivät poista haittoja.

Keskusohjauksen seuraava ohjausvirhe

Euromaiden sisäisten devalvaatioiden keskinäisessä kilpailussa yhden pienen euromaan, kuten Suomen on perin vaikea tehdä muuta kuin kulkea joukon mukana ja yrittää mahdollisimman pienin vaurioin pitää huolta omasta suhteellisesta kilpailuasemasta.

Kun Suomea suuremmat euromaat ja Suomen tärkeät kauppakumppanit panevat toteen omia sisäisen devalvaation toimiaan, on Suomen käytännössä pakko vastata samalla mitalla. Muuten muiden suhteellinen kilpailuasema kohenee ja Suomen heikkenee, mikä tarkoittaisi tappiota.

Mutta juuri samanlaisten toimien yhteisvaikutusten takia kisaan osallistuminenkin tietää jokseenkin varmoja tappioita, kuten palkansaajakotitalouksien kulutuskyvyn ja -halujen heikkenemistä ja sitä myöten riskiä koko kansantalouden heikkenemisestä.

Tästä surkeiden sattumusten sarjasta ja sen haitallisista vaikkakin tahattomista sivuvaikutuksista on vaikea soimata Suomen hallitusta. Sen sijaan kriittinen katse kääntyy luontevasti EU-komission ja euroalueen keskuspankin EKP:n suuntaan.

Juuri EU-komission ja EKP:n tehtäviin kuuluu koko euroalueen taloussuunnittelu ja -ohjaus. Ja juuri siitä nyt kiikastaa. Aivan samaan tapaan kuin on kiikastanut ennen kriisiä ja sen kuluessa.

Ennen kriisiä komissio ja EKP painoivat kaikessa rauhassa lisää talouden kaasua, kun euromaat kasvoivat ja koko alueen "hintavakaus" pysyi hallinnassa. Yksittäisten euromaiden hirmuinen velkaantuminen muuttui ongelmaksi vasta, kun kriisi räjähti silmille.

Kriisin alettua komissio ja EKP päättivät, että kriisi johtui kriisimaiden julkisten menojen karkaamisesta ja kilpailukyvyn murenemisesta eikä suinkaan keskusohjauksen vakavista ohjausvirheistä saati rahaliiton rakennevioista.

Niinpä ne komensivat euromaat ja muutkin EU-maat ensin julkisen talouden vyönkiristyksiin kesken vuosikymmeniin ankarimman velka- ja talouskriisin. Sillä seurauksella, että euroalueen talous on edelleen heikommassa kunnossa kuin ennen kriisiä ja olennaisesti heikommassa kunnossa kuin kilpailevat talousmahdit.

Seuraavaksi on toinen toistensa hyötyjä heikentävien ja haittoja voimistavien sisäisten devalvaatioiden vuoro.

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (178)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 18
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Hyvin te kestätte...meillä täällä nahka palaa ja maksa rasvoittuu...

Palkkoja voisi muuten vielä laskea ja tuplahampurilaiseen laittaa vain yksi pihvi (pihvi,heh)niinkuin "hessu" sanoi...
Anonyymi: PortugalinNeuvokset 2.3.2016 6:10

Anonyymi
Suomi irti EUsta ja irti eurosta - heti!

Välittömästi!

Nyt!
Anonyymi: LastemmeTulevaisuus 2.3.2016 6:14

Anonyymi
Sisäisessä devalvaatiossa myös tuotteiden ja palveluiden hinnat pitäisi myös laskea esim. laskemalla alv- veroa.

Todella vaikea uskoa, että jos kansalaisten vero-/maksutaakkaa vain kiristetään ja se ei näkyisi kotimarkkinoilla.

Tässä voi käydä niin, että jokunen vientiyritys kerää potin ja suuri joukko kotimarkkinoilla toimivaa yritystä ajautuu vaikeuksiin.
Anonyymi: fghfghfg 2.3.2016 6:33

Anonyymi
Leikkikää kauppiasta. Asiakkaita kun ei käy,miten
niitä saadaan. Halpahallimalli -myydään alennuksella.
Erikoiskaupanmalli -myydään laatutuotteita hyvällä
takuulla/lisävarusteilla. Kauppa käy jos käy.

Suomen malli -myydään älykalliilla vanhentunutta
tavaraa. Kauppa ei käy. Mitä pitäisi tehdä?

Olisko ajateltava prosessi uudelleen, tuotettava
halvemmalla parempia tuotteita. Eli palkkamalttia
ja veroratkaisuilla tuotekehittely kannattavaksi.
Anonyymi: yksvaan 2.3.2016 6:34

Anonyymi
Uskon että eu on mielissään jos Suomi joutuu eu troikan talutushihnaan.

J.käteisen palkka 27 000e kk. Hyvin menee. Uskon että Stubb saa kanssa eu viran.

500000 suomalalaista on jo ulosotossa, mutta heiltä ei tarvi mitään kysyäkään
Anonyymi: Hyvinmenee 2.3.2016 6:38

Anonyymi
Suomen kohdalla sen hyvin näkee mitä kova kulukuuri voi pahimmillaan tehdä.

Kulukuuri. Sen voisi myös nimetä kulutuskuriksi.
Onhan nämä nykyiset toimet vähentänyt kulutusta huomattavasti.Ostovoimaa on kadotettu samassa tahdissa kulutuskurin kanssa.Tämä on saanut aikaan oravan pyörän, josta hyppääminen pois on perin hankalaa.

Tähän kun lisätään 7 Vuotta, joiden aikana reaaliansiot ovat laskeneet ja ylipäätään kansan veron maksukyky heikentynyt.Tällä olemme saavuttaneet kierteen, jota ei liboilulla saada loppumaan. Ainakin me suomalaiset joudumme käymään piaan riukupaskalla.

Joten leikkausten ja palkkamalttien yhteissumma on katkeraa mannaa kansalle ja se vain lisää kansan velkaistumista entisestään ja meno jatkuu.

EKP:n ja FED:in vuorottelu sopimus korko- ja elvytys politiikassa piti olla vasta vuoroista.
FED aloitti elvytyksen ja kun se sen lopetti, siitä sitten jatkoi EKP.

Tämän jälkeen piti sitten FED:in lähteä hilaamaan korkoja ylöspäin ja niin tekikin, yhden kerran ja taitaa jäädä yhteen.Ei jenkki bensalla paloa sammuta vaikka lupaakin.

Mutta EKP valaa öljyä laineille, syytämällä lisää rahaa riskirahoittajille ilman riskiä, riskirahoittajalle.

Mutta se, joka tajuaa limboriman alta kaivaa maata ensimmäisenä, vai olisko miinuskorko jo sitä, saataa saada etulyöntiaseman uuden talousopin luomisessa.
Tosin se saattaa olla viimeinen pitkään aikaan, ainakin näistä uusliberalistisista oppisuunnista.

Rikkaudet on kohta jaettu, alkaa olla paluumatkan aika.
Mutta minne?
Anonyymi: siitäylimistäaitaonm 2.3.2016 6:53

Anonyymi
Tämän kotoperäisen kannattavuuspelin häviäjä on kaikissa tapauksissa etupäässä palkansaaja. Ja sen myötä hiukkasen myös kotimarkkinoilla toimivat yrittäjät.

Eilen pääministeri arveli,että verohelpotuksiin ei taida olla mahdollisuuksia-ja muutenkin tehty "sopimus-raakile" on riittämätön.

Joten kattiruoskaa rasvataan jo hallituksen takahuoneessa-Stubbikin oli sen näköinen,että se ruoska on hälle mieluinen ja oikein käteen käypänen.

Vaan pekrele-ei tässä periksi anneta-konstit ne on työläiselläkin olla loikkimatta kovin korkealle.Etenkään kenenkään käskemänä.
Anonyymi: Make-123 2.3.2016 7:05

Rekisteröitynyt käyttäjä
Sisäinen tai ulkoinen devalvaatio voi tepsiä, kunhan kilpailijamaat eivät tee samaa. Nyt tekevät, ja siksi Suomen sisäinen devalvaatio on nokitus talouden limbo-kilpailussa. Tämän kisan riski on, että kukaan ei voita vaan kaikki häviävät.


Banksterit ja optiomiljonäärit kuitenkin laskevat voittavansa. Ja siksi he haluavat tätä.

Ja koska valtaosa poliitikoista, virkamiehistä ja toimittajista on em. porukan pauloissa, eivät he tohdi millään tavoin vastustaa tuon porukan pyrkimyksiä. Niinpä koko yhteiskunta suostutaan vapaaehtoisesti alistamaan heidän mielihalujensa täyttämiseen.
Rekisteröitynyt käyttäjä: AsioitaSeurannut 2.3.2016 7:10

Anonyymi
Maailmassa on liikaa suuria talousalueita niin tämän seurauksena ei tule kunnollista kilpailua.
Anonyymi: jouhki 2.3.2016 7:10

Anonyymi
Jos kaikki keskuspankit yrittävät heikentää valuuttansa arvoa samaan aikaan ja silti inflaatio ei laukkaa on se merkki siitä,että talouden täytyy olla todella sairas..

Eli rahaa virtaa jonnekin ja tekee väistämättä kuplia ja kohta ollaan ongelmissa näiden kuplien kanssa..

Se,että Ekp on sanonut tekevänsä kaiken tarvittavan tarkoittaa sitä että jossain vaiheessa taivaalta sataa rahaa,eli ehkä velkakriisi ratkaistaan rahan painamisella mutta jokaisen säästöjä omaavan kannattaa varautua tähän päivään..
Anonyymi: ulukosuomalaenen 2.3.2016 7:10
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 18
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
 

Taloussanomat - Uutiset

21:00 Suomi jämähti kilpailukykyvertailussa – uutta pontta sopimuksesta?
20:32 Air Francen lentäjälakko uhkaa EM-kisalentoja
20:15 Takaako nollasopimus Suomen kilpailukyvyn? Ekonomistit eri mieltä
19:48 Digitoday Nokia pistää 4G:n minikopterin sisään
18:49 NSIG:n Okmetic-tarjous jatkuu – kauppa voi vaatia TEM:n siunauksen
18:34 Palkkaa maksettiin bensana – mätkyt menossa työntekijöiden pulitettavaksi
17:58 Rosatomin viesti Suomelle: Voimala kestää pidempään kuin yksikään poliittinen jakso
16:48 Ovakon säästöohjelma laajenee
16:29 Digitoday Tässäkö Applen seuraava ostos: HBO tai Netflix?
15:54 Vältä näitä kännykkävirheitä – uutta tietoa terveysvaikutuksista
14:59 Bitcoin-louhimo konkurssiin Ruotsissa
14:30 Helsingin pörssi etenee vailla selvää suuntaa – SSAB vauhdissa
14:15 "Tästä halutaan huvipuisto" – Espanjassa yritetään hillitä turismia
13:40 Puolustusvälineyhtiö Patrian toimitusjohtaja vaihtuu
13:31 Ex-työntekijä vinkkasi: Kamux maksanut palkkoja bensana
12:45 Tulva pysäytti Audien rakentamisen
12:18 Digitoday Windows 10:n tietoturvaan merkittävä parannus – aktivoitava itse
11:48 Digitoday "Kestämätön tilanne": Anvia taipui kompromissiin Elisan edessä
11:30 Aktia nosti talousennustetta – työmarkkinoilla "dramaattinen jakautuminen"
11:25 Rautia-rautakaupat katoavat Suomen kauppakartalta
11:11 Kiky-sopu myös viestintään ja mekaaniseen metsäteollisuuteen
10:27 Digitoday Google tuomassa hurjan myyntivaltin omille Android-puhelimilleen?
10:25 Kamux peruu listautumisen – veroja maksamatta
10:08 Elisa ostaa Anvian tietoliikenne- ja viihdepalvelut
10:05 Evli suuntaa pk-sektorille ja aloittaa yt-neuvottelut
09:15 Metsäpalojen laantuminen painaa öljyn hintaa
08:53 Aukioloaikojen vapauttaminen iski pienten kauppojen myyntiin
08:26 Fedin Yellen: Koronnostoon syytä varautua
07:51 FT: Kuorma-autonvalmistajia uhkaavat ennätykselliset kartellisakot
07:33 Viestinvälitysalalla sovittiin työajan pidentämisestä
Asiakastieto

Yhteistyössä