Kirjaudu ▼
 

Euroalueen suurin velkapommi kytee Italiassa

Tea Tauriainen
Euroalueen suurin velkapommi kytee Italiassa
Analyysi Eurokriisi on tyvenessä mutta ei ohi. Seuraava velkapommi kytee jo, ja se on entistä vaarallisempi. Se kytee yhdessä alueen suurimmista maista, Italiassa. Saksa haluaa purkaa pommin tavalla, joka voi räjäyttää sen.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Euroalueen velkakriisi on pois otsikoista ja näyttää rauhoittuneen, mutta kriisin syyt ovat ennallaan ja osin entistä pahempia. Talous on heikompi ja velkaa on enemmän kuin ennen kriisiä, ja nyt osa suuristakin euromaista on taas lähempänä uutta taantumaa kuin kestävää toipumista.

Eurokriisin tyvenen saivat aikaan alueen keskuspankit, jotka ovat hartiavoimin ostaneet ylivelkaisten eurovaltioiden velkakirjoja ja näin tukeneet alueen huteria suurpankkeja ja ylivelkaisten valtioiden alijäämien rahoittamista.

Mutta edes keskuspankkien tukiostot eivät välttämättä estä kriisiä leimahtamasta uudestaan, jos aneeminen talous uupuu uuteen taantumaan – tai jos Saksa saa tahtonsa ja eurovaltioiden velkasaneerauksista tulee totta.

Näkymät ovat apeat, sillä euroalueen talous on kriisin alusta asti tarponut selvästi heikompaa tahtia ja on yhä heikommassa kunnossa kuin esimerkiksi Yhdysvaltain talous.

Eikä käännettä parempaan näy: EU-komissio, alueen keskuspankki EKP ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ovat vuoron perään heikentäneet eurotalouden kasvuennusteitaan. Myös muun maailman kasvuvauhti ja -näkymät ovat viime aikoina heikentyneet, mikä rasittaa lisää euromaidenkin näkymiä alueen vientiveturia Saksaa myöten.

Samaan aikaan ennestään ylivelkaisten eurovaltioiden velkaantuminen on jatkunut. Kriisi alkoi liian suuren velkamäärän takia – ja se leimahtaa uudestaan vielä suuremman velkamäärän takia.

Italian valtio velkaloukussa

Keskuspankkien velkakirjaostot ovat painaneet eurovaltioiden korkoja alaspäin mutta eivät niin alas, että aneemisen talouskasvun tuottamat tulot riittäisivät velkaisimpien korkokuluihin.

Näin on Italian laita, sillä euroalueen absoluuttisesti suurimman ja koko maailman kolmanneksi suurimman valtionvelan korkoihin hupenee enemmän rahaa kuin talouskasvusta kertyy lisää verotuloja.

Italian valtiolla on ollut euroajan alusta asti rutkasti runsaammin velkaa kuin EU:n sopimusten mukaan saisi olla. Kymmenen vuotta sitten sen velkaisuusaste oli lievässä laskussa, mutta kriisin kuluessa se on taas kasvanut.

Nyt Italian valtiolla on velkaa yli 130 prosenttia maan vuotuisen kokonaistuotannon arvosta ja lähemmäs 1 900 miljardia euroa. Velkasuhde on Kreikan jälkeen toiseksi korkein ja euroina velkaa on Yhdysvaltain ja Japanin jälkeen maailman kaikista valtioista kolmanneksi eniten.

Italian keskuspankin mittavat valtionlainaostot ovat painaneet valtion velkakirjoille noteerattavia korkoja entistä matalammiksi, mutta tästä korkotuesta huolimatta valtion korkomenoihin uppoaa nelisen prosenttia koko maan vuotuisen kokonaistuotannon arvosta.

Viime vuosina Italian talous on vuoroin lievästi supistunut tai vaivoin kasvanut ja pääosin polkenut paikoillaan. Kun talous polkee paikoillaan ja valtion alijäämä kasvaa, voimistuu velkakierre entistä matalampienkin korkojen rasituksesta.

Italia näyttääkin juuttuneen velkaloukkuun, ja sen hirmuisen velkamäärän ja maan koon takia koko euroalue istuu nyt entistä suuremman velkapommin päällä.

Saksalla on suunnitelma velkaloukun purkamiseksi. Se voi olla teoriassa oikeaoppinen, mutta käytännössä se voi pakottaa Italian jopa eroamaan eurosta. Saksan suunnitelma voi laukaista velkapommin, vaikka tarkoitus on purkaa se.

Saksan riskipitoinen suunnitelma

Saksa haluaa ylivelkaisten eurovaltioiden liian suurten velkojen saneeraamiseen virallisen saneerausmenettelyn, joka ohjaisi luottotappioita muiden euromaiden asemesta kriisimaan yksityisten riskirahoittajien tappioiksi.

Saksan valtiovarainministeriön ajamaa ja tiettävästi jo valmistelemaakin valtioiden virallista saneerausmekanismia on näkyvästi kannattanut esimerkiksi maan hallitusta neuvova vaikutusvaltainen "talousviisaiden neuvosto".

Neuvosto kuvaa tuoreimmassa vuosikertomuksessaan, miten yhteisvaluutta euron ja rahaliiton rakennerajoitteiden takia juuri eurovaltioilla on tavallisia valtioita olennaisesti suurempi riski ajautua velkaongelmiin ja maksukyvyttömyyteen eli kansanomaisesti konkurssiin.

Juuri tavallista suuremman velkariskin takia neuvoston mielestä on tarpeen, että eurovaltioiden velkakriisejä vastedes ratkotaan erityisen saneerausmekanismin avulla eikä velkaongelmia peitellä sattumanvaraisilla hätärahoituksilla niin kuin viime vuosina on tehty.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Saksan saneerausmalli toisi eurovaltioiden velkasaneerauksiin samanlaisen niin sanotun bail-in-periaatteen, jollaisen avulla euromaiden pankkiunioni aikoo ohjata seuraavan pankkikriisin tappioita ongelmapankkien yksityisten riskirahoittajien eikä veronmaksajien kärsittäviksi.

Pankkiunionin yhteinen kriisinratkaisumekanismi ja -neuvosto aloittivat toimintansa tämän vuoden alussa. Samalla tuli voimaan uusi kriisinratkaisumenettely, jossa viranomaiset aikovat vastaisuudessa pelastaa tai saneerata kriisipankkeja osakkeenomistajien ja riskirahoittajien eikä veronmaksajien kustannuksella.

Teoria toimii teoriassa mutta käytännössä se voi pahimmillaan kääntyä tarkoitustaan vastaan.

Euroalueen finanssimarkkinat ovat alkuvuonna tarjoilleet tästä esimakua, sillä osin juuri uuden bail-in-riskin takia euroalueen pankkiosakkeet ovat menettäneet yli neljänneksen arvostaan, ja riskipitoisimpien suurpankkien osake- ja velkakirjakurssit ovat romahtaneet vielä enemmän.

Riski kärjistää seuraavaa kriisiä

Saksan havittelema eurovaltioiden velkasaneerausmalli saa herkästi valtioiden velkakirjamarkkinoilla aikaan samanlaisen pakokauhun kuin pankkien bail-in-riski on aiheuttanut pankkiosakkeissa.

Saneerausmenettely ennemmin sytyttää eurovaltioiden velkakriisin uudestaan ja kärjistää kriisiä kuin estää kriisiä syttymästä tai varsinkaan korjaa kriisin syitä.

Näin sanoo yksi viidestä talousneuvoston viisaasta, talousprofessori Peter Bofinger neuvoston vuosikertomukseen kirjaamassaan eriävässä mielipiteessä. Hän on tuonut huolensa julki myös taloustutkijoiden VoxEU -verkkosivuston kirjoituksessaan ja tiedotusvälineiden haastatteluissa.

Professori Bofingerin mukaan jo ennestään ylivelkaisten valtioiden velkaongelmien hoitamiseksi perustettava saneerausmenettely olisi omiaan nopeuttamaan ja jyrkentämään seuraavan kriisin alkamista ja kärjistymistä.

Brittilehti Telegraphin haastattelussa Bofinger luonnehtii velkasaneerausmallia "nopeimmaksi keinoksi hajottaa euro". Saneerauksen ja luottotappioiden riski ajaa velkakirjarahoittajat entistä pienemmästä syystä karkuun ja valtion rahoituskriisiin, ja siksi ainoa keino välttyä "konkurssilta" on erota eurosta.

Italia on professori Bofingerin jonossa ensimmäinen, sillä juuri Italiassa yhdistyvät pankkiriskit ja valtioriskit kohtalokkaalla tavalla.

Italian pankeilla on hoitamattomia ongelmasaatavia taseissaan rutkasti enemmän kuin euroalueen pankeilla keskimäärin, ja Italiasta löytyy osa euroalueen heikkokuntoisimmista suurpankeista. Lisäksi juuri Italian pankeilla on hallussaan keskimääräistä huomattavasti runsaammin oman kotivaltionsa, Italian, velkakirjoja.

Tahtoo sanoa, että juuri Italiassa pankkien ja valtion välillä vallitsee tavallista voimakkaampi kohtalonyhteys: pankkien kriisi olisi saman tien myös valtion kriisi ja toisinpäin. Siksi koko euroalueen seuraava velkapommi kytee Italiassa.

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)
Ihmiset Peter Bofinger

Kommentit (230)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 23
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Vuonna2011: Homma hanskassa, joka muuta väittää on pölhöpopulisti ( A. Stubb )

Vuonna 2013: Jokainen maa maksaa kyllä lainansa ( J. Katainen )

Sasi, Vapaavuori ja edellä mainitut ovat kunnostautuneet myös valtion omaisuuden myynnissä alihintaan.

Kokoomuksen talousgurut!
Anonyymi: Pokkaa 28.2.2016 6:42

Anonyymi
Milloinkahan keksivät Euro ekonomistit;= pilkotaan nämä jättiläiset kyllin pieniksi, siinähän pienenee riskitkin!
Anonyymi: Ootanjaootan 28.2.2016 6:44

Anonyymi
Koko EU on yhtä velkapommia ja räjähtelee maa kerrallaan seuraavat 50 vuotta.
Anonyymi: jouhki 28.2.2016 6:46

Anonyymi
Onneksi välimeren konkussimaiden pelastaminen ei maksa suomalaisille mitään. Hallitus on jo päättänyt säästää 4 miljardia ja tuosta säästettäväksi päätetystä summasta voi sitten maksaa kutsumattomat maahantulijat ja aina niin odottamattomat ulkomaan pankkien rahantarpeet.
Anonyymi: Ilmaista-on 28.2.2016 6:48

Anonyymi
Saksa luulee purkavansa pommin, mutta kyllä se se siitä sokan poistaa, tekipä tai teettipä he sen operaation kuinka ja miten vain.

Puhutaan siitä koko ajan, että pankkiunioni toimii niin, että tappiot siirtyy sijoittajille, veronmaksajan asemasta.
Niin, voi se näikin olla alussa mutta kyllä se maksaja on loppupelissä veromaksaja. Sijoittajat ottaa omansa kohonneina korkoina ja muina maksuina sen sitten kansalaisilta, muutamassa vuodessa, korkoineen. Saa olla erimieltä ja pitääkin, hyöty on tosin pieni.
Vastuu kysymys on huuhaata ja kosiskelee EU:n keskiverokansalaisata ja palvelee vain EU:n tiivistymistä liittovaltioksi.
Maksaja on kansa, eikä se siitä muuksi muutu. Maksu tavat vaihtelee, maksaja ei koskaan. Tämä on kapitalismin yksi kulmakivistä ja ollut siitä lähtien kun korko keksittiin. Muita ovat voitot ja tappioiden sosialisointi.

Siksi sanon vieläkin, että Suomen olisi lisättävä velka astettaan lähemmäksi muita maita,EU:n keskiarvo n.95 % BKT:sta Suomella 63%. Viro kulkee paljon alapuolella, mutta se on budjettirahoituksensa hoitanut toista kautta.

Joten, kun Saksa poistaa sokan Italian velkapommista, silloin kyyti on kylmää. Kreikka oli ensimmäinen, jono oli jo silloin olemassa, mutta sitä ei tohdittu sanaoa.
Joten leikkaussali tulee kovaan käyttöön ja silloin leikataan kaikilta. Se on menevä näin, koska yhdentyvä Eurooppa hajoaisi viimeistään silloin.

Joten mitä suurempi velka meillä on sen parempi meille.

Tässä on tarjous, josta ei ole syytä kieltäytyä.
Anonyymi: liiraliiraa 28.2.2016 6:56

Rekisteröitynyt käyttäjä
Italian ongelma on vasemmistohallitus, joka on kykenemätön uudistamaan taloutta ja työmarkkinoita kasvun aikaansaamiseksi. Italialla on Euroopan ja ehkä suhteessa koko maailman kallein julkinen hallinto eikä vasemmistohallitus siitäkään ole säästänyt.

Tähän asti Italiaa kuten myös Ranskaa on kannatellut italialainen Marion Draghi, joka EKP:n pääjohtajana on pumpannut velkarahaa luuserivasemmistohallitusten käyttöön, ettei niiden ole tarvinnut alkaa poliittisesti epämukaviin uudistuksiin.
Rekisteröitynyt käyttäjä: Jormajuhani 28.2.2016 7:37

Anonyymi
Sinänsä oikein ja näin pitäisikin mennä. Ongelmaa tuo se 1% rikkaita jotka ovat pumpanneet voitot aina veronmaksajien rahoista ja tavallaan lainanneet hyvällä korolla ilman tiskiä. Kaikki tämä poliitikkojen avustamana. (Ei muka ymmärrä kun on niin vaikeita nämä rahoituskuviot) hah hah. Kuinka on mahdollista sitten että meidän päättäjät tms ovat sellaisissa töissä mistä ei tajua mitään ja kansa maksaa.. Ai niin, se on niin monimutkaista ja "nuppi kiinni"! Ei saa kysellä tyhmiä. Tajuaahan tuon lapsikin. Nyt vain kaikki ns suuret sijoittajat jotka ovat kupanneet helppoa rahaa koittavat yhdessä vetää rahat pois ja mennä tyhmempien talouksien kimppuun koska loisiminen loppuisi ja voisi oikeasti myös hävitä rahaa sijoituksissa.. Pikku sijoittajat valitettavasti eivät voi maksattaa tappioitaan veronmaksajilla... Kysymys kuluu miksi ei? Kun hyvät veljet saa lähes poikkeuksetta tehdä mitä huvittaa ja sitten vielä armahdetaan jos tunnistavat!! Sairas demokratia!! Täysin *usetusta". Sitten nämä ns 1-5milj sijoittajat jotka leikkivät viisaita ja osaajia tukevat näitä isoja vippareita kun sen kaiken tarkoitus on voittaa olla ns viisaampi jne.. Eli arvomaailma perustuu täysin rahaan.. Mikä varmuudella johtaa tuhoon, mikään ei voi kasvaa loputtomiin ja ne typerät kommentit että yrityksen ainoa tehtävä on tuottaa voittoa, mihin katosi elämä ja siitä nauttiminen, elämän säilyttäminen ei sen tuhoaminen? Sairasta ! Kun joskus se kunkku sitten löytyy joka ostaa kaiken ja on paras, mitä sitten?
Anonyymi: Sansanchina 28.2.2016 7:42

Anonyymi
Toivottavasti jysähtäis ja päästäisiin nauramaan EU-uskovaisille kun niitten rakas harhakuvitelma romahtaa. Ja boonuksena saatais päätäntävalta takaisin Helsinkiin.
Anonyymi: sateenkaarikansa 28.2.2016 7:46

Anonyymi
Jatkoa..
Sitten varmaan syödään sitä rahaa.. On se ihminen tyhmä!
Kiva kun on tilillä 5miljardia mutta 10.000.000 ihmistä kärsii.. Mitä järkeä siinä on pitkässä juoksussa.. Sitä rahaa on ihan tarpeeksi mutta kun se Ferrari on tärkeämpi ja lisää pitää saada kun ei vielä ole kaikkea!! Nämä herrat voisivat pelata vaikka monopolia leikkirahoilla ja katsoa kuka on viisain.. Nyt kun muutama miljoona ihmistä kärsii pienen virheen takia mikä tuli tehtyä puoli laillisesti rahan himossa niin mihinkään vastuuseen ei kukaan joudu. No näillä mennään ja toivottavasti joku joskus herää..
Anonyymi: Sansanchina 28.2.2016 7:47

Anonyymi
500 000 suomalaista ulosotossa, mutta uskon että irtoo vielä kun ravistelee
Anonyymi: Vieläirtoo 28.2.2016 7:48
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 23
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
 

Taloussanomat - Uutiset

14:01 STTK:n Palola: Irtisanominen on Suomessa halpaa
13:50 Digitoday Luottamusmies: "Tämä on päivä, jonka ei olisi tarvinnut tulla"
13:45 Digitoday Muistatko tämän Elopin kirjeen? "Heippa siellä"
13:26 Kaupunginjohtaja: Salosta voisi löytyä töitä Microsoftilta lähteville
13:08 Digitoday Tämä jää Windows-puhelimista jäljelle
13:02 Finnair nostaa arviotaan Aasian liikenteen kasvusta
12:50 YTN: Pahin toteutumassa – Microsoftin huolehdittava irtisanottavista
12:34 Microsoft: Toiminta Tampereella loppuu
12:25 YIT: Pasilan kauppakeskuksen rahoituspaketti kesäkuun loppuun mennessä
12:23 Microsoft vähentää 1350 työntekijää Suomesta
11:44 Digitoday HS: Microsoft luopuu puhelimista - Suomeen jätti-irtisanomiset
10:39 Vauramo: Lentoyhtiöiden yhdistyminen vaikuttaa myös Finnairiin – tavalla tai toisella
10:16 Kolumni Avoin kirje Bill Gatesille
10:05 Digitoday Microsoftilta tulossa uutisia: Työntekijät busseilla Tampereelta Espooseen
10:04 Danske Bank huolissaan: Asiakkaat tottuvat mataliin korkoihin
09:32 Digitoday "Törkeä temppu": Näin hyväksyt Windows 10 -asennuksen tietämättäsi
09:25 Kysely: Ylin johto ei murehdi tietomurron riskistä
08:46 Fed-johtaja: Kesä–heinäkuun koronnosto ei kiveen hakattu
08:37 Sopu syntyi yöllä: Kreikka saa 10,3 miljardin tukilainan
08:17 Uusi ilmiö mökkeilyssä: Kysyntää voi olla, vaikka ostajia ei
07:24 Hallitus päättää tänään Talvivaaran rahoituksesta – MTV: Kaivosta uhkaa alasajo
06:07 Digitoday Testi: Sony teki Xperia X:stä hämmentävän puhelimen
06:01 Analyysi Näin euromaiden velkataakka kevenee – paitsi Kreikan
24.5. Linnassa lymysi 1800-luvun kätköpulloja – 11 000 euron viiniä maistettiin avaamatta sitä
24.5. Monsanto sanoi ei – Bayerin 62 miljardin ostotarjous liian alhainen
24.5. Ruotsalainen tosi-tv-tähti menetti miljoonansa – päätyi leikkaamaan entisen linnansa nurmea
24.5. Digitoday Vai että tällaisia tuloksia – googlasivatko Nokia-miehet HMD-firmansa nimeä lainkaan?
24.5. Luxemburgia epäillään EU:n verosääntöjen rikkomisesta – komissio uhkaa viedä asian oikeuteen
24.5. Roviolla yli 300 lisenssisopimusta Angry Birds -tuotteista
24.5. Digitoday Tulihan se sieltä: Spotify pisti perhehinnoittelun kuntoon
Asiakastieto

Yhteistyössä