Kirjaudu ▼
 

Uhkarohkeaa leikkiä rahalla – sinun rahallasi

Uhkarohkeaa leikkiä rahalla – sinun rahallasi
Analyysi Euroalueen keskuspankki EKP vastaa rahan vakaudesta, mutta on silti ryhtynyt uhkarohkeaan rahaleikkiin. Tämä leikki ei varmista rahaolojen vakautta vaan vaarantaa sen. Pelissä on sinunkin rahasi.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Miinuskorkojen piti panna euroalueen talouteen vauhtia ja palauttaa usko tulevaisuuteen. Näin ei ole käynyt, joten pääjohtaja Mario Draghi on viime viikkojen puheenvuoroissaan lupaillut EKP:n painavan piakkoin korkoja lisää pakkaselle.

Samanlaisia vihjeitä nykyistä raskaammin negatiivisista koroista on esittänyt myös Japanin keskuspankin BoJ:n pääjohtaja Haruhiko Kuroda. Myös Yhdysvaltain keskuspankin Fedin pääjohtaja Janet Yellen on vahvistanut pankin tutkivan miinuskorkojen mahdollisuuksia.

Keskuspankkiirit perustelevat miinuskorkoja aivan samoilla perusteilla kuin muitakin rahapolitiikan toimiaan. Muodollisesti kyse on "hintavakauden" tavoittelemisesta ja talouden elvyttämisestä.

Käytännössä miinuskorot näyttävät ennemmin epätoivoiselta yritykseltä tehdä edes jotakin inflaation kiihdyttämiseksi ja reaalikorkojen alentamiseksi, kun perinteiset rahapolitiikan keinot ovat ehtyneet ja menettäneet tehonsa.

Mutta miinuskorot eivät ole vain epätoivoinen yritys "tehdä edes jotakin". Negatiiviset korot ovat keskuspankkien entistäkin uhkarohkeampi hyppy tuntemattomaan. Negatiiviset korot ovat omanlaistaan uhkapeliä rahan arvolla ja rahaolojen vakaudella.

EKP ja muut miinuskorkoja kokeilevat keskuspankit näyttävät ennemmin vaarantavan kuin varmistavan rahaolojen vakauden.

Valtionlainojen korot miinuksella

EKP on painanut rahapoliittiset ohjauskorkonsa alimmillaan -0,3 prosenttiin, mutta pääjohtaja Draghin vihjeiden perusteella lisää miinusta on odotettavissa todennäköisesti maaliskuussa. Silloin EKP:n neuvosto päättää seuraavan kerran, mikä on sen mielestä tarkoituksenmukainen korko euroalueen rahoitusolojen ja -järjestelmän perustaksi.

EKP ja muut keskuspankit voivat vapaasti määrätä korkonsa, mutta samalla ne määrittelevät "vapaiden" rahoitusmarkkinoiden riskittömän pohjakoron. Kaikki rahoitusmarkkinoiden muut korot perustuvat tavalla tai toisella näihin keskuspankkien ohjauskorkoihin ja nyttemmin myös muihin rahapolitiikan ohjauskeinoihin, kuten laajamittaisten velkakirjaostojen vaikutuksiin.

Analyysiyhtiö Lombard Street Researchin mukaan liki viidesosa maailmantaloudesta syntyy maissa, joiden keskuspankkikorot ovat alimmillaan jo nollan prosentin alapuolella. Tahtoo sanoa maissa, joiden korkohaitari alkaa miinukselta.

Negatiivisten ohjauskorkojen ja keskuspankkien laajamittaisten velkakirjaostojen vaikutuksesta myös kasvava osa valtioiden markkinakoroista on nollan prosentin tuntumassa tai nollan alapuolella miinuksella.

Sveitsin valtionlainojen markkinakorot ovat miinuksella yli kymmenen vuoden laina-aikoihin asti. Saksan ja Japanin valtioiden miinuskorot ulottuvat lähelle kymmentä vuotta, ja Suomenkin valtio saa rahoitusta miinuskorolla viiteen vuoteen asti.

Analyysijulkaisu Grant's Interest Rate Observer arvioi viime viikolla julkaisemassaan katsauksessa, että yli 7 000 miljardin dollarin arvoiset valtionlainat noteerataan "kehittyneiden maiden" velkakirjamarkkinoilla negatiivisin markkinakoroin. Nollan ja kahden prosentin väliin noteerataan 15 000 miljardin dollarin arvoiset valtionlainat.

Korkojen painuminen nollan prosentin tuntumaan tai miinukselle merkitsee valtioille historiallisen edullista tilaisuutta rahoittaa alijäämiään halvimmillaan sananmukaisesti halvemmalla kuin ilmaisella uudella velkarahoituksella.

Valtioiden rahoitushuolien helpottaminen onkin todennäköisesti EKP:n ja muiden keskuspankkien tarkoitus, mutta Grant's luonnehtii miinuskorkoja silti riskipitoiseksi uhkapeliksi vailla vertaa.

Analyysiyhtiö GaveKal Researchin perustaja Charles Gave on samaa mieltä. Hänen mukaansa miinuskorot ovat myrkkyä niin rahoittajille, markkinaehtoiselle rahoitukselle kuin koko rahoitusjärjestelmälle.

Kohti järjestelmän romahdusta

Kansainvälisiä suursijoittajia neuvova ekonomisti Gave on viimeksi kuluneen vuoden aikana laatinut miinuskorkojen vaikutuksista useita tarkasteluja. Ne ovat järjestään suhteellisen jyrkkiä, mutta dramaattisin lienee edelleen viime vuoden helmikuulta.

Kiistakirjoituksen otsikko on dramaattinen: Toward System Failure (Kohti järjestelmän romahdusta). Sen mukaan negatiiviset korot sotivat talouden lainalaisuuksia vastaan niin perusteellisesti, että tämä keskuspankkien uhkayritys epäonnistuu likimain vääjäämättä.

Gave perustaa johtopäätöksensä rahoitusmarkkinoiden erityyppisten toimijoiden perustarpeisiin – ja tulkintaan, jonka mukaan miinuskorot ovat kaikkia niitä vastaan.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Hänen mukaansa nykyaikainen luotonvarainen rahatalous voi sujua niin kauan kuin joukko keskeisiä vaatimuksia täyttyy. Yksi perusvaatimuksista on, että rahalla on aika-arvo – ja että se on positiivinen eli suurempi kuin nolla prosenttia.

Gave jakaa rahoituksen keskeiset välittäjät kolmeen ryhmään sen mukaan, ottavatko ne osaa lyhytaikaisen, keskipitkän vai pitkäaikaisen rahoituksen välittämiseen ja tarjontaan. Yksikään niistä ei suju negatiivisten korkojen oloissa kuin aikansa.

Miinuskorkojen oloissa lyhytaikaisen rahoituksen välittäjät ajautuvat itse rahoitusvaikeuksiin, ja voivat pysyä pystyssä vain vaatimalla omilta asiakkailtaan entistä korkeampia korkoja. Sama koskee keskipitkän rahoituksen välittäjiä, kuten liikepankkeja. Niidenkin kannattavuus murenee, elleivät ne onnistu korottamaan omilta laina-asiakkailta perimiään korkoja tuntuvasti.

Lyhytaikaisen ja keskipitkän rahoituksen kallistuminen onkin Gaven mukaan miinuskorkojen ristiriitainen mutta todennäköinen seuraus. Se voimistaa muutoinkin aneemisen talouden deflatorisia paineita ja kannustaa yrityksiä ja kotitalouksia maksamaan velkojaan pois minkä voivat.

Käy täsmälleen päinvastoin kuin EKP ja muut miinuskorkoja kokeilevat keskuspankit väittävät.

Miinuskorot myrkkyä eläkesäästöille

Pahinta jälkeä miinuskorot tekevät Gaven tarkastelussa pitkäaikaiselle sijoituspääomalle, kuten eläkerahastoille ja vakuutusyhtiöille. Niiden vastuuvelka kasvaa mutta vastuuvelan katteeksi kootun sijoituspääoman tuotto laskee.

Ensi alkuun miinuskorkojen ja keskuspankkien velkakirjaostojen vaikutus voi tuntua suotuisalta, mutta tätä jatkuu vain niin kauan kuin arvopapereiden hinnat nousevat. Ohimenevän kurssinousun jälkeen koittavat entistä kehnompien tuottojen koettelemukset.

Nollakorko tarkoittaa, että riskittömien tai vähäriskisten korkosijoitusten tuotto on nolla, ja miinuskorko tarkoittaa, että tuotto on nollaakin matalampi eli negatiivinen.

Kun samaan aikaan vastuiden arvo kasvaa, syntyy mahdottomia epäyhtälöitä. Nollakorko panee vastuiden ja varojen yhteensovittamisen sekaisin ja miinuskorko tekee siitä käytännössä mahdotonta.

Kohti nollaa ja miinusta kutistuvista tuotto-odotuksista ja teoriassa kohti ääretöntä paisuvasta vastuuvelasta syntyy epäyhtälöitä ja hirmuista päänsärkyä – ja siitä syntyy ainekset Gaven kuvauksen "järjestelmän romahdukseen".

Hänen mukaansa romahdus koittaa, kun eläkerahastojen kaltainen pitkäaikainen sijoituspääoma on syöty. Se on aitoa pääomaa ja koko rahoitusjärjestelmän keskeistä perukalliota eikä sen jälkeen ole muuta jäljellä kuin tyhjiä lupauksia ja katteetonta velkaa.

Romahdus voi Gaven mukaan olla huomaamattoman hidas niin kuin Japanin pian neljännesvuosisadan mittainen esimerkki osoittaa. Mutta hän pitää silti joltisenkin vääjäämättömänä, että nolla- ja miinuskorkojen lopputulos on lopulta rahoitusjärjestelmän luhistuminen ja talouden lamaantuminen.

Kolkon kuvauksensa päätteeksi Gave vihjaa, että keskuspankit kyllä tajuavat miinuskorkojen ja muiden rahakokeiden riskit. Ne pelaavat uhkapeliään lopulta hyvin yksinkertaisesta syystä:

Valtioiden rahoitushuolto on keskuspankeille tärkeämpi tavoite kuin rahaolojen vakaus.

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (126)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 13
EdellinenSeuraava

Anonyymi
ÖLJY = 10 - 20 usd. brl. ollut iät ajat.
Pandoran lippaan avasi €kp. €urooppa se tuntuu olevan se suuren älyn keskus.
Anonyymi: tuuletin_kolmoselle 17.2.2016 6:10

Anonyymi
Rahajärjestelmä romahtaa parin vuoden sisällä. Selvityjiä ovat vain totalitaariset valtiot kuten Venäjä ja Kiina.
Anonyymi: synkkää_aikaa 17.2.2016 6:15

Anonyymi
Julkisen sektorin koko on ylittänyt kriittisen massan, mitään ei ole enää tehtävissä. Sanonta: "Hullu mies Huittisista syö enemmän kuin tienaa" on täyttä realismia tämän päivän Suomessa.
Anonyymi: 1hoopo 17.2.2016 6:27

Anonyymi
Deflaatio on tulevaisuuden sana. Globalisaatio, robotit ja automaatio tulee pitämään palkat kurissa ja jos palkat ei nouse, niin eivät voi nousta tuotteiden ja palveluiden hinnatkaan.

Inflaation voisi kenties saada käyntiin sillä, että keskuspankki tekisi paljon rahaa ja antaisi ne suoraan kuluttajille, mutta siitäkän tuskin hyvää seuraisi.
Anonyymi: dfgdfgdf 17.2.2016 6:41

Anonyymi

Presidentti Ahtisaari: Hyvästit hyvinvointi­yhteiskunnalle, jos taloutta ei saada kuntoon
.
Martti Ahtisaari muistutti, että 1990-luvun laman aikaan osoitettiin suurta yhteistyöhalua ja saatiin aikaan tasavallan presidentin työllisyystyöryhmä.
Uusliberaali rikollispankkien finanssiterrorismi sai vapaat riehuntaoikeudet 80-l. Suomessa, joten se on se syyllinen (kts. Arsenal, wikipedia)
Anonyymi: sairaan-menon-syyt 17.2.2016 6:51

Anonyymi
Valtioiden rahoitushuolto on keskuspankeille tärkeä tavoite ja sen ne varmaankin saavuttavat hetkellisesti.

Yhtä tärkeältä tuntuu myös tavoite hintavakaudesta. Siitä puhutaan enempi kuin mitä sen merkitys todellisuudessa on.

Ja sitä paitsi, hinnnat on olleet vakaat jo useita vuosia, arvio 9, inflaation olessa 0,3-1,5 % välissä ilman sen suurempaa tilastojen manipulointia. Joten koko höpinä hintavakaudesta on mielenkiinnon suuntaamista todellisesista manöövereista, tällaiseen liirumlaarumiin.

Keksupankkien, tai ainakin EKP:n haluama 2%:tin inflaatio olisi helppo järjestää, esim. korkopolitiikalla, mutta ei se ole agendalla, joten katsomme mistä on kysymys. Aika toimii keskuspankkeja vastaan, jos lie kansalaisiakin.

Anlyysiyhtiö Lombart Streetin .. analyysien mukaan suurin tuotto BTK:ssa syntyy maissa, joissa korko on nollan tuntumassa tai sen alle.

Olkoon näin mutta nämä maat on niitä joiden elvyttävä rahapolitiikka on toimittanut markkinoille kymmeniätuhansia miljardeja ylimäärääistä rahaa, nappia painamalla. Se näkyy nyt nyt sitten näissä maissa BKT:een kasvuna tilastoissa, ei muussa osaa yhteiskunnassa,no jaa,veroparatiiseissa tietenkin.

Ei teollisuus ole mihinkään kasvanut, päin vastoin.
Jo yksin Kiinan hyytyminen on hyydyttänyt maailman talouskasvua prosenteilla ja ilman rahasinkoa luvut olisi todella rumia.
Joten rahan painamisessa ja korkopolitiikassa on kysymys maailan herruudesta, sitä vielä hallitaaan rahalla, toistaiseksi. Toivotaan, että napit ei vaihdu.
Anonyymi: ankkurinapit 17.2.2016 6:53

Rekisteröitynyt käyttäjä
Pankit pesevät sammutetuin lyhdyin jatkuvasti rahastosäästäjiltä erilaisina kuluina mirjardeja euroja vuodessa. Kuluista ilmoitetaan vain hallinnoitipalkkion prosentti asiakaalle. Muita kuluja on suurinpiirtein samanverran.

Pienelle asiakkaalle jää epäselväksi kuinka mahtavia summia pankit keräävät rahastoihin sijoitetuista varoista itselleen. Korkea aika olisi viranomisten velvoittaa pankit ilmoittamaan vuosittain, kuinka monta euroa asiakas on menettänyt rahastosäästäjensä kuluina pankille. Kulut peritään täysin riippumatta tuleeko rahastosta tuottoa tai tappiota.
Rekisteröitynyt käyttäjä: Kokki 17.2.2016 6:57

Anonyymi
romahdus koittaa, kun eläkerahastojen kaltainen pitkäaikainen sijoituspääoma on syöty. Se on aitoa pääomaa ja koko rahoitusjärjestelmän keskeistä perukalliota eikä sen jälkeen ole muuta jäljellä kuin tyhjiä lupauksia ja katteetonta velkaa.
Miinuskoroilla bank run, ostoseisaus deflaatiossq eli stagnaatiossa; rikollispankit kirnusivat leikkirahanlainojen avulla OIKEAA työtä ja omaisuudensiirtorikoksella kiinteistöt yms. oikean vastikkeen itselleen,

täysin härski megarikos, jonka korruptoitu politiikka siunasi,

maailmasodasta tulee hirmuinen, leviten nopeasti laajalle etuajassa matujen oman kriisin sytyttämänä.
Anonyymi: näillä_mennään_nyt 17.2.2016 7:03

Anonyymi
romahdus koittaa, kun eläkerahastojen kaltainen pitkäaikainen sijoituspääoma on syöty. Se on aitoa pääomaa ja koko rahoitusjärjestelmän keskeistä perukalliota eikä sen jälkeen ole muuta jäljellä kuin tyhjiä lupauksia ja katteetonta velkaa.Miinuskoroilla bank run, ostoseisaus deflaatiossq eli stagnaatiossa; rikollispankit kirnusivat leikkirahanlainojen avulla OIKEAA työtä ja omaisuudensiirtorikoksella kiinteistöt yms. oikean vastikkeen itselleen,

täysin härski megarikos, jonka korruptoitu politiikka siunasi,

maailmasodasta tulee hirmuinen, leviten nopeasti laajalle etuajassa matujen oman kriisin sytyttämänä.


Saksa järjestää maailman suurimman bail-in tapahtuman, kuis muuten kuin se älykäs €urooppalainen!?
Anonyymi: tuuletin_kolmoselle 17.2.2016 7:11

Anonyymi
Kohti nollaa ja miinusta kutistuvista tuotto-odotuksista ja teoriassa kohti ääretöntä paisuvasta vastuuvelasta syntyy epäyhtälöitä ja hirmuista päänsärkyä – ja siitä syntyy ainekset Gaven kuvauksen "järjestelmän romahdukseen".
Maailmassa ei koskaan ole ollut rahaa niin paljon kuin nyt, siitä ei ole koskaan ollut pulaa -

mutta ahneet sijoittajat hysteerisenä siirtelevät sitä niin ettei sillä ehditä saada aikaan mitään, mikä pitkäaikaisesti ja sopimuksin taattuna, työllistämällä ja investoimalla saisi aikaan kasvua oikeasti.

Kansantaloutta ei voi pitää kasinokäsipelikassana ja ryöstösaaliina, kuten banksterit nyt tekevät.

Kaksi edellistä maailmasotaa. -29 romahdus ja fas ismi saatiin juuri näillä nytkin käytetyillä keinoilla.
Anonyymi: rikos_jatkuu 17.2.2016 7:16
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 13
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
 

Taloussanomat - Uutiset

12:54 Digitoday Suomalainen Jolla lisensoi: Uusi Sailfish-puhelin tuli myyntiin Intiassa
12:13 Ericssonin Johansson uuden toimitusjohtajan valinnasta: "Tilanne on ihanteellinen"
11:55 Osakeralli jatkuu Yhdysvalloissa – "kultainen skenaario" tukee kursseja
11:23 Analyytikko Vestbergin potkuista: Ericssonin suuromistajat halusivat muutosta
10:56 Juncker: Iso-Britannian eropyynnöllä ei ole takarajaa
10:28 Kiina paketoi nyt miljardien ongelmaluottoja arvopapereiksi
09:37 Ericssonin Vestbergille potkut – "On oikea aika hakea uusi johtaja"
09:16 Digitoday Nintendo toppuutteli Pokémon Go -intoa – osake sukelsi 18 %
08:41 Ryanair varoittaa: Näin paljon lentoliput halpenevat
07:58 HS: Pörssiyhtiöiden hallituksissa joka neljäs on nainen
06:02 Aurinkopaneeleilla 500 euron säästö vuodessa – toukokuu oli erityisen hyvä
24.7. Volvo ei pärjää yksin – etsii kumppania robottiautojen ohjelmointiin
24.7. Yle: Suomen maitotilallisten uusi uhka tulee Baltiasta
24.7. 9 merkkiä kertovat, menestytkö muita paremmin
24.7. G20-mailta tukea talouskasvulle – pelkkä rahapolitiikka ei ratkaisu
24.7. Guardian: Britannia voi saada EU:lta luvan vapaan liikkuvuuden rajoittamiseen
24.7. Ranskan kiristynyt rajavalvonta näkyy brittisatamassa – lomalaisten odotus jopa 14 tuntia
24.7. Kiinalaisprofessori: Veroleikkaukset voisivat vauhdittaa talouskasvua
24.7. TS: Panimolupien määrä lähes kolminkertaistunut kuudessa vuodessa
24.7. Mistä keski-ikäiselle uusi ura? "Lääkärin ammatti ei poissuljettu"
24.7. Analyysi Kolme talouden keinoa – näin USA:n ja Euroopan liittoa varjellaan
Asiakastieto

Yhteistyössä