Kirjaudu ▼
 

Tämän takia Deutsche Bank voi olla sinunkin painajaisesi

Tämän takia Deutsche Bank voi olla sinunkin painajaisesi
Analyysi Euromaiden yhteinen euro, yhteinen pankkiunioni ja nyt myös yhteiset miinuskorot varmistavat, että kaikilla eurokansalaisilla on myös yhteiset pankkipainajaiset. Yksi niistä voi olla Deutsche Bank. Jos se kaatuu, Suomi kuuluu sijaiskärsijöihin.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Painajainen on pahaa unta jostakin ahdistavasta ja pelottavasta aiheesta. Painajaisen uhkakuvat voivat kummuta todellisista tapahtumista tai ne voivat olla mielikuvituksen tuotantoa. Paha uni pelottaa, vaikka sen keljut käänteet eivät milloinkaan kävisi toteen.

Yksi finanssimarkkinoita viime viikkoina pelottanut painajainen on euroalueen suurimman pankin Deutsche Bankin ajautuminen kannattavuus- ja vakavaraisuuskriisiin. Oikeasti pankki voi toki osoittautua ikuiseksi, mutta ainakin markkinoiden painajaisessa se uhkaa kaatua.

Pankin ylin johto on vakuuttanut pankin taseen olevan "vuoren varma" ja Saksan talouspoliittinen johto on vakuuttanut "luottavansa täydellisesti" pankin vakavaraisuuteen. Perjantaina pankki rauhoitteli markkinoita ilmoittamalla, että se lunastaa osan sijoittajia askarruttaneista riskipitoisista velkakirjoista takaisin ennen aikojaan.

Perjantain lunastusilmoitus innosti pankin osakkeen rivakkaan kurssinousuun, mutta toistaiseksi rauhoittelevat lausunnot ovat tyynnyttäneet markkinoiden huolia vain tilapäisesti.

Pankin osakkeita ja riskipitoisia velkakirjoja omistavat sijoittajat ovat pitkään pelänneet pankin taseessa – ja taseen ulkopuolella – väijyviä mörköjä. Viime viikkoina pelko on yltynyt pahemmaksi kuin kertaakaan sitten finanssikriisin alkupaniikin.

Huoli Deutschen piilevistä kannattavuus- ja vakavaraisuusmiinoista näkyy karulla tavalla pankin pörssiosakkeiden ja julkisesti noteerattujen velkakirjojen kurssikehityksestä.

Osakkeiden arvosta oli perjantaihin mennessä haihtunut viime kevään jälkeen yli 60 prosenttia ja vuodenvaihteenkin jälkeen yli 40 prosenttia. Osa pankin riskipitoisista velkakirjoista oli luisunut miltei vapaassa pudotuksessa jo kymmenien prosenttien arvonalennuksiin.

Pankin markkina-arvo on painunut lähelle finanssikriisin pohjalukemia, jotka ovat vuoden 2009 maaliskuulta. Osa finanssimarkkinoiden toimijoista kohtelee pankkia toisin sanoen kuin se olisi mennyttä kalua.

Tämä paha uni ei koske vain Deutschen osakkeenomistajia ja velkakirjarahoittajia eikä vain Saksaa. Tässä on aineksia kaikkien eurokansalaisten yhteiseksi painajaiseksi.

Ei enää vain Saksan suurin pankki

Vielä toissa vuonna Deutsche Bankin luonteva kuvaus oli "Saksan suurin pankki". Mutta runsas vuosi sitten tuo perinteinen kuvaus menetti merkityksensä, kun euromaiden yhteinen pankkiunioni aloitti toimintansa.

Sen jälkeen Deutschen osuvampi kuvaus on ollut "euroalueen suurin pankki". Pankkiunionin takia pankin mahdolliset tasemiinat eivät ole vain Saksan ongelma, vaan ne ovat myös Suomen ongelma.

Kaikkien eurokansalaisten yhteiseksi painajaiseksi Deutsche ja alueen muut suurpankit voivat muuttua siksi, että ne ovat nykyisin kaikkien euromaiden yhteisellä eivätkä enää yksittäisten eurovaltioiden vastuulla.

Yhteisvastuu alkoi siitä, kun alueen keskuspankki EKP tarkasti alueen suurpankkien taseet ja totesi niiden olevan kelpo kunnossa siirrettäviksi kaikkien euromaiden yhteiselle vastuulle. Esimerkiksi Deutsche Bank läpäisi EKP:n tehotarkastukset huomautuksitta, ja siksi pankin riskit ovat tätä nykyä pankkiunionin yhteisiä riskejä.

Pankkiunionissa kriisipankkeja on tarkoitus pelastaa tai "ajaa alas" ensin pulaan joutuneiden pankkien osakkeenomistajien ja riskirahoittajien kustannuksella, mutta vain tiettyyn rajaan asti. Seuraavaksi pankkiunioni kattaa tappioita pankeilta koottavan kriisirahaston varoin ja vasta sen jälkeen veronmaksajien varoin.

Kaunis ajatus on, että kriisejä ei enää syty, ja vaikka sittenkin syttyisi, ne eivät enää koituisi veronmaksajien tappioiksi.

Pankkiunionin kriisinratkaisuperiaatteissa on kuitenkin yksi paha ongelma, ja se on mittakaavaharha.

Kriisipankkien osakkailta ja rahoittajilta perittävä "bail-in" -sijoittajavastuu ja pankkiunionin kriisirahastokin kestävät korkeintaan yksittäisten keskisuurten pankkien kriisejä, mutta eivät isojen pankkien vaikeuksista alkunsa saavia systeemikriisejä.

Jos Deutsche Bankin kaltainen jätti on vaarassa kaatua, se ei ole vain yksittäisen pankin kriisi vaan se on likimain automaattisesti myös systeemikriisi. Deutschen kaatuminen olisi kuin Lehman Brothers kaatuisi uudestaan – ja vieläpä kahteen kertaan.

Johdannaisvastuita tuhat kertaa kriisirahasto

Kansainvälisiä suursijoittajia palveleva analyysijulkaisu Grant's Interest Rate Observer julkaisi tällä viikolla ilmestyneessä numerossaan kirjoituksen, jossa se tarkastelee Detsche Bankin todennäköisiä ja mahdollisia ongelmia.

Se on hyytävää luettavaa kuin painajaisen käsikirjoitus.

Toisen hyytävän Deutschen vaikeuksista kimmonneen pankkikatsauksen julkaisi niin ikään kansainvälisiä ammattisijoittajia neuvova analyysiyhtiö GaveKal Research. Ja lisää samanlaisia analyysejä on viime viikkoina julkaissut suuri joukko finanssimarkkinoiden tarkkailijoita.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Yksikään Deutschesta riippumaton tarkastelu ei vahvista pankin johdon väitettä, että pankin tase on "vuoren varma" saati Saksan talouspoliittisen johdon tulkintaan, että pankin vakavaraisuuteen voi "luottaa täydellisesti".

Grant'sin ja GaveKalin tarkastelut päinvastoin epäilevät syvästi pankin taseen kuntoa. Silti niiden hyytävimmät havainnot eivät koske pankin kurjaa osakekurssia eivätkä talouslehtien otsikoihin nousseita ongelmallisia coco-velkakirjoja yllätystappioineen.

Sen sijaan Deutschen pelottavimmat piirteet ovat perinteisen painajaiskaavan mukaisesti pinnan alla näkymättömissä. Ne eivät ole pankin taseessa näkyvissä vaan taseen ulkopuolella näkymättömissä.

Deutschen pelottavin osa ovat pankin taseen ulkopuoliset johdannaisvastuut. Samanlaiset johdannaisvastuut, joihin Lehman Brothers pitkälti kaatui runsaat seitsemän vuotta sitten, ja joiden välityksellä Lehmanin kupru muuttui hetkessä maailmanlaajuiseksi finanssikriisiksi.

Sillä erotuksella, että Deutschella on erityyppisiä johdannaisvastuita likimain kaksin verroin runsaammin kuin Lehmanilla oli oman tuomiopäivänsä aattona.

Deutschella on nimissään erilaisia korkojen, valuuttojen, osakekurssien, raaka-ainehintojen ja ties minkä muiden talousmuuttujien liikkeisiin perustuvia erityyppisiä johdannaissopimuksia noin 52 000 miljardin euron bruttoarvosta. Tai oli ainakin vuoden 2014 lopussa, josta pankin tuoreimmat taseen liitetiedot kertovat.

Se on noin tuhat kertaa enemmän kuin euromaat ovat sopineet kokoavansa pankkiunionin yhteisen kriisirahaston pääomaksi.

Seuraavan suuren sotkun siivoaa EKP

Sen enempää Grant'sin tai GaveKalin kuin muidenkaan Deutsche Bankin haasteita puivien analyysien tarkoitus ei ole erityisesti Deutsche Bankin mollaaminen eikä yksikään viime viikkojen analyyseistä povaa pankin kaatumista Lehmanin tapaan. Ne kuvaavat riskejä.

Silti Grant'sin ja GaveKalin raporttien perusteella käy selväksi, että jos painajainen Deutschen kaatumisesta kuitenkin kävisi toteen, olisi siitä leikki kaukana. Siinä olisi uusi finanssikriisi lähellä – niin lähellä, että EKP ja euroalueen talousviranomaiset tekevät likimain mitä tahansa ennen kuin antavat tällaisen pankin kaatua.

Deutsche Bank ei ole pelkästään liian suuri kaatumaan, vaan se on myös liian suuri pidettäväksi pystyssä osakkeenomistajien tai riskirahoittajien varoilla. Samoin se on liian suuri pidettäväksi pystyssä pankkiunionin kriisirahaston varoilla.

Jos tämä tai yksikään muu edes likimain saman kokoinen euroalueen pankki uhkaa kaatua, riittävät pelastustoimiin vain euroalueen keskuspankin EKP:n nimellisesti rajattomat rahkeet.

EKP:lle seuraavan kriisin sotkujen siivoaminen sopiikin entistä luontevammin, sillä viime vuoden alusta lähtien se on ollut muodollisesti vastuussa pankkiunionin suurimpien pankkien vakavaraisuuden ja kunnon valvomisesta ja varmistamisesta.

Siivoojan tehtävä sopii luontevasti EKP:lle silläkin perusteella, että sen omat rahapoliittiset kokeet sivuvaikutuksineen miinuskoroista uusiin finanssikupliin todennäköisesti pahentavat seuraavaa sotkua.

Esimerkiksi Deutsche Bankin jättimäisten johdannaisvastuiden arvonmääritys perustuu keskeisiltä osin libor- ja euribor-viitekorkoihin sekä niiden muutoksiin. Pankkipainajaisen sivujuoni onkin, mitä miinuskorot, valuuttasota ja muut viimeaikaiset rahakokeet tekevät noiden johdannaisten arvoille.

Jos vastaus on liian sotkuinen, jää siivoaminen EKP:n tehtäväksi.

Ja mitä seuraava sotku ja sen siivoaminen tekevätkään euron arvolle ja euroalueen rahoitusoloille, siitä selviää, kuinka raskas lasku seuraavasta pankkikriisistä lankeaa suoraan ja epäsuorasti euromaiden veronmaksajien ja kansalaisten kärsittäväksi. Suomea myöten.

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)
Yritykset Deutsche Bank

Kommentit (210)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 21
EdellinenSeuraava

Anonyymi
No niin, siitähän on puhuttu jo kyllästymiseen asti että Suomen olisi pitänyt jättää koko Euro-roska jo ajat sitten. Eurosta on ollut vain ja ainoastaan haittaa Suomen taloudelle. Toivottavasti kukaan ei rupea selittämään jotain Euron " hyviä puolia" nimittäin niilläkin on aina varjopuolensa. Suomen päättäjät antavat Suomen valua viemäristä alas, se on nähty ja ymmärretty kun eivät uskalla tehdä muuta kuin myötäillä noille EU:n päättäjille. Eikä tämä koske vain Euroa. Tarvitseeko muusta edes mainita?
Anonyymi: Teuski 14.2.2016 6:28

Rekisteröitynyt käyttäjä
Älkää maalailko turhan synkkiä näkymiä. Tilanne ei ole niin paha kuin luullaan.
Rekisteröitynyt käyttäjä: kokkeli 14.2.2016 6:34

Anonyymi
Tämähän on suorastaan loistava uutinen ja tie pelastukseen, mätää systeemiä kun ei korjaa enää kuin totaalinen romahdus.
Anonyymi: ononniollaonnellinen 14.2.2016 6:40

Anonyymi
Kyyllä Deutsche Bank pysyy pystyssä, kunhan Suomessa vain saadaan AKT ja kätilöt nöyrinä kuriin! Kommarien ahneudella ei ole rajaa!
Anonyymi: AudiMies 14.2.2016 6:41

Anonyymi
Minun painajaisissani esiintyy kaikkitietävä ja kaiken kääntävä Jan Hurri.
Anonyymi: Lukijan_painajainen 14.2.2016 6:56

Anonyymi
Deutsche Bankin 52 000 miljardin euron johdannais sijoitukset, parhaimmillakaan sijoittusopeilla, ei voi onnistua 100%:sti, joten jos 50%:iin pääsevät niin hyvä sekin. Mutta siihenkin jää vielä vastuunkantoa koko vilttiketjulle kiitettävästi.

Tässä vilahti sellainenkin velkakirja kuin coco. Onko liikeellelaskija sama taho, joka laski ne merenneito velka kirjatkin liikkeelle? Joista ei jäänyt jäljelle kuin oikeusalidraamaa ja kaatuneet unelmat, taisi siinä ripaskassa joltakin mennä tanssikengätkin. Nimi vain viitaa jälleen tyttöihin, gogo.

Voi olla, että tämä yhteisvastuu siunautuu Saksan onneksi, vaikka he onkin tähän asti sitä vastustaneet voimakkaasti, mm. Suomen tuella.
Tosin Suomen onni on jäähyllä ollut jo useita vuosia. Kuvetta on kaivettu heti kun joku pyytää. Niin, jos onneen ei sitten lasketa yllätyksellistä työvoimavajeen paikkausta maailmalta ja Carunan kaltaisia monopolinpelaajia jenkeistä.

Jos pelkät johdannaiset on 52 000 miljardia ja niistä tulee, jos hyvin käy, vain puolet tappiota, niin muilla vastuilla on tuskin merkitystä pankin kannalta ja meidänkään, rikkana rokassa ne on.

Tuskin pelkkä antolainaus kiinnostaa muita kuin EKP:tä, näillä koroilla. Joten DB:kin sijoitukset on laitettu hasardiin (onnen kantamoinen). Nyt myös maksajat on laitettu siistiin jonoon ja me myös kannamme tätä onnea. Viimeiset eurot raavitaan meiltä, yhteisvastuun esitastelijoilta.
Sitä saa mit...

Siispä yhdytään ilosanomaan.Kauan eläköön maailmanlaajuinen kapitalismi,verovaroin.
Anonyymi: fruttidimare 14.2.2016 6:58

Anonyymi
jos pankit kaatuu kellään ei ole säästöjä eikä kellään ole velkaa kaikki lähtee 0 pisteestä näin katoaa köyhyys ja rikkaus.
Anonyymi: rantajätkä 14.2.2016 7:06

Anonyymi
Tämä tietää lisää vastuunkantoa Euromaille, pankkiirit huijaa ja kansat maksaa. Suomen päättäjien olisi aika herätä, riuhtaista itsensä irti Euroopan ytimestä ja alkaa kantamaan vastuuta Suomen "Ytimestä".
Kunnioitus kansojen raatamien rahojen suhteen on nolla päättäjien ja pankkiirien taholta.
Anonyymi: Kolinkolin 14.2.2016 7:06

Anonyymi
Noniih, alkaa sitten vähitellen kirkastua mittakaava tästäkin kuprusta. On ne talous ekonomistit vaan aika epeleitä kehittämään uusia keinoja rahantekoon.
Vaan sitä en ymmärrä miksi eivät ole missään vastuussa viisauksistaan kun lopulta veronmaksajat kuitenkin loppulaskun maksaa

Siis hetkinen, pitäisikö tässä kyseenalaistaa nyt Ekpn, tai jonkun siitä suunnasta viisaus- vaiko äänestäjien??
Anonyymi: Eijummarra 14.2.2016 7:07

Anonyymi
Fantastista, tienataankohan tälläkin? Pohtinee neropatti pimeyden ytimessä. Mutta voiko Suomi tässä tilanteessa lähteä eurosta kun on plöröt nilkoissa, Iivana irvistelee pusikon takana ja on muutenkin oma finanssipuoli vähän niinkuin ryypätty nurin? Voi voi suomineitoa kun lähti fiksumpien matkaan.
Anonyymi: Vantastista 14.2.2016 7:09
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 21
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
 

Taloussanomat - Uutiset

31.8. Ilta-Sanomat Helsinki teki päätöksen massiivisesta siltahankkeesta – kustannusarvio yli 250 miljoonaa euroa
31.8. Lähde: Deutsche Bank ja Commerzbank keskustelivat yhdistymisestä
31.8. Taloussanomat.fi Kokeilimme Acerin huimia pelilaseja: "Järeä ja kostea peto"
31.8. Digitoday Samsung esitteli Gear 3 -älykellon lte-yhteydellä: Se ei silti ole tärkein valtti
31.8. Coca-Colan työntekijöitä odotti yllätys: Mehutiivisteen tilalla 370 kiloa kokaiinia
31.8. Brasilian senaatti erotti Rousseffin
31.8. Britannian hallitus ei vie EU-eroa parlamenttiin
31.8. Suomi tienaa nyt ottamalla lisää velkaa – "Poikkeuksellinen tilanne"
31.8. Digitoday Asus luopui kulmista: Uusi älykello seuraa kilpailijoiden mallia
31.8. Suomalaiset ostivat laadukkaampia silmälaseja ja aurinkolaseja
31.8. Digitoday Viestintävirasto kaataa tärkeän järjestelmänsä – ja korvaa uudella
31.8. Yritysverotukseen kaavaillaan reippaita uudistuksia – VM asetti korkean tason työryhmän
31.8. Brexit-päätös on lopullinen – "Toista kansanäänestystä ei tule"
31.8. Posti vähentää 232 työpaikkaa
31.8. OT-lehti: Täällä maksettiin muhkeimmat S-bonukset – katso lista
31.8. Ennätys rikki: Suomalaisten käyttötileillä on nyt hurjasti rahaa
31.8. Amer Sports loistaa nousupörssissä
31.8. Saako autojen romutuspalkkio jatkoa? "Tässä voittavat kaikki"
31.8. Siwojen ja Valintatalojen myynti etenee – "Kuukauden tai kahden sisällä luulisi jotain tapahtuvan"
31.8. Amer Sports käynnistää tehostamisohjelman – osake ryysi nousuun
31.8. Anviasta tulossa Viria
31.8. Hallitus perui yllättäen tiedotustilaisuuden – kiky vaarassa
31.8. Euroalueen inflaatio odotettua hitaampi elokuussa
31.8. Digitoday Väite: IPhonessa kestovika – Apple ei tee mitään
31.8. Anttilan tavarataloista 17 on suljettu – myyntineuvotteluja käydään yhä
31.8. Kiinalainen öljymysteeri huolestuttaa markkinoita
31.8. Digitoday "Kelvottomia iPhoneja": Applelle korvausvaatimus "kosketustaudista"
31.8. Suomella voi olla velkaa luultua enemmän – salavelkaa jopa 3 prosenttiyksikköä
31.8. Lämpöpumpuille suitsutusta uudessa selvityksessä
31.8. Digitoday Google hautaamassa puhelinbrändinsä, uusii Androidia rajusti
Asiakastieto

Yhteistyössä