Kirjaudu ▼
 

Sammon Stadigh: Verokeskustelu on käsittämätöntä Suomessa

Martti Kainulainen
Sammon Stadigh: Verokeskustelu on käsittämätöntä Suomessa
Sammon konsernijohtaja Kari Stadigh.
Jos korot lähtevät nousuun, Sampo takoo kovaa tulosta, arvioi finanssiyhtiön konsernijohtaja Kari Stadigh. Hän on häkeltynyt verokeskustelusta Suomessa.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Finanssiyhtiö Sammon konsernijohtaja Kari Stadigh lupaa yhtiön osakkeenomistajille vuosittain tasaisesti nousevaa osinkoa. Jättimäiset osingon nostot eivät kuulu Stadighin mukaan Sammon osinkopolitiikkaan vaan osinkokäyrän täytyy olla "esteettisesti" kaunis.

– Me olemme osinkopaperi. Meille on hyvin tärkeää, että pystymme nostamaan osinkoa. Sen täytyy olla esteettisesti kauniin näköistä, ettei osinkokäyrässä ole hyppelehtimistä, Stadigh sanoi tänään Sammon viime vuoden tuloksen tiedotustilaisuudessa.

Sampo aikoo jakaa viime vuodelta osinkoa 2,15 euroa osaketta kohden, kun vuotta aiemmin osinko oli 1,95 euroa. Osinko on noussut vuodesta 2008. Viime vuoden osinkoehdotus on kuitenkin odotettua vähemmän, sillä analyytikot odottivat ennustepalvelu SME Direktin kokoamassa ennusteessa 2,20 euron osinkoa.

Nordea Bank Finland Abp Sampo Oyj
Taloustiedot
Y-tunnus 1680235-8
Kotipaikka Helsingfors
Yhtiömuoto OYJ
Kaikki yrityksen taloustiedot
Osaketiedot
Viim. hinta € 7,950
Muutos € -0,440
Muutos % -5,24
Katso kurssihistoria
Osinkotiedot
Tarkista osinkokalenteri ja tulosjulkistuspäivät

– 2,15 euroa vuodelta 2015 näyttää kivalta, ja se täyttää esteettisen puolen, Stadigh kommentoi.

Sammon virallisen osinkopolitiikan mukaan yhtiön osakkeenomistajille maksettujen "osinkojen kokonaismäärä on vähintään 50 prosenttia konsernin vuotuisesta nettotuloksesta" satunnaiset erät pois lukien.

Sampo aikoo ulottaa "esteettisen osinkopolitiikkaansa" myös osakkuusyhtiö Nordeaan.

– Pääomistajana toivomme, että myös Nordeasta tulee ajan kanssa osinkopaperi. Nordea on nyt viestinyt, että he pyrkivät asteittain nostamaan osinkoaan. Ehkä sinnekin on tullut vivahdus tällaista esteettistä, Stadigh sanoi.

Nordea-pankki tiedotti kaksi viikkoa sitten tulosjulkistuksensa yhteydessä uudesta osinkopolitiikasta, jonka päämääränä on nostaa osakekohtaista osinkoa vuosittain.

Jos korot nousevat, Sampo takoo kovaa tulosta

Finanssiala euroalueella kärsii matalasta korkotasosta. Valtionlainojen lyhyet korot ovat olleet miinuksella pitkään, ja vuoden euribor-korko painui viime viikolla negatiiviseksi. Stadighin mukaan Sampo on suojassa, jos korkotaso alkaa nousta. Sammon korkosijoitukset ovat lainoissa, joiden juoksuaika on lyhyt.

– Sampo-konserni on finanssikielellä hedge nousevia korkoja vastaan. Jos korot lähtevät nousemaan, Sampo-konserni tekee merkittävästi enemmän tulosta kuin nyt, Stadigh sanoi.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

– Pääsemme silloin sijoittamaan korkeimmilla koroilla, koska meidän korkosalkussamme on lyhyt duraatio. Luonnollisesti myös Nordea tekee välittömästä parempaa tulosta talletuksillaan, jos korot nousevat, hän perusteli.

Sammon omistajien täytynee kuitenkin odottaa korkojen noususta aiheuttamaa tuloksen kasvua jonkin aikaan, sillä Euroopan keskuspankin lainapapereiden osto-ohjelman arvioidaan pitävän euroalueen korot alhaalla ainakin ensi vuoden maaliskuun asti.

Sampo tuottanut 50 vuoden verot

Konsernijohtaja Stadigh paljasti tilaisuudessa, kuinka paljon Sampo-konserni maksoi veroja vuonna 2014: noin sata miljoonaa euroa. Hän haluaa kuitenkin kääntää keskustelun arvonluontiin.

– Keskustelu veroista on häkellyttävää Suomessa. Se on kerta kaikkiaan käsittämätöntä. Suomessa luullaan, että maa voidaan nostaa suosta verottamalla lisää. Nyt kaikki on innostuneita laskemaan, kuinka paljon veroja jokainen maksaa, Stadigh latasi.

– Miksi me ei puhuta verojen sijasta arvonluonnissa, Stadigh sanoi ja esitteli kalvon, jossa on laskettu Sammon arvonluonti veronmaksajan kannalta.

Sammon laskelman mukaan yhtiö on tuottanut veronmaksajille kuudessatoista vuodessa lähes viisi miljardia euroa. Summa muodostuu valtion vuosina 2000–2014 saamista noin 2,4 miljardin euron osingoista, 1,8 miljardia euroa tuottaneista osakemyynneistä vuosina 2004–2014 ja valtion omistuksen arvosta, joka maanantaina oli noin 2,7 miljardia euroa. Summasta on vähennetty vielä noin 1,9 miljardia euroa, joka oli Leonia-pankin arvo ennen Sampo-fuusiota.

– Jos Sampo maksaa veroja sata miljoonaa euroa vuodessa, tässä on 50 vuoden verot. Eikö tämän pitäisi olla keskustelun fokus? Stadigh kysyi.

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (179)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 18
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Helppo on miljonäärin huudella. Verokeskustelu on aivan oikeilla jäljillä. Isot firmat kiertävät veroja holding-yhtiöiden ja konsernilainojen avulla. Palkansaaja kuristetaan kuoliaaksi ja Sipilä vie loputkin.
Anonyymi: Ekonomi 10.2.2016 17:33

Anonyymi
Helppo on miljonäärin huudella.


Niin minustakin, kun muka ei saisi veroja korottaa.
Kansa on toistuvasti, viimeksi loppusyksyllä, gallupeissa toivonut lisää veroja, jos sillä tavalla vain turvataan julkisen hyvinvointi. Minusta kansan tahtoa pitää kunnioittaa ja veroja lisätä. Erityisesti yritykset, yrittäjät ja muut rikkaat saisivat olla solidaarisimpia ja maksaa enemmän.
Anonyymi: VeroillaTalouskasvua 10.2.2016 17:38

Anonyymi
tai sitten sipilä tekee poikkeuslain ja kansallistaa pankit
Anonyymi: jepjepjep 10.2.2016 17:40

Anonyymi
Ihmisiltä varastettujen rahojen jako esteettömästi kaunista...
Anonyymi: jerrynvelipoika 10.2.2016 17:43

Anonyymi
Euroopan kunnioitetuimpiin talousprofessoreihin lukeutuva Thomas Piketty on todistanut paksussa kirjassaan miten rikkaiden ahneus on talouskriisin takana aiheuttaessaan jättimäiset tuloerot. Piketty tasaisi tuloerot verotuksella ja jakaisi rahat.

Suomi tarvitsisi kipeästi Pikettyä ohjaamaan verotusta, sillä OECD:n viime vuotisen tutkimuksenkin mukaan Suomessa on tuloerot räjähtäneet jättimäisiksi.
Anonyymi: VerotYlösRahatJakoon 10.2.2016 17:44

Anonyymi
Me olemme osinkopaperi. Meille on hyvin tärkeää, että pystymme nostamaan osinkoa. Sen täytyy olla esteettisesti kauniin näköistä, ettei osinkokäyrässä ole hyppelehtimistä, Stadigh sanoi tänään Sammon viime vuoden tuloksen tiedotustilaisuudessa.



Värinät ja hyppelehtimisethän ne vasta esteettisesti kauniita ovat.
Anonyymi: StrangeAttractor 10.2.2016 17:47

Anonyymi
Veroalennuksia itkevät unohtavat aina, mitä kaikkea hyvää yhteiskunta heille antaa, ilmaisen terveydenhoidon, ilmaiset kirjastot, ilmaiset tiet, ilmaisen YLEn, ilmaisen koulutuksen, eläkkeet jne.jne. Tosiasiassa yhteiskunta antaa meille kaiken ja siitä pitää muistaa olla kiitollinen.
Anonyymi: Ilmainen 10.2.2016 17:48

Anonyymi
Stadig on esimerkki henkilöstä joka on täysin ulkona tavallisen veronmaksajan arvomailmasta. Tämän Nalle-klubin moraali ja ahneus ovat aivan eri planeetalta. Näille ihmisille ylimielisyys ja rahanahneus on huippuarvokas synnyinlahja jota tulee kehittää huippuunsa muusta yhteiskunnasta ja sen arvoista mitään välittämättä. Stadigin poika on seuraamassa isänsä jalanjälkiä pääomasijoittajana muiden perijäkavereidensa kanssa. Näin se vaan menee. Raha rahan luokse. Vain me ollaan niin pirun älykkäitä ja ahkeria.
Anonyymi: PPPPP 10.2.2016 17:49

Anonyymi
Sammon arvonluonti on tehty potkimalla työntekijöitä kilometritehtaalle, siirtämällä rutiinityöt asiakkaiden itsepalveluna tehtäväksi ja nostamalla kaikki mahdolliset palvelumaksut niin tappiin kuin pystyy. Suomeksi sanottuna arvonnousu on tehty työntekijöitä ja asiakkaita kuppaamalla. Stadigh on pelkkä hämmentäjä joka yrittää johtaa keskustelua harhaan ja sotkea selvää asiaa epämääräisillä puheillaan.
Anonyymi: ainatätäsamaa 10.2.2016 17:51

Anonyymi
Helppo on miljonäärin huudella.

Niin minustakin, kun muka ei saisi veroja korottaa.
Kansa on toistuvasti, viimeksi loppusyksyllä, gallupeissa toivonut lisää veroja, jos sillä tavalla vain turvataan julkisen hyvinvointi. Minusta kansan tahtoa pitää kunnioittaa ja veroja lisätä. Erityisesti yritykset, yrittäjät ja muut rikkaat saisivat olla solidaarisimpia ja maksaa enemmän.


Niin. Juuri näin: kunhan "ne muut, rikkaat" maksavat enemmän ettei sinun tarvitse. Sinä et muka mitenkään yritä minimoida omia verojasi, jotta käyttöösi jäisi hiukan enemmän rahaa?

Tuo on juuri sitä mikä Suomea vie syvemmälle suohon. Kaikki muut ovat rikkaampia, joten heiltä voi ottaa pois, kunhan ei minulta koska olen niin köyhä.

Kukaan ei ole koskaan verottamalla rikastunut, vaan se vain köyhdyttää koko kansaa. Poliitikot pitävät huolen siitä, että jokaiselle valtion veroina irti saamalle eurolle löytyy reikä jostakin, oli se tarpeellinen tai ei. Koko Suomelle ja Suomen kansalle olisi edullista verottaa mahdollisimman vähän, jolloin raha pyörisi tuottamassa lisää.

Yrittäjänä maksan jo nyt muutaman prosenttiyksikön verran enemmän veroja kuin sairaanhoitajavaimoni samansuuruisista tuloista. Kuinka paljon sitten olisi tarpeeksi? 99 vai 100%?

Vain vähä-älyiset toivovat lisää veroja, että päästään Kreikan seuraan.
Anonyymi: Karjusen_setä 10.2.2016 17:51
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 18
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
 
Asiakastieto

Yhteistyössä