Kirjaudu ▼
 

Finanssiriskien paluu – ei tässä näin pitänyt käydä

Tea Tauriainen
Finanssiriskien paluu – ei tässä näin pitänyt käydä
Analyysi Finanssimarkkinoilla rytisee taas, vaikka keskuspankit ovat vuosien ajan "vakauttaneet" rahaoloja tuhansien miljardien raharuiskein. Osin juuri niiden takia edellisen kriisin keskeiset syyt ovat tallella – ja niiden päällä tukku uusia riskejä. Ei ihme, että välillä rytisee.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Osakekurssit tulivat alkuviikosta taas rytinällä alas kautta läntisen maailman, mutta erityisen raakaa kyytiä saivat euroalueen pankkien riskipitoiset arvopaperit osakkeista erityyppisiin velkakirjoihin.

Samoin velkaisimpien eurovaltioiden markkinakorot ovat kohonneet ja niiden velkakirjat kärsineet kurssilaskua. Raskaimmin selkäänsä ovat saaneet Kreikan valtion velkakirjat ja kreikkalaispankkien osakkeet. Alueen suurista pankeista etenkin saksalaisjätti Deutsche Bank on kärsinyt tavallista navakampaa kurssilaskua.

Finanssipelureiden hermoilua on tällä kertaa jokseenkin mahdoton selittää samoilla syillä kuin viime kuun vastaavia paniikkihäiriöitä. Silloin kurssilaskujen syy kaatui Kiinan talouden kasvukipujen ja kiinalaispörssien ylilyöntien kontolle, mutta nyt sama selitys ei mene täydestä.

Kiinan pörssit olivat alkuviikon kiinni ja suurin osa kiinalaisista pörssipelureita myöten viettämässä perinteisiä vuodenvaihteen juhlallisuuksia. Kiinalaiset juhlivat apinan vuoden alkamista, mistä voi koitua kohmeloa mutta tuskin kuitenkaan pörssiromahduksia.

Tällä kertaa finanssihermoilun syyt löytynevät lähempää kuin Kiinasta. Eikä etsiminen ole edes vaikeaa – riittää, että kurkistaa samoihin syihin, joista alkoivat ensin finanssikriisi ja heti perään eurokriisi. Sieltä löytyvät tutut syyt, ja keskuspankkien kriisitoimista tukku uusia.

Viimeksi velkaa oli liikaa

Finanssikriisi ja eurokriisi alkoivat karkeasti tulkiten samanlaisten riskien laukeamisesta. Kummankin taustalla oli ennen kriisiä liian suureksi paisunut velkataakka, jonka hoitaminen kävi heikoimmille velallisille ylivoimaisen vaikeaksi.

Kriisiin johtaneet velkakuplat syntyivät ja paisuivat, kun keskuspankit pitivät rahoitusoloja vuosituhannen vaihteen teknokuplan ja pörssiromahduksen jälkeen liian kauan liian keveinä ja finanssitoimiala kehitteli kierros kierroksella kekseliäämpiä keinoja paketoida uutta velkaa vanhan päälle.

Velkaa oli liian pitkään liian helppo saada liian heppoisin tarkoituksiin. Niinpä velkaa kertyi heikoillekin velallisille liian paljon, ja syntyi velkakupla vailla vertaa.

Velkakuplan paisuminen ei herättänyt erityisempää huolta niin kauan kuin velkaantumista oli mahdollista kasvattaa aina vain runsaammaksi ja velkakuplan paisuminen ylläpiti asuntojen ja muun varallisuuden arvonnousua ja talouskin jaksoi joten kuten kasvaa.

Sitten keskuspankit, kuten Yhdysvaltain Fed ja euroalueen EKP, alkoivat vähitellen kiristää velkarahoituksen hanoja.

Kun rahaolot olivat aikansa kiristyneet, paljastui karvas totuus: uhkarohkeita velkamääriä asunto- ja osakekauppoihinsa ottaneet keinottelijat eivät olleetkaan matkalla rikkauksiin vaan vaikeuksiin. Ylivelkaiset eurovaltiot eivät olleetkaan kestävässä kasvussa vaan vaarassa ajautua vararikkoon.

Siitä alkoi ensin finanssikriisi ja heti perään eurokriisi.

Nyt hermot ovat taas kireällä, sillä velkaa on rutkasti vielä runsaammin kuin ennen edellisten kriisien puhkeamisen.

Nyt velkaa on vielä enemmän

Koko maailman velkamäärä oli finanssikriisin aattona vuonna 2007 pyörein luvuin 140 000 miljardia eli 140 meikäläistä biljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Se oli liikaa ja yksi keskeinen syy kriisin syttymiseen.

Luku on peräisin konsulttiyritys McKinseyn tutkimusyksikön McKinsey Global Instituten vuonna 2011 laatimasta laajasta velkaraportista Debt and deleveraging (Velkaa ja velanmaksua).

Viime vuonna ilmestyi jatkoraportti hieman muunnetulla otsikolla Debt and (not much) deleveraging (Velkaa ja (vähemmän) velanmaksua). Sen mukaan maailman velkataakka oli vuoden 2014 lopussa likimain 200 000 miljardia dollaria – kriisivuosien kasvu liki 60 000 miljardia.

Luvuissa on mukana maailman 22 suurimman kehittyneen kansantalouden ja 25 suurimman kehittyvän kansantalouden kotitalouksien, yritysten, julkisen talouden ja vielä rahoitusalankin velkamäärät ja niiden muutokset.

Analyysiyhtiö Lombard Street Research on jatkanut samojen virallisten ja puolivirallisten tietolähteiden tuoreista velkatilastoista McKinseyn laskelmia. Sen mukaan sama meno jatkoi myös viime vuonna: velkataakka kasvoi taas enemmän kuin talous, ja velkaa on nyt yli 200 000 miljardia dollaria.

Yhtiön mukaan maailman velkasuhde on kivunnut yli 300 prosenttiin samaan aikaan, kun velkojen hoitamiseen liikenevät tulot ovat polkeneet paikallaan tai supistuneet. Finanssipelureiden hermoja on syytäkin kiristää.

Ja siitä on nyt toista vuotta, kun maailman vaikutusvaltaisin keskuspankki, Yhdysvaltain Fed, alkoi kiristää rahapolitiikkaansa.

Fed kiristänyt rahahanojaan

Edellisen kerran liian suuri velkamäärä muuttui ongelmaksi, kun keskuspankit muutaman vuoden kiristäneet rahapolitiikkaansa. Yhdysvaltain Fed lopetti arvopaperimarkkinoiden tukiostot yli vuosi sitten. Viime vuoden lopussa se aloitti ohjauskorkonsa korotukset.

Euroalueen EKP ja Japanin BoJ ovat yhä lupailleet uusia kevennyksiä, mutta finanssimarkkinoille lienee tärkeintä, mitä Fed tekee tai ei tee. Tällä kertaa Fedin tuskin tarvitse korottaa korkoaan viidesti tai useammin ennen kuin herkkähermoiset keinottelijat aavistavat vaikeuksia.

Viime aikojen talousuutiset ovat vihjanneet Yhdysvaltain talouskehityksen heikentyneen, mikä on ollut omiaan heikentämään ennestään säikkyjen keinottelijoiden tulevaisuuden uskoa ja rohkeutta. Ajankohtainen pelko on, että Fed pitää päänsä ja jatkaa rahahanojensa kiristämistä, vaikka talouskasvu hyytyisi ja finanssimarkkinoilla lentäisi rapaa silmille.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Ani harva enää uskoo Fedin kovin pian nostavan korkoaan, mutta pienikin noston riski kiristää hermoja.

Vähemmästäkin menevät hermot riekaleiksi, jos lyhytaikaisen kurssinousun toivossa hankitun arvopaperipotin alla on edes kymmenkertaisen velkavivun verran enemmän paukkuja pelissä kuin on varaa menettää kurssitappioihin.

Kurssihermoilun ironiaa on, että juuri keskuspankit ovat kannustaneet keinottelijoita hakemaan yhä epävarmempia tuottoja yhä riskipitoisemmista sijoituskohteista ja -tavoista.

Keskuspankit ovat omilla toimillaan ja julkilausumillaan kannustaneet finanssimarkkinoiden toimijoita siirtämään varoja matalan tuoton kohteista, kuten valtioiden velkakirjoista, aina vain riskipitoisempiin sijoituskohteisiin, kuten pörssiosakkeisiin ja heikkolaatuisiin yrityslainoihin.

Keskuspankkiirit eivät kutsu tällaista keinotteluksi saati uhkapeliksi vaan rahapolitiikaksi.

Kurssikuplasta deflaation riskiin

Euroalueen EKP on vajaan vuoden ajan pumpannut toden teolla uunituoretta rahaa finanssimarkkinoille, ja samaa ovat jo aiemmin tehneet Yhdysvaltain Fed, Japanin BoJ, Kiinan PBoC ja Britannian BoE sekä joukko pienempiä keskuspankkeja.

Keskuspankit ovat kriisivuosien mittaan pumpanneet valtioiden velkakirjamarkkinoille ja muille arvopaperimarkkinoille yhteensä tuhansien miljardien dollareiden, eurojen, jenien, juanien ja puntien arvosta uunituoretta rahaa.

Tukiostojen tarkoitus on ollut nostaa arvopapereiden kursseja, ja ovathan ne nousseetkin. Niin paljon, että nyt finanssipelureiden hermoja repii pelko hintakuplista ja kuplien puhkeamisen riskistä.

Finanssipelureiden lisäksi huolta kantaa esimerkiksi Kansainvälinen järjestelypankki BIS, joka on varoittanut keskuspankkeja paisuttamasta finanssikuplia.

BIS:n tutkijoiden mukaan finanssikuplien puhkeamisesta kumpuaa paljon vakavampi deflaation riski kuin sellaisesta lievästä kuluttajahintojen laskusta, jollaista vastaan EKP ja muut keskuspankit kamppailevat.

Keskuspankit ovat perustelleet ja EKP perustelee edelleen tukiostoja teorialla, jonka mukaan finanssimarkkinoiden kurssinousu elvyttää reaalitaloutta ja tämä taas kiihdyttää inflaatiota ja ehkäisee deflaation riskiä.

Käytännössä voi käydä päinvastoin, kun keskuspankkien deflaation vastaiset toimet kasvattavat finanssikuplia ja niistä koituvaa vakavan deflaation riskiä.

Ja ellei tällaisista vanhoista finanssiriskeistä ole kylliksi huolta, löytyy euroalueelta tukku uusia.

Europankkien riskit kasvaneet

Euroalueen suuret pankit olivat finanssi- ja eurokriisien keskiössä, ja nyt ne näyttävät taas joutuneen finanssimarkkinoiden silmätikuiksi. Tämä ei kuitenkaan liene silkkaa ilkeilyä vaan perusteltu varotoimi.

Ainakin osake- ja velkakirjamarkkinoiden tulkinta on armoton ja suoraviivainen: euroalueella oli finanssi- ja eurokriisin aikaan kehittyneen maailman heikoimmat ja riskipitoisimmat pankit, ja näin on asian laita edelleen.

Todennäköisesti euroalueen pankkien taseissa on paraikaakin tavallista runsaampi lasti hoitamattomia luottoja, muita heikkolaatuisia saatavia ja kyseenalaisia sijoituksia. Kehnoista luotoista koituu luottotappioiden riskiä ja niiden takia jää tuloja saamatta.

Pankkien kannattavuutta koettelee toiselta suunnalta keskuspankki EKP, joka on painanut pankkien keskuspankkitalletusten koron syvimmillään nollan prosentin alle negatiiviseksi. Riskien ottaminen syö kannattavuutta, kun asiakkaat jättävät luottojaan hoitamatta, mutta riskien karttaminenkin käy kalliiksi, kun EKP iskee miinuskorolla.

Ja jos pankin tase ja kannattavuus heikkenevät kriisiksi asti, odottavat pankin rahoittajia tupen rapinat. Euroalueen pankkiunionin uudet kriisinratkaisuperiaatteet panevat pankkien sijoittajat ja riskirahoittajat kärsimään, jos kriisipankkeja on saneerattava ja tappioita on koituakseen.

Uudet säännöt synnyttävät herkästi itseään vahvistavan myyntipaniikin, jossa riskisijoittajat pyrkivät nyt entistä vähemmästä ja entistä nopeammin eroon europankkien osakkeista ja riskipitoisista papereista.

Niinpä finanssipelureiden hermot ovat koetuksella ja europankkien kurssit kuralla.

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (73)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 8
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Saksalainen pankki teutse valehteli ja jäi kiinni samoin suomi ja sen kuuluisa pörssi ja vielä kuuluisampi varallisuus. Penniä miljoonaan?
Anonyymi: hupirahan_valhe 10.2.2016 6:10

Anonyymi
Moni raaka-ainetuottaja liennee myös vaikeuksissa ja kun kaivos- ja öljy-yhtiötä alkaa kaatumaan, niin kuinka suuret luottotappit sieltä tulee ?
Anonyymi: hgfghrt 10.2.2016 6:16

Anonyymi
Ihmeellistä pelotttelua velan määrän kasvusta maailmassa. Ei velkaa voi olla liikaa maailmassa jos korot Euroopassakin pyörivät nollan tuntumassa vaikka täällä kuulemma eniten velkaa per nokka, siis Japanin jälkeen. EKP;n tuleekin jatkaa voimallisemmin velkaelvytystä Euroopassa kun tuo pakolaiskriisikin tuo lisää kuluja valtioille. Draghi oikeilla linjoilla kun haluaa nostaa velkaelvytystä ainakin 75 miljardiin kuussa, vähintään.
Anonyymi: Keynesiläinen 10.2.2016 6:25

Anonyymi
Deutsche Bankilla taitaa olla omaa pääomaa 1,5 - 2 %. Koko laitos muistuttaa enemmän jättimäistä kansainvälistä pelitaloa kuin saksalaista suurpankkia. Menee konkkaan parin vuoden sisällä. Ei riitä Saksankaan rahat moisen laitoksen pelastamiseen.
Anonyymi: jaJoutaaMennäkin 10.2.2016 6:50

Anonyymi
Myin eilen viimeisen dB alkuisen sijoituksen Nordnetissä ja johan helpotti huoli sillä suunnalla.
Anonyymi: 754328jjkk 10.2.2016 6:52

Anonyymi

Kysely: Suomalaisten enemmistö ei luota maahanmuuttoa käsitteleviin uutisiin

Talouden, terveysasioiden ja asumisen käsittelyssä Suomen mediailmastoa pidetään oikeistolaisena.
Totalitaristindn finanssiterrorismi vaatii yhä muokatumpaa totuutta ja uusliberaalia sensuuria nyt ainakin.

t. Totuus-, Rakkaus- ja Rauhanministeriö
Anonyymi: syvällä_suossa 10.2.2016 6:54

Anonyymi
Vuosituhannen vaihteen velkabuumi tuskin oli sen holtittomampi kuin mitä nyt on nähty? Vivahde eroja voi olla ja lainansaajat on vaihtuneet.

Viime kriisississä kysymys oli yksityisistä talouksista, joiden velkataakka kävi madottamaksi kantaa kun työpaikat katosi ja lainat jäi ja olihan ne pakketoitu siteen, että pummikin sen sai.Silloin oli vielä sentään korkomarkkinat jotka toimi.

Se riitti monelle lainanantajalle tulonlähteeksi.
Tällä hetkellä niitä ei ole ja mahdolliset tappiot lainanantajille on suoraa miinusta pääomasta.
Niinpä niitä ei voi paikata muilla luottojen koroilla, vaan riskisijoitus on ainoa vaihtoehto.
Niitä on kyllä tarjolla. Keskuspankit rahoitaa kilvan näitä hankkeita, uskoen, että tämä nostaa meidät kriisistä.
Näihin lasken kuuluvaksi pörssikuplakaupan ja johdannaisvyyhdit. Monelle nämä edustaa finassisektorin eliittiä, niile jotka tietää näiden luonteen, nimitys on paljon raadollismpi.

Joten siirryttiin entistä hurjempaan kasinotalouteen ja nyt tulokset alkaa näkyä.
Ehkä vielä pari yritystä näämme pörsissä, mutta finanssimarkkinat on tällä hetkellä yltäkylläiset, niin ei silloin auta helppo rahakaan.
Olkoon siitä todisteena EKP:n rahankyvötalkoot ja FEDin koronlasku keväällä. Mutta ne ei auta enää tähän velkakuplaan ja hätään, jokainen vain yrittää saada omansa pois. Jotkut ei välitä siitäkään, vaan ottavat myös toiselle kuuluvan. Joten on kohta aika astua veronmaksajan valokeilaan, carunat on jälleen vaikeuksissa.
Anonyymi: pelonilmapiiri 10.2.2016 6:57

Anonyymi
Deutsche Bankilla taitaa olla omaa pääomaa 1,5 - 2 %. Koko laitos muistuttaa enemmän jättimäistä kansainvälistä pelitaloa kuin saksalaista suurpankkia. Menee konkkaan parin vuoden sisällä. Ei riitä Saksankaan rahat moisen laitoksen pelastamiseen.
Höpöhöpö, DB on vahva kuin saksalaisen ThyssenKruppin teräs, peräänantamattoman luja ja vahva.Saksan talous on Euroopan vahvin.
Anonyymi: Saksantuntija 10.2.2016 6:58

Anonyymi
Deutsche Bankilla taitaa olla omaa pääomaa 1,5 - 2 %. Koko laitos muistuttaa enemmän jättimäistä kansainvälistä pelitaloa kuin saksalaista suurpankkia. Menee konkkaan parin vuoden sisällä. Ei riitä Saksankaan rahat moisen laitoksen pelastamiseen.
Saksa upottaa väärällä talouspolitiikalla koko euron ja samalla Euroopan takaisin keskiajalle,

vasta palkankorotukset Saksassa ja kulutus avaisi mahdollisuuksia muillekin maille, nyt kaikkia pakotetaan säästämään itsensä hengiltä jo pelkän työttömyyden kautta,

yrityksillä biljoona euroa parasiittisaarilla piilossa silkalla veronkierrolla ja veroalella, ytitystuilla, siirtohinnoilla yms. rikoksin.

Saksaa aiheuttaa kaikki talouskriisit toisensa perään, inflaatio, stagnaatio, stagflaatio, devalvaatio jne.
Nauttikaa kyydistä... matut huomaavat, että Suomi on kansalle todella köyhä periferia,silkaa metsää - joka leikkii rikasta velaksi, Saksan mahtikäskystä.
Anonyymi: hölmölänmalli 10.2.2016 7:00

Anonyymi
Niinpä finanssipelureiden hermot ovat koetuksella ja europankkien kurssit kuralla.
Kaikilla euromailla omat joukkovelkakirjahinnat koroissa, kaikki raha paniikissa rynnivät Saksaan turvaan, jolloin vauras Italia maksaa turhaan korkoa vanhoista turvallisista lainoista vaikka ne subprime-roskat oli Saksan pankeissa ! Näin Italia meni kyykkyyn silkalla sijoittajapaniikilla ja väärästä syystä vielä.

Saksa saa ilmaista euroa silkalla johtoasemallaan "turvasatamana", mikä varmistaakin muiden maiden jyrkkenevän kurjistumisen !

Koska asema on suhteessa toisiinsa kiinteästi, mikään vientiloikkaja halpuutus varsinkaan ei onnistu, Suomi on sidottu Saksan ahneuteen.

Kotimarkkinan tuhoaminen eli työttömyys takaa syöksykierteen voimistumisen omalla kiihtyvyydellään automaattina.
Anonyymi: tyhmyyden_kärkihanke 10.2.2016 7:10
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 8
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
 

Taloussanomat - Uutiset

21:42 McDonald'sin ex-pomo korvaisi duunarit roboteilla: "Työpaikat tulevat katoamaan ennennäkemättömällä tavalla"
21:01 Digitoday Google lakkauttaa salasanat – hintana yksityisyys?
20:17 Meijerialan kiky-sopimus kaatui – Elintarviketeollisuus: Työpaikkojen säilymisen kannalta valitettavaa
20:12 Komissio vaatii muutoksia Netflixin sisältöihin ja netin maarajoituksiin
19:58 Digitoday Mainokset tunkevat Google Mapsiin uudella tavalla
19:23 Norjan öljyministeri ei usko, eikä edes toivo öljyn palaavan huippuhintoihin
18:46 Digitoday Kuinka nyt käy Lumia-käyttäjien?
18:30 Kansainvälinen vertailu: Treffit Helsingissä maksavat yllättävän paljon, mutta "synnit" saa hyvällä hinnalla
17:40 Terrafamen pääluottamusmies: "Lypsävää lehmää on vaikea laittaa teuraaksi"
17:37 Video Talvivaaran loppulasku veronmaksajille: Yli miljardi euroa?
17:07 Uponor perustaa veden säästämiseen keskittyvän yhteisyrityksen
16:39 Digitoday Puhelinten teko ei Suomesta lopu: Tässä ovat Nokian perilliset
16:33 Anvia: Yhtiön rahoja ei käytetty väärin valtakirjojen keräyksessä
16:32 Digitoday Nokian puhelimien mahtava nousu ja raju romahdus – listasimme tärkeimmät vaiheet vuosilta 1984–2016
15:59 Terrafame: Talvivaaran kaivos on ajettava ensin ylös, jotta se voidaan ajaa alas
15:46 Kreikka-sopu näkyy markkinoilla – maan lainakorko painui puolen vuoden pohjiin
15:25 Digitoday Anssi Vanjoki: Tämä oli selvää jo helmikuussa 2011
15:08 Pörssissä myönteistä virettä – Nokia hyvässä vedossa
14:48 Digitoday Lue Microsoft-pomon kirje työntekijöille sanasta sanaan
14:34 Suomi hakee EU-tukea Microsoftin irtisanomisten takia
14:16 Talvivaaran kaivostoiminta ajetaan alas – "Vedonlyöntiä veronmaksajien rahoilla"
14:09 Digitoday Kommentti: Nyt saatiin lopullinen vastaus kahteen Nokia-kysymykseen
14:01 STTK:n Palola: Irtisanominen on Suomessa halpaa
13:50 Digitoday Luottamusmies: "Tämä on päivä, jonka ei olisi tarvinnut tulla"
13:45 Digitoday Muistatko tämän Elopin kirjeen? "Heippa siellä"
13:26 Kaupunginjohtaja: Salosta voisi löytyä töitä Microsoftilta lähteville
13:08 Digitoday Tämä jää Windows-puhelimista jäljelle
13:02 Finnair nostaa arviotaan Aasian liikenteen kasvusta
12:50 YTN: Pahin toteutumassa – Microsoftin huolehdittava irtisanottavista
12:34 Microsoft: Toiminta Tampereella loppuu
Asiakastieto

Yhteistyössä