Kirjaudu ▼
 

Lisää miinuskorkoa – ja rahaolot mullin mallin

Tea Tauriainen
Lisää miinuskorkoa – ja rahaolot mullin mallin
Analyysi Japanin keskuspankki tekee kuin EKP ja painaa talletuskorkonsa negatiiviseksi. Miinuskorko on valuuttasodan uusi voimakeino, mutta se on silti riskipitoinen rahakoe eikä talouden luotettavaa teholääkettä. Se voi panna rahaolot sekaisin.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Japanin keskuspankki BoJ järjesti perjantaina maailman finanssimarkkinoille jymy-yllätyksen ilmoittamalla, että se painaa talletuskorkonsa negatiiviseksi. Miinuskoron piti olla mahdoton, mutta se voi pian olla kokeellisen rahapolitiikan uusi normaali.

BoJ:n miinuskorko astuu voimaan helmikuun puolivälissä, mutta se ei ole ensimmäinen laatuaan. Vastaava liikepankkien keskuspankkitalletusten miinuskorko on jo käytössä euroalueen EKP:lla sekä Ruotsin, Tanskan ja Sveitsin keskuspankeilla.

Maailman vaikutusvaltaisin keskuspankki, Yhdysvaltain Fed, on toistaiseksi pitänyt kaikki ohjauskorkonsa edes hiuksen hienosti nollan prosentin yläpuolella. Fed maksaa liikepankkien kaikille varantotalletuksille puolen prosentin korkoa. Pluskorkoa.

Euroopassa Sveitsin, Tanskan ja Ruotsin keskuspankit olivat ensimmäiset miinuskoron kokeilijat. Liikepankit "saavat" parhaillaan ylimääräisille keskuspankkitalletuksilleen korkoa Tanskassa -0,65 prosenttia, Sveitsissä -0,75 prosenttia ja Ruotsissa alimmillaan -1,1 prosenttia.

EKP painoi liikepankkien ylimääräisille varantotalletuksille "maksamansa" talletuskoron negatiiviseksi viime kesäkuussa. Se kokeili ensin -0,1 prosentin "sakkokorkoa", mutta laski koron syyskuussa -0,2:een ja joulukuussa -0,3 prosenttiin.

Korkojohdannaisten perusteella markkinatoimijat odottavat EKP:n seuraavaksi laskevan talletuskorkonsa ainakin -0,4 prosenttiin todennäköisesti maaliskuussa. BoJ:n yllätys on kasvattanut EKP:n seuraavan koronlaskun todennäköisyyttä.

Japanin BoJ:n alin talletuskorko on helmikuun puolivälistä lähtien -0,1 prosenttia, mutta se ilmoitti miinuskorkopäätöksen kanssa samaan hengenvetoon laskevansa korkoa tarvittaessa lisää miinukselle.

BoJ:n miinuskorko kasvattaa EKP:n ja muiden keskuspankkien kevennyspaineita – Fed mukaan luettuna.

Valuuttasotaa miinuskoroilla

Japanin jeni heikkeni kansainvälisillä valuuttamarkkinoilla välittömästi BoJ:n perjantaisen miinuskorkoilmoituksen jälkeen – juuri niin kuin BoJ epäilemättä halusi. Se on pitkän aikaa pyrkinyt eri keinoin heikentämään jeniä, jotta Japanin inflaatio ja talouskasvu kiihtyisivät.

Jenin heikkenemisen pani merkille esimerkiksi oman valuuttansa liiallisesti vahvistumisesta huolta kantanut Kiinan keskuspankki PBoC. Se panikin saman tien toimeksi, ja sysäsi maan pankkijärjestelmään pikaruiskeella ylimääräisen annoksen keskuspankkirahoitusta.

Kiinan juan on viime aikoina heikentynyt muutaman prosentin suhteessa Yhdysvaltain dollariin. Mutta dollarikytkös on silti yhä niin tiivis, että juan on taalan mukana vahvistunut suhteessa useimpiin muihin maailmankaupan tärkeimpiin valuuttoihin, kuten Japanin jeniin ja euroalueen euroon.

Siksi BoJ:n miinuskorkopäätös samoin kuin pankin aiemmat ultrakevyen rahapolitiikan toimet ovat kuin piikki PBoC:n ja koko Kiinan talouden lihassa. Niin kuin ovat omasta puolestaan myös EKP:n miinuskorko ja muut rahapolitiikan kevennystoimet, jotka ovat olleet omiaan heikentämään euron ulkoista arvoa.

Valuuttojen arvonmuutokset ovat aina suhteellisia muutoksia, ja yhden valuutan heikentyminen merkitsee aina ja väistämättä jonkun toisen valuutan vahvistumista. Kaikki valuutat eivät voi heikentyä samaan aikaan, vaikka keskuspankit kuinka yrittäisivät.

Finanssikriisin alusta asti keskuspankit ovat muiden toimiensa ohessa vuoron perään yrittäneet heikentää omia valuuttojaan. On syntynyt keskenään kilpailevien heikennysten kierre, jossa kukin uusi heikennys on vesittänyt aiempien heikennysten tehoa.

Tätä on valuuttasota, ja miinuskorko on yksi uusi valuuttasodan voimakeino.

Fed pyrkii toiseen suuntaan

Maailman suurista keskuspankeista vasta Yhdysvaltain Fed on tohtinut pyrkiä eroon keskenään kilpailevien valuuttaheikennysten kisasta, vaikka se on kiistatta kisan keskeisiä alulle panijoita.

Aiemmin Fedin tärkein keino rahapolitiikan keventämiseksi ja dollarin heikentämiseksi oli laskea ensin ohjauskorko nollan tuntumaan ja sen jälkeen jatkaa rahapolitiikan keventämistä velkakirjamarkkinoiden erittäin suurisuuntaisten tukiostojen avulla.

Ensi alkuun dollari heikkeni ja finanssimarkkinat vahvistuivat niin kuin Fed toivoi, mutta Fedin usko poikkeuksellisten kevennystoimien tarpeeseen – tai tehoon – alkoi vähitellen hiipua, ja se alkoi pyrkiä niistä eroon.

Fed lopetti ensin velkakirjamarkkinoiden mittavat tukiostonsa runsas vuosi sitten. Viime vuoden päätteeksi se nosti ohjauskorkoaan ensi kerran yli yhdeksään vuoteen. Tämä Fed funds -korko on nyt edes hiuksen hienosti nollan yläpuolella.

Muiden keskuspankkien miinuskorkojen ja yhä kasvavien velkakirjaostojen rinnalla Fedin rahapolitiikan kiristykset näyttävät kummalliselta poikkeukselta ja omanlaiseltaan uhkayritykseltä.

Valuuttamarkkinat ovat "rankaisseet" Fediä hilaamalla dollaria tuntuvasti vahvemmaksi suhteessa useimpiin muihin keskeisiin valuuttoihin, kuten euroon ja jeniin.

Finanssimarkkinoiden toimijat pitävät mahdollisena tai jopa todennäköisenä, että Fed joutuu vielä perumaan ohjauskorkonsa korotuksen ja painumaan muiden keskuspankkien perässä taas nollaan tai jopa sen alapuolelle.

Fed kääntää kelkkansa sitä varmemmin mitä nopeammin Yhdysvaltain talous heikkenee ja mitä pontevammin muut keskuspankit painavat omia korkojaan miinukselle. Edes Yhdysvaltain talous ei kestä valuutan vahvistumista kuin aikansa – ennen kuin Fed lähtee taas mukaan valuuttasotaan.

Fedin miinuskorko olisi vielä arvaamattomampi tempaus kuin EKP:n ja BoJ:n miinuskorot, sillä dollari on maailman ylivoimaisesti tärkein finanssi-, kauppa- ja varantovaluutta. Fed ei ohjaile vain Yhdysvaltain korkoja, vaan valuuttakurssien ja pääomavirtojen välityksellä sen toimet heijastuvat koko muun maailman finanssi- ja reaalitalouteen.

Ehkä joku pitää vielä edes Fedin miinuskorkoja mahdottomana ajatuksena.

Mahdottomasta tuli uusi normaali

Miinuskoron merkitystä on vaikea puntaroida ilman, että ensin palauttaa mieleen minkä tahansa koron tarkoituksen.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Korko on ikivanha keksintö, jonka merkityksestä, tarkoituksesta sekä hyvistä ja huonoista piirteistä on keskusteltu ja kiistelty niin kauan kuin ihmiset ovat solmineet keskenään tavalla tai toisella luottoon perustuvia sopimuksia. Tahtoo sanoa ainakin 5 000 vuotta.

Yhden selkeän kuvauksen korosta on kirjoittanut arvostettu yhdysvaltalainen talousprofessori Burton Malkiel, jonka mukaan korolla on luoton antajan ja saajan välisessä suhteessa tärkeä tehtävä:

1) Korko on luoton antajan saama korvaus siitä, että hän ei kuluta (esimerkiksi) rahaansa heti vaan lykkää omaa kulutustaan tuonnemmaksi ja lainaa rahansa siksi aikaa toisen käyttöön.

2) Korko on luoton saajan maksama korvaus siitä, että hän saa toiselta käyttöönsä (esimerkiksi) rahaa ja voi näin toteuttaa haluamiaan hankintoja nyt eikä vasta tuonnempana omien tulojen kartuttua.

Kumpikin luottosuhteen osapuoli on yhtä mieltä siitä, että rahan arvo on nyt suurempi kuin tuonnempana. Siksi he kumpikin ymmärtävät ja hyväksyvät tuota erotusta korvaavan koron periaatteen samoin kuin sen, kumpi maksaa ja kumpi saa korkoa. Toki heille voi silti syntyä kinaa kohtuullisen koron suuruudesta, mutta se on eri asia kuin koron kyseenalaistaminen.

Malkiel on halunnut pitää korkokuvauksensa yksinkertaisena, ja hän on lisäksi kirjoittanut kuvauksensa ennen finanssikriisiä ja rahapolitiikan uusimpia kokeita. Niinpä hän ei edes mainitse negatiivisen koron mahdollisuutta.

Viime vuosisadan alkupuolen kahdella suurella taloustieteilijällä, yhdysvaltalaisella Irving Fisherillä ja hänen brittikollegallaan John Maynard Keynesillä oli omat hyvin selkeät ja suorasukaiset käsityksensä negatiivisista koroista.

Fisher kirjoitti vuonna 1930 kirjassaan The Theory of Interest (Koron teoria), että miinuskorko on teoriassa mahdollinen mutta käytännössä mahdoton. Keynes kirjoitti vuonna 1936 avainteoksessaan The General Theory of Employment, Interest and Money (Työllisyys, korko ja raha – Yleinen teoria), että korko ei ole milloinkaan negatiivinen.

Miinuskoron piti toisin sanoen olla käytännössä ellei teoriassakin mahdoton. Ei ole enää. Nyt miinus on rahapolitiikan uusi normaali ja pian nollakin on koronkiskontaa.

Miinuskorkoja ja suuronnettomuuksia

Keskuspankit ovat omilla rahakokeillaan osoittaneet, että suuret rahateoreetikot Fisher ja Keynes olivat kumpikin väärässä. Miinuskorot eivät ole mahdollisia vain teoriassa vaan myös käytännössä, ja korko voi kuin voikin olla negatiivinen.

Sitä eivät keskuspankkien rahakokeet ole todistaneet suuntaan tai toiseen, mitä miinuskoroista mahdollisesti seuraa. Toki keskuspankkiirit ovat kertoneet, miten ne haluaisivat negatiivisten korkojensa vaikuttavan pankkien toimiin ja sitä myöten koko talouden toimintoihin.

EKP ja BoJ haluavat samaa kuin Euroopan pienemmätkin keskuspankit omilla miinuskoroillaan. Ne haluavat patistaa rahaa liikkeelle vahvistamaan ensin finanssitaloutta ja ennen pitkää myös reaalitaloutta. Ne haluavat kiihdyttää inflaatiota, vahvistaa taloutta ja heikentää valuuttojaan.

Finanssimarkkinat ovat toistaiseksi hyötyneet keskuspankkien rahakokeista enemmän kuin reaalitalous ja siellä tallaavat tavalliset kuolevaiset. Silti kaikki finanssimarkkinoidenkaan ammattilaiset eivät ole nolla- ja miinuskoroista innoissaan.

Analyysiyhtiö GaveKalin suorasanainen hallituksen puheenjohtaja Charles Gave on useissa kirjoituksissaan varoittanut yhtiön asiakkaita negatiivisten korkojen negatiivisista vaikutuksista. Vaikka miinuskorot ovat tarjonneet keinottelijoille herkullisia pikavoittoja, koituu niistä koko taloudelle ja useimmille kansalaisille lopulta enemmän haittaa kuin hyötyä.

Viime vuoden lopussa Gave varusti yhden kiistakirjoituksensa otsikolla The Catastrophe of Negative Rates (Miinuskorkojen suuronnettomuus). Hänen mukaansa miinuskorot estävät eivätkä suinkaan innosta investointeja. Hän kuvaa miinuskorkojen vaikutusta kuin ne olisivat rahoitusjärjestelmän antimateriaa, joka imee kasvuvoimaa taloudesta.

Gave tiivistää miinuskorkojen järjenvastaisuuden loogiseen väittämään:

Jos korko on korvausta tulevaisuuteen liittyvästä epävarmuudesta, tarkoittaa negatiivinen korko, että nykyhetkeen liittyy suurempi epävarmuus kuin tulevaisuuteen.

Hänen suorasukainen tulkintansa on, että keskuspankkiirit ovat menettäneet järkensä – ja että heidän miinuskorkokokeilunsa päättyvät vielä kyyneliin.

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (68)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 7
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Koron määritelmä on aika selkeä, ei siinä mitään.

Keskuspankkien finassimarkkinoille työntämä tuhansien jopa Kymmenientuhansien miljardien rahasinkorumba tuotti tukun uusia miljardöörejä ja rikastutti entisiä satumaisesti ei satunnaisesti, siis, lähes kaikkia kohtuuttoman paljon ja kohtuttoman paljon yhteiskuntien varallisuudella.
Tämä oli pelastusoperaatioa vailla vertaa. Mutta historia ei tätä sen nimisenä tule tuntemaan.
Sitten kyllä, jos sen kirjoittaa voittaja.

Nyt sitten kun korot lähtee nousuun ja lähteehän ne, koska tämä toimintamalli rikastumisen tiellä on kohta kuljettu loppuun ja tarvitaan uusi toimintaymäristö. Mutta sekin pitää olla mahdollisiman epävakaa, se takaa suurimmat voitot. Ei ole vaihoehtoja kuluu mumina, apinalauman suupielistä.

Vedonlyönti johdannaislla ei enää käy, siitä saattaa kohta tulla suuri riski rikkaille ja instituutionaalisille sijottajille, joihin en ennen laskenut valtion yrityksiä.
Mutta rikkaat ja muut, ovat jo varautuneet siihen paremmin kuin 2007. Valtionyritykset saakin mennä johdannais-lankaan, sen maksaa veronmaksajat. Vai mitä mieltä on Finavia? Jokunhan on se lasku maksettava.

Niin korot tulee nousemaan, rahasinkorikkaat lainaa rahansa valtioille, lypsy jatkuu ja ilta on pitkä.
Samaan aikaan suunnitelmat koron laskulle jo kytee ja vedonlyönti johdannaisilla taas alkaa.
Keskuspankkien rasvatessa sinkojaan, taas kerran, pelastaakseen itsensä ja markkinat, työntekijöiden tehottomuudelta rikastuttaa muutamia harvoja.
Anonyymi: kiinandonjuan 31.1.2016 6:48

Anonyymi
Elämme mielenkiintoisia aikoja. Deflaatio tulee olemaan tulevaisuuden sana, koska jatkossa automatisaatio tulee pitämään palkkojen nousun kurissa.

Raaka-aineiden hinta voi nousta jossain vaiheessa, mutta se tuskin nostaa hintoja paljon, kun palkoilla on laskupainetta. Väestön harmaantuminen ja velkaantuminen hidastaa menoa edelleen..
Anonyymi: hjhjhkjhhj 31.1.2016 7:01

Anonyymi
Asuntovelalliselle ja kaikille hyödykkeiden ostajille tämä on kylläkin kulta aikaa. Autolainatkin jo 1 % tasolla. Emme valita. Ja valtiot ovat jo niin velkaisia, että enempi korkojen nosto on utopiaa. Nostojen seuraukset kun olisivat talouden pysäyttäviä.
Anonyymi: ValitustaSeurannut 31.1.2016 7:10

Anonyymi
Historiaa, rooma 79 jkr. €u 2016v. ja nyt samat virheet toistetaan.
Onko poliotiikot muuttuneet?
Anonyymi: rahan_valhe_rahaan 31.1.2016 8:21

Anonyymi
"Keskuspankkien finassimarkkinoille työntämä tuhansien jopa Kymmenientuhansien miljardien rahasinkorumba tuotti tukun uusia miljardöörejä"
-------
Mitäs jos kaikki tuo raha olisi jaettu tasan tavallisille ihmisille? Käytännössä koko tuo raha summa olisi mennyt kulutukseen ja työllistänyt satojatuhansia ihmisiä.

Nyt rahat ohjautuivat muutamalle harvalle... Onko talous nousussa?
Anonyymi: jooooooooooooooooooo 31.1.2016 8:22

Anonyymi
korko on vuokra siitä, että saat jonkun toisen omistaman rahan käyttöösi.

toki "luotonlaajennus" tuo tähän oman pikantin lisämausteensa.

miksi minun pitää maksaa jollekin vuokraa jostain sellaisesta, mitä sillä toisella ei alunperinkään ollut? hän vain tekaisi sen näppiksellä...

näpnäpnäpnäp, ja siinä on luottoa eli uutta velkaa kymppitonni.

ainiin, miinus luotonvarausprovisio (hahaha), ja toimitusmaksut, ja nejanämä muut kulut ja verot, niin tilillesi tulee sitten 9500.

ja korko lasketaan tästä päivästä lähtien, päivittäiselle velkasaldolle joka nyt on se 10000.

... reilu meininki
Anonyymi: luotonlaajennus 31.1.2016 8:29

Anonyymi
Korot eivät lähde nousuun ainakaan vuosikymmeneen.

Jotka muuta väittävät, eivät ymmärrä globaalin velkatalouden tilannetta.

Yellenin kovan paineen alla tekemän emämunaus Fedin koronnostosta tullaan sekin perumaan nopeasti.

Korkopapereihin varojaan siirtäneet pettyvät ja järkyttyvät, kun joutuvat siirtämään varansa takaisin ja nyt entistä kalliimpiin osakkeisiin.

Hurri, tällaisia kirjoituksia lisää. Näissä jutuissa on enemmän ytyä kuin yhdenkään analyytikon tai osakestrategin puheissa, joita me keräämme vitsikerhomme röhönauruja tuottamaan ;)
Anonyymi: LuckyWithSeven 31.1.2016 8:58

Anonyymi
korko on vuokra siitä, että saat jonkun toisen omistaman rahan käyttöösi.

toki "luotonlaajennus" tuo tähän oman pikantin lisämausteensa.

miksi minun pitää maksaa jollekin vuokraa jostain sellaisesta, mitä sillä toisella ei alunperinkään ollut? hän vain tekaisi sen näppiksellä...

näpnäpnäpnäp, ja siinä on luottoa eli uutta velkaa kymppitonni.

ainiin, miinus luotonvarausprovisio (hahaha), ja toimitusmaksut, ja nejanämä muut kulut ja verot, niin tilillesi tulee sitten 9500.

ja korko lasketaan tästä päivästä lähtien, päivittäiselle velkasaldolle joka nyt on se 10000.

... reilu meininki


Jos pankkibusiness olisi niin kannattavaa, kuin Talousdemokraatit ja muut hörhöt luulevat, tuskin suurten pankkien osakkeita treidattaisiin 30-60 prosentin alennuksella suhteessa taseen mukaisiin omiin pääomiin. Ihan esimerkkejä (Price/bookvalue):

Commerzbank Saksa 0,32
Deutsche Bank 0,36
Banco Santander 0,59
Goldman Sachs 0,88
Bank of America 0,62

Toki esim. hyvin hoidetut Nordea (1,18) ja Wells Fargo USA (1,4) arvostetaan yli niiden taseen mukaisten omien pääomien, mutta valtaosin pankkibusiness näyttäisi kannattavan huonosti tai surkeasti... Tai sitten sijoittajat ovat tyhmiä.
Anonyymi: ReviSiitä 31.1.2016 9:10

Rekisteröitynyt käyttäjä
Kuinkahan kauan saamme tätä pelleilyä vielä seurata? Ja joudumme vielä maksamaan sen kustannukset?

Kuinkahan kauan menee siihen, kun poliitikot suostuvat julkisesti myöntämään, että ei se uusliberalistinen meininki, mukaan lukien päätösvallan antaminen finanssijohtajille ja sokea luottaminen heidän "itsesääntelymekanismeihinsa", ollutkaan kovin viisas ratkaisu. Eikä se tuonut kansalaisten valtavan suurelle enemmistölle mitään hyvää.

Kuinka kauan vielä menee, ennen kuin tämä suostutaan myöntämään ääneen?

Ja kuinka kauan menee siihen, että uskalletaan myös ryhtyä toimenpiteisiin tämän vääristymän korjaamiseksi?
Rekisteröitynyt käyttäjä: AsioitaSeurannut 31.1.2016 9:17

Anonyymi
Aina löytyy pankki joka maksaa korkoa tilille, sitä tulee tehtyä jo nyt kun oman pankin korko on huono. Kiva kokeilu olisi myös nostaa tili tyhjäksi, kuun ensimmäinen päivä ja maksaa ostokset käteisellä. Tulisi ehkä tarkemmin pohdittua mitkä ostokset ovat tarpeellisia eikä tili kävisi creditillä.
Anonyymi: kannattaako 31.1.2016 9:19
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 7
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
 
Asiakastieto

Yhteistyössä