Kirjaudu ▼
 

Talous tasapainoilee öljyllä – ja öljy taloudella

Talous tasapainoilee öljyllä – ja öljy taloudella
Analyysi Raakaöljyn hinnan ja talouden vuorovaikutus on alituista nousujen ja laskujen vuorottelua ja keskinäistä tasapainoilua. Nyt öljybarrelin hinnalla on ainakin kaksi syytä jämähtää 25–50 dollarin haarukkaan jopa vuosien ajaksi.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Raakaöljy on koko maailman taloudelle keskeisen tärkeä energian lähde, ja siksi öljyn hinta ja talouskasvu ovat keskenään erittäin tiiviissä vuorovaikutuksessa. Öljyn hinta ja sen vaihtelut vaikuttavat talouskasvuun ja tämä vuorostaan vaikuttaa öljyn hintaan.

Viimeksi tämä nousujen ja laskujen vuorottelu ja tasapainoilu on painanut öljyn hinnan alimmilleen vuosikausiin. Raakaöljymarkkinoiden perusyksikön, barrelin, hinta on reaalisesti nyt alimmillaan sitten vuosituhannen alun taantumavuosien.

Öljyn hintaromahdus näkyy öljypörssien noteerauksista helpommin kuin se, mistä romahdus johtuu, tai mitä se kertoo öljyn ja talouden keskinäisestä tasapainoilusta. Sitäkään noteeraukset eivät kerro, mitä öljyn hinnalle tapahtuu seuraavaksi.

Ajankohtaisen talouskeskustelun keskeisiä kysymyksiä onkin, kumpi tällä kertaa on syy ja kumpi seuraus. Onko öljyn hintaromahdus paha enne talouden heikkenemisestä vai onko se sittenkin seuraus talouskasvun jo toteutuneesta heikkenemisestä.

Analyysiyhtiö GaveKal Researchin pääekonomisti Anatole Kaletsky asettuu toivorikkaan tulkinnan kannalle. Hänen mukaansa öljyn halpenemisesta koituu koko maailman taloudelle enemmän hyötyä kuin haittaa.

Tällä kertaa talouskasvu ei kuitenkaan voimistu Kaletskyn mukaan sen vertaa, että se riittäisi kovin pian hilaamaan öljyä takaisin viime vuosien huippuhintoihin. Hänen veikkauksensa on, että raakaöljyn hinta asettuu 25–50 dollariin barrelilta. Jopa vuosien ajaksi.

Hintahaarukka vuosien takaa

Nyt jo toista vuotta kestänyt öljyn barrelihinnan laskukausi on antanut talousennustajille yhden pulman lisää ratkaistavaksi. Pulma kuuluu, laskeeko öljyn hinta vielä lisää vai onko seuraavaksi nousun vuoro.

Osa ennustajista näyttää päätelleen jo toteutuneesta hinnan laskusta, että öljy halpenee vääjäämättä vielä lisää. Niinpä osa hintaveikkauksista odottaa barrelihinnan painuvan alle 20 dollariin tai jopa kymmeneen dollariin.

Toinen osa ennustajista näyttää taas päätelleen, että öljyn jo toteutunut hintaromahdus on jo painanut barrelihinnan liiankin alas, ja että hinta alkaa piakkoin hilautua takaisin ainakin 60 dollariin tai jopa sadan dollarin tuntumaan.

GaveKalin Kaletsky ei kuuluu kumpaankaan ryhmään, sillä hän ei usko automaattisesti jatkuvaan hinnan laskuun mutta ei huippuhintojen pikaiseen palautumiseenkaan. Sen sijaan hän odottaa hinnan "jämähtävän" viime vuosien hintoja selvästi matalampaan vaihteluväliin.

Hänen veikkauksensa mukaan öljyn barrelihinta jää jopa vuosien ajaksi vaihtelemaan suunnilleen samaan 25–50 dollarin hintahaarukkaan, jossa se tasapainoili viimeksi vuosien 1985 ja 2005 välisen ajan. Hän tarkastelee öljyn reaalista hintakehitystä.

Kaletsky esittää veikkaukselleen kaksi keskeistä perustelua.

Monopolihinnat historiaa

Ensimmäisen perustelun mukaan raakaöljymarkkinat ovat vastikään siirtyneet suunnilleen kymmenen vuoden mittaisesta monopolihinnoittelun ja niukkuuden kaudesta vaihteeksi taas vapaan kilpailun johtamaan markkinaehtoiseen hinnoitteluun.

Markkinoiden ja hinnoittelun luonne on lyhyen ajan kuluessa muuttunut radikaalisti, ja se on merkinnyt perinteisten suurten öljynviejämaiden harjoittaman monopolihinnoittelun loppua. Se on Kaletskyn mukaan merkinnyt samalla myös paluuta huippukalliin öljyn kaudesta halvan öljyn kauteen.

Hän selittää siirtymää talouden ja öljyn vuorovaikutuksella.

Ensin öljy oli kauan niin halpaa, että alan yritykset eivät halunneet tai kyenneet investoimaan tuotannon kasvattamiseen. Sitten talouskasvu alkoi kasvattaa öljynkin kysyntää niin paljon, että markkinat siirtyivät niukkuuden kauteen, ja suurimpien viejien määräämät monopolihinnat alkoivat nousta.

Kiinan kaltaisten nopeasti kasvavien talouksien kysyntä kasvoi niin voimakkaasti, että öljymarkkinoiden niukkuus alkoi tuntua pysyvältä ja hinnan alituinen nousu väistämättömältä. Mitä korkeammalle hinta kipusi sitä vaikeammat ja vaarallisemmat tuotantoalueet ja sitä kalliimmat uudet tuotantomenetelmät alkoivat näyttää houkuttelevilta.

Samaan aikaan Yhdysvaltain, euroalueen ja muiden suurten talouksien keskuspankit tekivät kaikkensa, jotta mihin tahansa investointeihin olisi tarjolla yllin kyllin halpaa rahoitusta. Näin syntyi öljyalan vuosikymmeniin railakkain investointihuuma.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Tuo investointihuuma osaltaan varmisti, että kalliin öljyn kausi väistyisi ja tilalle tulisi uusi halvan öljyn kausi.

Kustannusten ala- ja yläraja

Öljyntuottajille kävi niin kuin muidenkin hyödykkeiden tuottajille on aika ajoin käynyt "aina": tulevaisuuden kysyntäarviot osoittautuivat liian ruusuisiksi ja investoinnit paisuivat liian suuriksi.

Nyt uudet öljykentät ja tuotantomenetelmät ovat valmistuneet, olemassa ja tuotannossa. Samalla on käynyt toteen vanha sanonta, jonka mukaan parasta lääkettä korkeisiin hintoihin ovat korkeat hinnat.

Tästä klassisesta raaka-ainemarkkinoiden sikasyklistä muistuttaa myös toisen analyysiyhtiön BCA Researchin ekonomisti Peter Berezin. Hän kuvailee ali- ja yli-investointien vaihtelua, jonka vaikutuksista raaka-aineiden reaalihinnat ovat pääosin laskeneet 1800-luvun alusta asti.

Parin viime vuoden aikana tuotantoon on valmistunut suuri määrä uusia kenttiä, joista osa on jo vaikeuksissa. Ne eivät katoa mihinkään, vaikka velkaisimpia tuottajia alkaisi kaatua konkursseihin. Sen sijaan heikkoja tuottajia ja niiden kenttiä alkaa siirtyä vahvempien haltuun, ja samalla kasvaa eräänlainen hintavaihtelun mukaan säätyvä tuotantopuskuri.

Kaletskyn mukaan tämä tuotantopuskuri määrittelee barrelihinnan uuden vaihteluvälin.

Hinta voi hetkellisesti laskea melkein kuinka matalaksi tahansa, mutta Kaletsky ei usko hinnan laskevan 25 dollaria alemmas kovin pitkäksi aikaa kerrallaan.

Tämä on hänen veikkaamansa uuden vaihteluvälin alalaita siksi, että se on halvimpien suurtuottajien, kuten Venäjän ja Kazakstanin, vähimmäisvaatimus joten kuten kannattavalle tuotannolle. Sitä alemmalla hinnalla ne alkavat supistaa tuotantoaan, mikä nostaa hintaa.

Toisaalta hän ei usko hinnan hevin pomppaavan 50 dollaria korkeammalle ainakaan pitkäksi aikaa kerrallaan. Se on hänen hintahaarukkansa ylälaita siksi, että suunnilleen tuolla hinnalla Yhdysvaltain liuskeöljytuottajien kaltaiset muita korkeampien kustannusten tuottajat alkavat taas kasvattaa tarjontaansa.

Öljykausi loppuu laskevin hinnoin

Pelkät öljyalan omat yli-investoinnit eivät välttämättä pidä öljyn hintaa kurissa vuosien ajan. Siihen GaveKalin Kaletsky tarjoaa toista syytä, joka on yhtä hyvin poliittinen kuin taloudellinen.

Huoli ilmaston lämpenemisestä ja muista ympäristöongelmista on kääntänyt poliittista ilmapiiriä vuosi vuodelta jyrkemmin fossiilisia polttoaineita, kuten raakaöljyä ja kivihiiltä vastaan.

Kaletskyn mukaan ilmasto- ja ympäristöpolitiikka kannustaa ja painostaa talouksia vähentämään fossiilisten polttoaineiden polttamista ja siirtymään näitä puhtaampiin energiamuotoihin.

Hänen mukaansa fossiilisen energian aikakausi päättyy todennäköisemmin hintojen laskuun kuin niiden nousuun. Hän veikkaa hintojen laskevan sitä varmemmin mitä vakavammin suuret tuottajamaat ja yksityisetkin tuottajat alkavat suhtautua fossiilisen kauden päättymiseen.

Loppuluisu kiihtyy, kun tuottajat alkavat kilvan pumpata maan kamarassa vielä lymyäviä varantojaan. Loppukirin aikana ne kilpailevat nopeasti hupenevasta kysynnästä jyrkästi laskevin hinnoin, kunnes tuotanto ei enää kannata ja loput varannot jäävät arvottomina pumppaamatta.

Tällaiset veikkaukset entistä matalammasta hintahaarukasta tai varsinkin öljykauden lopusta tietävät öljyalalle tukalia haasteita. Mutta Kaletsky muistuttaa, että öljyala on eri asia kuin koko talous. Useimmille muille öljyn halpenemisesta on hänen mukaansa hyötyä.

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (73)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 8
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Toisen meno on toisen tulo.

Jos raaka-aineista saatavat tulot hupenee, niin sitten siinä maassa on vähemmän rahaa käytettävissä, jolla ostaa muualta jotain.

Brasilia, Etelä-Afrikka, Venäjä, Kanada, Austraalia, Saudi Arabia jne. ovat saaneet kärsiä ja kauppa muiden kanssa varmaan vähenee...maailmantalous hidastuu.
Anonyymi: erterterter 17.1.2016 5:56

Anonyymi
Syitä on monia.
Jokaisella on omansa öljyn hinnan laskuun näin rajusti, liian nopeasti.
Tässä yksi, se oikea.

Ei pidä unohtaa sitä seikkaa, että Lähi-Idästä on suuri osa Naton miehittämää.
Öljykentät takavarikoitu ja saatettu ystävällismielisten yritysten haltuun, (hallitukset ovat olleet jo sivussa maailman tapahtumista parikymmentä vuotta), yritykset ostaa nyt palveluja armeijoilta. Nämä yritykset piti hinnan korkeana, joka oli tärkeää Jenkki yrityksille, että saisivat rahoitettua sotansa maailmalla. Myös siinä sivussa voisi muutama henkilö rikastua, onnistui hienosti, näihin päiviin asti.

Mutta ilmasto, se oikea, ja myös poliittinen muuttui suuresti, lännen toimien seurauksena.
Sekamelska raaka-aine markkinoilla oli valmis.
Jokainen, jolla oli jonkilaista tulivoimaa, taikka ihmismassaa, lähti öjylähdettä kohti tarkoituksenaan turvata eläkepäivänsä, jos lie jotain muutakin.
Mutta uskonnosta ei ole kysymys.

Normaalisti hinnan olisi pitänyt nousta, mutta toisin kävi. ISIS alkoi myymään öljynsä ilman, että se oli sidottu dollariin tai muuhunkaan valuuttaan. Hinnaksi riitti avolava ja rynkky, tuhannesta barrelista öljyä.

Turkki, ne kovat kauppamiehet Natossa, järjesti asian. Halpaa öljyä virtaa markkinoille, ei niinkään ylituotettuna vaan edullisena.

Tämä painoi öljyn hintaa alas, yhdessä korvaavien energiamuotojen kanssa. Tässä on myös kysymyksessä öljyväen vastaisksu, näille uusille piireille, joita sikää nyt energiamarkkinolle. Hintana hitonmoiset ruumiskasat.
Anonyymi: lähdekeitaalla 17.1.2016 6:01

Anonyymi
He he hee öljyn hinta on tyhjää paperia, futuurit, jotta kaikki ymmärtää, Markkinat on yhtä tyhjää paperia(SUOMESSA SUORA RYÖSTÖ VEROINA).
Anonyymi: öljyn_ihme 17.1.2016 7:33

Anonyymi
Mainittu pitkän ajan hintaennuste tarkoittaa kyllä venäjän talouden osalta hyvien aikojen varmaa loppua. Ja siitä on monenlaisia seurauksia Venäjällä. Ne tapahtumakulut tulevat vaikuttamaan sitten laajemmin maailmanpolitiikkaan, kun venäjä poistuu näyttämöltä takavasemmalle. Mitä mieltä Pietarin tietotoimiston on oltava tästä asiasta?
Anonyymi: SuomiMeneeNatoon 17.1.2016 7:51

Anonyymi
Mainittu pitkän ajan hintaennuste tarkoittaa kyllä venäjän talouden osalta hyvien aikojen varmaa loppua. Ja siitä on monenlaisia seurauksia Venäjällä. Ne tapahtumakulut tulevat vaikuttamaan sitten laajemmin maailmanpolitiikkaan, kun venäjä poistuu näyttämöltä takavasemmalle. Mitä mieltä Pietarin tietotoimiston on oltava tästä asiasta?


milloin tämä tapahtuu aatu?
Anonyymi: odotellaan 17.1.2016 7:53

Anonyymi
Kauppalehti.fi/opec tuhoutuu, kuluttajasta tulee kuningas.
Miten venäjä sopii kuvioon?
Mainitsin tästä aikoja sitten suominatoonheti muistatko viha puheiltasi?
Anonyymi: HA_HA_HA_HAA 17.1.2016 8:07

Anonyymi
Onko öljynhinta enää vain tekninen kysymys, kansainvälinen suur öljyyhtiö myy öljyä omalle sisarjalosamolle ja se jälleen omalle velijälleenmyyjälle, eikähän koko öljyala ole suurimmalta osaltaan kytköksissä toisiinsa, ainakin voi epäillä piltenperin kaltaisen porukan vaikuttavan hintakehitykseen.

Ölynfuruurien ennustettu sahaava hinta kutsuu nyt pelimiehiä kehiin.
Anonyymi: ononniollaonnellinen 17.1.2016 8:13

Anonyymi

Normaalisti hinnan olisi pitänyt nousta, mutta toisin kävi. ISIS alkoi myymään öljynsä ilman, että se oli sidottu dollariin tai muuhunkaan valuuttaan. Hinnaksi riitti avolava ja rynkky, tuhannesta barrelista öljyä.

Turkki, ne kovat kauppamiehet Natossa, järjesti asian.

Heh, heh. Vaikka ISIS'n myymällä öljyllä on sille itselleen merkitystä, niin se määrä on niin pieni, ettei sillä ole mitään vaiktusta maailmanmarkkinahintoihin.

Sulle itsellesi on merkitystä, kun käyt tietyssä ruokakaupassa, mutta kauppiaalle yhden asiakkaan merkitys on olematon.
Anonyymi: hmmmm 17.1.2016 8:19

Anonyymi
Iran alkaa myymään ensiviikolla öljyänsä markkinoille....tosin markkinat ovat varmaan jo sen hinnoitelleet sisään joten vaikutus on lähinnä tasaava kuin laskeva pitkässä juoksussa hintaan. Mutta Iran varmasti haluaa markkinaosuutensa joten hinta ei varmasti ole este sitä ottaa...Iranin tuotantohinta on öljylähteen venttiilin kääntäjän palkan hinta eli se noin 2 USD / barelli mikä ilman pumppaamista tulee lähteestä omalla paineella putkeen....
Anonyymi: Puttepossuntalous 17.1.2016 8:54

Anonyymi
Mitkä valtiot on suurimpia öljyntuottajia: Venäjä, Saudit, USA, Kiina ...

Suurimmat kuluttajat on USA, Kiina, EU.

Öljyn hinnan kehitys on paljolti näitten maitten käsissä.

Muuten USAn asevoimat käyttää enemmän polttoainetta kuin Ruotsi.
Anonyymi: syvä_kurkku 17.1.2016 8:56
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 8
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
 

Taloussanomat - Uutiset

06:05 Digitoday Windows 10 -asennus raivostutti: Suomalaisnainen marssi Microsoftin konttoriin
06:05 Satelliiteista tuli pieniä ja halpoja – Suomeenkin uusia avaruusyrityksiä
30.5. Digitoday "Vaarallinen": Googlen uusi sovellus Snowdenin hampaissa – kehittäjä vain pahensi asiaa
30.5. Kreikka velkojille: Vaatimukset ovat meille liikaa
30.5. Suomi jämähti kilpailukykyvertailussa – uutta pontta sopimuksesta?
30.5. Air Francen lentäjälakko uhkaa EM-kisalentoja
30.5. Takaako nollasopimus Suomen kilpailukyvyn? Ekonomistit eri mieltä
30.5. Digitoday Nokia pistää 4G:n minikopterin sisään
30.5. NSIG:n Okmetic-tarjous jatkuu – kauppa voi vaatia TEM:n siunauksen
30.5. Palkkaa maksettiin bensana – mätkyt menossa työntekijöiden pulitettavaksi
30.5. Rosatomin viesti Suomelle: Voimala kestää pidempään kuin yksikään poliittinen jakso
30.5. Ovakon säästöohjelma laajenee
30.5. Digitoday Tässäkö Applen seuraava ostos: HBO tai Netflix?
30.5. Vältä näitä kännykkävirheitä – uutta tietoa terveysvaikutuksista
30.5. Bitcoin-louhimo konkurssiin Ruotsissa
30.5. Helsingin pörssi etenee vailla selvää suuntaa – SSAB vauhdissa
30.5. "Tästä halutaan huvipuisto" – Espanjassa yritetään hillitä turismia
30.5. Puolustusvälineyhtiö Patrian toimitusjohtaja vaihtuu
30.5. Ex-työntekijä vinkkasi: Kamux maksanut palkkoja bensana
30.5. Tulva pysäytti Audien rakentamisen
30.5. Digitoday Windows 10:n tietoturvaan merkittävä parannus – aktivoitava itse
30.5. Digitoday "Kestämätön tilanne": Anvia taipui kompromissiin Elisan edessä
30.5. Aktia nosti talousennustetta – työmarkkinoilla "dramaattinen jakautuminen"
30.5. Rautia-rautakaupat katoavat Suomen kauppakartalta
30.5. Kiky-sopu myös viestintään ja mekaaniseen metsäteollisuuteen
30.5. Digitoday Google tuomassa hurjan myyntivaltin omille Android-puhelimilleen?
30.5. Kamux peruu listautumisen – veroja maksamatta
30.5. Elisa ostaa Anvian tietoliikenne- ja viihdepalvelut
30.5. Evli suuntaa pk-sektorille ja aloittaa yt-neuvottelut
30.5. Metsäpalojen laantuminen painaa öljyn hintaa
Asiakastieto

Yhteistyössä