Kirjaudu ▼
 

Finanssiriskit koholla – eikä vain Kiinassa

Tea Tauriainen
Finanssiriskit koholla – eikä vain Kiinassa
Analyysi Finanssiriskit ovat koholla samaan malliin kuin vajaa kymmenen vuotta sitten. Silloin ei kulunut aikaakaan niin piru oli irti. Nyt uusi kriisi on vasta riski, mutta tuo riski kytee muuallakin kuin Kiinassa ja pörssiosakkeissa.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Ani harva talouden asiantuntija oivalsi vielä edes vuonna 2007, kuinka raju kriisi oli tuolloin jo kovaa vauhtia tulollaan. Siksi vuotta myöhemmin toden teolla kärjistynyt finanssikriisi oli aidosti yllättävä tapahtumasarja, ja siksi se kärjistyi niin rajuksi kuin kärjistyi.

Nyt noista talouden tuomiopäivän ajoista on kulunut kahdeksisen vuotta, eikä vuosikymmeniin rajuin finanssikriisi ole vieläkään täysin ohi. Osa kriisin johtaneista ilmiöistä on jopa voimistunut.

Ja nyt finanssimarkkinoiden riskimittarit kohoavat taas pahaenteisesti. Muuallakin kuin Kiinassa, ja muillakin markkinoilla kuin osakemarkkinoilla.

Niinpä on makuasia, pitäisikö nyt huolestua uuden finanssikriisin merkeistä vai pitäisikö ennemmin varautua "vain" saman sitkeän kriisin uusiin jälkijäristyksiin. Niin tai näin, nyt ne taas soivat: finanssimarkkinoiden varoituskellot.

Uuden kriisin alkaminen tai entisen uudestaan kärjistyminen ei ole varmaa, mutta varoituskellot muistuttavat ainakin yhdestä varmasta asiasta: kansainvälisen finanssijärjestelmän rakenteissa on edelleen erittäin suuria riskejä ja jännitteitä.

Sitä tuskin tietää kukaan ennalta, milloin ja miten nuo jännitteet laukeavat ja riskit toteutuvat – vai laukeavatko ja toteutuvatko ollenkaan. Mutta jos näin käy, voi jälki olla yhtä raakaa kuin kahdeksan vuotta sitten.

Kolme keljua kehitystä

Varoituskellojen kilkatus kaikuu parhaillaan kovimmalla äänellä Kiinan ja muun maailman pörsseissä, joissa osakepelurien hermoilu on uuden pörssivuoden alkajaisiksi horjuttanut kurssivaihtelun pitkästä aikaa rajuimpaan tempoiluun.

Etenkin Kiinan osakepörsseissä päivittäiset kurssilaskut ovat tapailleet useiden prosenttien romahduslukemia. Ne ovat hallinneet alkuvuoden talousotsikoita – ja jättäneet varjoonsa suuren määrän muita finanssimarkkinoiden varoitusmerkkejä.

Ne taas kertovat riskien kasvaneen muuallakin kuin Kiinassa. Näillä muilla riskeillä voi olla esimerkiksi Suomen kaltaisille kansainvälisen talouden sivustaseuraajille suurempi merkitys kuin Kiinan kasvukivuilla.

Muista mittareista kuin Kiinan osakekursseista löytyy muun muassa seuraavat vaaran merkit:

1) Maailman talous- ja finanssijärjestelmän eri osissa velloo nyt rujosti raskaampi velkakuorma kuin ennen finanssikriisiä.

2) Rahoitusmarkkinoiden suurpankeilla tai muillakaan yksityisillä osapuolilla on nyt kehnompi kyky ja heikompi halu riskien kantamiseen kuin ennen finanssikriisiä.

3) Talouden rahoitusolot ovat maailmanlaajuisesti ennemmin kiristymään kuin kevenemään päin.

Näistä kolmesta aineksesta syntyy erikseen ja varsinkin yhdessä herkkä finanssisoppa, joka kiehahtaa helposti yli ja palaa vielä helpommin pohjaan.

Tuomiopäivän mekanismi

Maailmantalous ajautui finanssikriisiin ja heti perään talouskriisiin vuosikymmeniin raskaimman velkakuorman uuvuttamana. Talouden velkataakka oli vuosien ajan kasvanut huimasti nopeammin kuin itse talous kasvoi.

Tuo velan ja talouden epäsuhtainen kasvutahti merkitsi, että velallisten velkavastuut kasvoivat paljon kovempaa tahtia kuin velanmaksukyky. Samalla kasvoivat velkaantumisen riskit. Viimeistään kriisi osoitti, että velkaantuminen ja riskit olivat kasvaneet liikaa.

Nyt kriisin alkamisesta on kulunut kahdeksan vuotta, ja maailman talous- ja rahaviranomaiset ovat käyttäneet historiallisen mittavia tuhansien miljardien dollareiden, eurojen, juanien ja jenien rahasummia erilaisiin elvytys- ja tukitoimiinsa.

Silti sama talouden tuomiopäivän mekanismi ei ole pysähtynyt vaan se on päinvastoin pysynyt käynnissä ja vieläpä kiihdyttänyt kierroksia. Velkaa on syntynyt ja velkataakkaa kertynyt kovempaa tahtia kuin velanmaksukykyä.

Talous- ja rahaviranomaisten elvytys- ja tukitoimet eivät ole ratkaisseet talouden ylenpalttista velkariippuvuutta vaan ne näyttävät päinvastoin pahentaneen sitä. Näin voinee tulkita ainakin siitä, että talouskasvu on jäänyt paikoin olemattomaksi ja koko maailman mitassakin hitaammaksi kuin ennen kriisiä, mutta velkaantuminen on vain kiihtynyt.

Velkaa on nyt vielä enemmän

Raskas velkaantuminen ilmenee esimerkiksi Kansainvälisen järjestelypankin BIS:n velkatilastoista. Niiden perusteella "maailman" velkamäärä on kasvanut mutta velanhoitokyky heikentynyt.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Maailman 20 suurimman kehittyneen kansantalouden suhteellinen velkataakka oli ennen kriisiä suunnilleen 230 prosenttia (mediaani) kunkin maan vuotuisen kokonaistuotannon arvosta. Kriisin alun ja viime syksyn välisenä aikana velkaisuuden suhdeluku paisui 270 prosenttiin.

BIS:n velkaisuuden suhdeluvuissa ovat mukana kunkin maan julkiset velat ja yksityiset velat, mutta niistä puuttuvat pankkien ja muiden finanssiyritysten velat. Finanssialan velat kasvattaisivat velkaisuuslukuja radikaalisti, mutta samalla lukuihin kertyisi päällekkäisyyttä.

Velkataakkaa on kasvattanut kaksi samanaikaista kehnoa kehitystä: absoluuttinen velkamäärä on jatkanut tai kiihdyttänyt kasvamistaan, mutta talous on joko supistunut, polkenut paikoillaan tai parhaimmillaan kasvanut kituliaasti.

Velkaantuminen on osaltaan kiihtynyt siksi, että keskuspankit ovat varta vasten kannustaneet velkaantumista painamalla ohjauskorot nollaan prosenttiin ja syytämällä finanssimarkkinoille tuhansien miljardien raharuiskeita.

Keskuspankkien raharuiskut ovat elvyttäneet enemmän finanssi- kuin reaalitaloutta, ja finanssitalouttakin vain niin kauan kuin raharuiskujen paine jatkoi kasvamistaan.

Nyt ruiskujen paine on alkanut heiketä, joten finanssipelurit ovat alkaneet huolestua ilmaisen rahan riittoisuudesta. Tunnelma alkoi kiristyä sen jälkeen, kun maailman vaikutusvaltaisin keskuspankki,Yhdysvaltain Fed, ryhtyi kiristämään omaa raharuiskuaan vuosi sitten.

Ensin Fed lakkasi pumppaamasta markkinoille aina vain lisää miljardeja, ja nyt se on jo alkanut nostaa ohjauskorkoa. Pelko ilmaisen rahan ehtymisestä kiristää finanssipelureiden hermoja ja se taas nostaa riskilukemia.

Viimeksi pääsi piru irti

Finanssikriisin varhaisimpiin varoitusmerkkeihin kuuluivat Yhdysvaltain riskipitoisimpien yritysvelkakirjojen eli niin sanottujen roskalainojen markkinoilla ilmenneet vaikeudet.

Ensin niin sanottu riskilisä eli valtionlainakorkojen päälle vaadittava korkolisä alkoi kivuta, sitten sijoittajat alkoivat kärsiä kasvavia tappioita ja lopulta alkoi sijoittajien paniikiksi kiihtynyt pako turvallisempiin sijoituskohteisiin, kuten valtioiden velkakirjoihin.

Paniikkia pahensi ja kriisiä kärjisti suuri epävarmuus suurpankkien ja muiden keskeisten finanssitoimijoiden taseiden sisällöstä ja kunnosta. Tämän epäluottamuksen takia pankkien väliset rahamarkkinat lakkasivat toimimasta. Pankkeja alkoi kaatua, kun saatavat happanivat ja lyhytaikainen rahoitus ehtyi samaan aikaan.

Nyt riskit ja sijoittajien vaatimat riskilisät näyttävät taas kohonneen samoilla riskipitoisimman yritysrahoituksen markkinoilla. Lyhytaikainenkin rahoitus on kiristynyt siitäkin syystä, että kriisi ja sääntely ovat heikentäneet keskeisten finanssilaitosten kykyä ja halua riskien ottamiseen edes lyhytaikaisessa markkinarahoituksessa.

Yhdysvaltain yrityslainaindeksien perusteella roskalainojen (high yield -yrityslainojen) riskilisät ovat kasvaneet samaa tahtia kuin Fedin toimet ovat kiristäneet rahoitusoloja. Samaa tahtia ovat kasvaneet yrityslainasijoittajien tappiot. Maailmalla pari roskalainarahastoa on jo kaatunut.

Rahoitusriskit näyttävät kasvaneen jyrkemmin ja enemmän kuin kertaakaan sitten eurokriisin vuoden 2012 kiperimpien aikojen.

Tämä on vielä pientä sen rinnalla, mitä riskimittareille tapahtui finanssikriisin kärjistymisen aikoihin vuoden 2008 syksyllä. Mutta siitä riskimittareiden tämänhetkiset lukemat eivät poikkea juuri mitenkään, mitä samat mittarit näyttivät vähän ennen kuin kriisi kärjistyi.

Viimeksi näistä lukemista ei kulunut aikaakaan ennen kuin piru oli irti.

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)
Tagit Fed BIS

Kommentit (91)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 10
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Lyhyesti: velkaantumista on hoidettu lisävelkaantumisella. Se on kuin antaisi alkoholistille lisää viinaa. Miettikää nyt vielä kerran kuinka suureen asuntolainaan haluatte tässä tilanteessa itsenne sitoa.
Anonyymi: Caveat_emptor 10.1.2016 5:35

Anonyymi
Niin, ei ollut Keskuspankkien työkalut soveliaita, samaan pysyvää ratkaisua finassi- ja sitä seuranneeseen talouskriisiin.

Kävi päinvastoin ja jos joku odotti jotain muuta, tuskin pettyi.

Eihän tuhansienmiljardien eurojen rahamäärä ylimääräisenä ja katteetomana, aiheuta kuin hämminkiä finassimarkkinoilla, ainakin ensialkuun ja lopussa tietenkin, mutta loppupuolella meidät kaikki temmataan jakamaan tappiot tasan ja hämillään olo koskee nyt meitä kaikkia.

Mutta vaara on siinä, että seuraavaksi tarvitaan todella iso rahasinko, että saamme pyörät taas pyörimään, hetkeksi, tuplaten isompi. Puhumme sadasatatuhannesta miljrdista, jos keinovalikoimaa ei muuteta, eikä se onnistu sittenkään, sen tietää meidän Erkkikin.

Mutta kun siitä alkuhämmingistä oli toivuttu ja nähty, että sitä tosiaakin tulee vuosikausia. Niinpä toimeliaat finanssipiirit kyllä tiesi kuinka se sieltä markkinoilta saadaan pois. Siksi velkaantuminen vain kasvaa, koska katteeton rahamäärä kasvaa ja tämän finassipiirit rahoitaa korottomalla EKP lainalla.

Rauhattomuus kesken EKP:n rahanlappamisen markkinoille, on tiettyjen piirien rahanteko keino, ennen suurta romahdusta. Pörssien sahatessa -+10% haarukassa edestakaisin, eikä tämä ole suinkaan reaalitalouden olotilasta kiinni oleva ilmiö.
Pelimiehet pelaa kansakuntien varallisuudella, viimeistä pokeria.

On puhuttu kirkon erosta valtiosta. Nyt siihen listaan voisimme lisätä pörssit. Molemmat luo henkilökohtaista uskoa. Valtiota siihen ei tarvita, rahottajana.
Anonyymi: viimeisetpanokset 10.1.2016 6:03

Anonyymi
Muutaman vuotta sitten, kun raaka-aineiden hinnat oli koholla, niin monessa maassa päätettiin lähteä "vuolemaan kultaa". Samaan aikaan USA:sta sai halvalla lainaa ja dollari tuntui olevan laskussa, joten monet otti dollari- pohjaista valuuttalainaa.

Nyt kun dollari on vahvistunut ja raaka-aineet ovat laskeneet, niin monet ovat pulassa.. edessä liennee konkursseja ja yritysostoja, missä "pulju" lunastetaan dollarilla...sijoittajille tulee tappiota.
Anonyymi: w8w657sw 10.1.2016 6:04

Anonyymi
Lisää velkaa ja ilmaista rahaa, just.
Mikä onkaan tämä tällainen talousoppi ja missä opinahjossa nämä nerot on kannuksensa hankkineet mutta pelaisivat edes omilla rahoilla eikä muiden.
Oppisivat sitten vielä joku päivä mitä vastuu riskeistä tarkoittaa. Sanotaanhan ettei oppi ojaankaada... jos kaataakin niin syystäkin ja syyllinen siihen löytyy peilistä.
Anonyymi: justt 10.1.2016 6:06

Anonyymi
Pitää taas selventää tuulipukukansalle muutama seikka, kun yliopisto ei ole sitä näköjään koskaan tehnyt.

Ensinnäkin, valtionvelka ja tuulipukukansan asuntovelka ovat kaksi TÄYSIN eri asiaa. Jokaisella julkisella taloudella on velkaa. Samoin useimmilla yritystalouksilla.

Kotitaloudet rahoittavat suuremmat investointinsa vieraalla pääomalla. Siinäkään ei ole mitään ihmeellistä.

Maailma pyörii velalla. Se on osa globaalia nykytaloutta, kuten monikansallisten yhtiöiden TTIP-keinottelu voittojensa maksimoimiseksi ja länsimaisen elämänlaadun laskemiseksi.

Asiat tahtovat saada suomalaisessa valehtelutaloudessa kummia sisältöjä - jotka eivät pidä juuri miltään osin paikkaansa.

Länsimaiset pörssitaloudet ovat eläneet yli 300 vuotta 3-6 vuoden suhdantein. Laskusuhdannetta on aina seurannut nousu.

Ja niin seuraa tätäkin pientä notkahdusta. Kansakuntien kokonaisvarallisuus keskittyy yhä harvemmille mutta sen kokonaismäärä kasvaa.
Anonyymi: Yliopistomies 10.1.2016 7:22

Anonyymi
Varmat merkit!

Silloin on oikea aika ostaa osakkeita, kun näitä juttuja kirjoitellaan. Tuulipuvut on lietsottu paniikkiin ja maailmanloppua odottamaan ja myyvät vaikka mummonsa sentillä. Vuoden kuluttua aikojen parannuttua he eivät tunnusta tehneensä sitä. He syyttävät silloin naapuria.
Anonyymi: näitänähnyt 10.1.2016 7:30

Anonyymi
Lyhyesti: velkaantumista on hoidettu lisävelkaantumisella. Se on kuin antaisi alkoholistille lisää viinaa. Miettikää nyt vielä kerran kuinka suureen asuntolainaan haluatte tässä tilanteessa itsenne sitoa.


No-alkoholisti kumminkin tykkää lisäviinasta enemmän kuin v***sta ja syyttävistä puheista-ja kuolee sitten aikanaan onnellisena-tai vähemmän onnellisena,kuten kaikki kerran kuolevat.

Asuntolainaa...tai velkaa-ei mulle sitten niin millään.

Ei tässä eikä muussakaan tilanteessa.

Mutta säästöön-sinne pitää rahaa laittaa-pois ilkeän keinottelijan ja pelurin ulottumattomiin.
Anonyymi: Make-123 10.1.2016 7:35

Anonyymi
Raaka-aineet ovat monilta osin vuosikymmenen pohjalukemissa.

Esimerkiksi Talvivaaran nikkelistä saa nyt 8 300 taalaa tonnilta. Taannoin hinta oli 50 000 taalaa.

Talvivaaran käynnistäminen merkitseekin merkittävää lisävelanottoa valtiolle. Loohinen jatke epäonnistuneelle hallituskaudelle.
Anonyymi: PolitrukPettääAina 10.1.2016 7:37

Anonyymi
Ihan ilmaiseksi laiskoille ja tietämättömille tieto siitä, mihin perustuu tutkitusti esimerkiksi idän ologarkkien rikastuminen:

Velkavipuun. Lisätietoja asiasta löytää esimerkiksi brittiyliopistojen kirjastoista. Menkää sinne sivistymään.
Anonyymi: Skefnesbak 10.1.2016 7:42

Anonyymi
Veikkaan että 2016 Wall Streetin sonnit teurastetaan lihoiksi.
Anonyymi: ljuygffhjhghgg 10.1.2016 7:46
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 10
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
 

Taloussanomat - Uutiset

18:20 Digitoday Toimii jo Virossa: Android lähettää sijaintisi hädän hetkellä
17:53 Outotecin rajulla kurssilaskulla selvä syy – "Kilpailijoita pahempia ongelmia"
17:19 Espanja ja Portugali rikkoivat EU:n budjettisääntöjä, mutta välttivät sakot
16:57 Digitoday Tietoturvan peruspilari horjuu: "Lukuisat ihmiset alttiina hyökkäykselle"
16:38 Juncker nimitti Lontoota piinanneen ranskalaisen EU:n Brexit-neuvottelijaksi
16:29 Digitoday Windows 10 -päivitys muuttuu maksulliseksi tällä viikolla – viime hetkellä on jo liian myöhäistä asentaa
16:09 Sanoman Duinhoven: Nyt on syytä optimismiin
15:36 Sulkemisuhan alla oleva Talvivaara ylitti tavoitteensa – loppuvuosi aikaa etsiä rahoitusta
15:01 Tulosjulkistaja Outotecin osake valahti rankasti pakkaselle
14:57 Air France varoittaa: Terrori-iskut karkottavat turisteja
14:44 Japanin Abe julkisti jättimäisen elvytyspaketin: 240 miljardia euroa
14:12 Outotec painui tappiolle, liikevaihto supistui selvästi
14:02 Munksjö-konserni teki tulosennätyksensä
13:25 Britannian talous odotettua paremmassa vauhdissa ennen Brexit-äänestystä
12:49 Digitoday IPhone-myynti rajussa alamäessä – "Hyviä asioita tapahtuu, kun ihmiset eivät odota mitään"
12:07 Italian ongelmapankki yrittää haalia 5 miljardia ennen perjantaita
10:57 Digitoday Teslan Autopilot ajoi ylinopeutta: Näin raju oli kuolemaan johtanut kolari
10:31 Deutsche Bankin tulos romahti
10:14 Kuluttajat luottavat enemmän Suomen kuin omaan talouteensa
09:47 Sanoma teki reippaan tulosparannuksen – kiri etenkin Suomessa
09:22 Teollisuuden luottamus heikkeni hieman
09:10 Hillary Clintonin historiallinen ehdokkuus varmistui
08:29 HS: Hallitus haluaa yrityksille ison veroalen
07:55 Applen tulos heikkeni – puhelinmyynti yli odotusten
06:05 Turkkiin pääsee nyt halvalla – aurinkotuoleista ei tarvitse tapella
26.7. Digitoday Torrent-sivuston perustajalle 150 miljoonan euron taakka – onnitteli Hollywoodia
26.7. Kesko panostaa kymmeniä miljoonia kisaan maanteiden asiakkaista
26.7. Omistajilta vihreä valo: Frankfurtin ja Lontoon pörssit yhdistyvät
26.7. Belgialainen kone kerää huomiota – teki festariväen virtsasta tuhat litraa vettä, josta pantiin olutta
26.7. Anttila aloittaa tänään konkurssialen
Asiakastieto

Yhteistyössä