Kirjaudu ▼
 

Finanssiriskit koholla – eikä vain Kiinassa

Tea Tauriainen
Finanssiriskit koholla – eikä vain Kiinassa
Analyysi Finanssiriskit ovat koholla samaan malliin kuin vajaa kymmenen vuotta sitten. Silloin ei kulunut aikaakaan niin piru oli irti. Nyt uusi kriisi on vasta riski, mutta tuo riski kytee muuallakin kuin Kiinassa ja pörssiosakkeissa.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Ani harva talouden asiantuntija oivalsi vielä edes vuonna 2007, kuinka raju kriisi oli tuolloin jo kovaa vauhtia tulollaan. Siksi vuotta myöhemmin toden teolla kärjistynyt finanssikriisi oli aidosti yllättävä tapahtumasarja, ja siksi se kärjistyi niin rajuksi kuin kärjistyi.

Nyt noista talouden tuomiopäivän ajoista on kulunut kahdeksisen vuotta, eikä vuosikymmeniin rajuin finanssikriisi ole vieläkään täysin ohi. Osa kriisin johtaneista ilmiöistä on jopa voimistunut.

Ja nyt finanssimarkkinoiden riskimittarit kohoavat taas pahaenteisesti. Muuallakin kuin Kiinassa, ja muillakin markkinoilla kuin osakemarkkinoilla.

Niinpä on makuasia, pitäisikö nyt huolestua uuden finanssikriisin merkeistä vai pitäisikö ennemmin varautua "vain" saman sitkeän kriisin uusiin jälkijäristyksiin. Niin tai näin, nyt ne taas soivat: finanssimarkkinoiden varoituskellot.

Uuden kriisin alkaminen tai entisen uudestaan kärjistyminen ei ole varmaa, mutta varoituskellot muistuttavat ainakin yhdestä varmasta asiasta: kansainvälisen finanssijärjestelmän rakenteissa on edelleen erittäin suuria riskejä ja jännitteitä.

Sitä tuskin tietää kukaan ennalta, milloin ja miten nuo jännitteet laukeavat ja riskit toteutuvat – vai laukeavatko ja toteutuvatko ollenkaan. Mutta jos näin käy, voi jälki olla yhtä raakaa kuin kahdeksan vuotta sitten.

Kolme keljua kehitystä

Varoituskellojen kilkatus kaikuu parhaillaan kovimmalla äänellä Kiinan ja muun maailman pörsseissä, joissa osakepelurien hermoilu on uuden pörssivuoden alkajaisiksi horjuttanut kurssivaihtelun pitkästä aikaa rajuimpaan tempoiluun.

Etenkin Kiinan osakepörsseissä päivittäiset kurssilaskut ovat tapailleet useiden prosenttien romahduslukemia. Ne ovat hallinneet alkuvuoden talousotsikoita – ja jättäneet varjoonsa suuren määrän muita finanssimarkkinoiden varoitusmerkkejä.

Ne taas kertovat riskien kasvaneen muuallakin kuin Kiinassa. Näillä muilla riskeillä voi olla esimerkiksi Suomen kaltaisille kansainvälisen talouden sivustaseuraajille suurempi merkitys kuin Kiinan kasvukivuilla.

Muista mittareista kuin Kiinan osakekursseista löytyy muun muassa seuraavat vaaran merkit:

1) Maailman talous- ja finanssijärjestelmän eri osissa velloo nyt rujosti raskaampi velkakuorma kuin ennen finanssikriisiä.

2) Rahoitusmarkkinoiden suurpankeilla tai muillakaan yksityisillä osapuolilla on nyt kehnompi kyky ja heikompi halu riskien kantamiseen kuin ennen finanssikriisiä.

3) Talouden rahoitusolot ovat maailmanlaajuisesti ennemmin kiristymään kuin kevenemään päin.

Näistä kolmesta aineksesta syntyy erikseen ja varsinkin yhdessä herkkä finanssisoppa, joka kiehahtaa helposti yli ja palaa vielä helpommin pohjaan.

Tuomiopäivän mekanismi

Maailmantalous ajautui finanssikriisiin ja heti perään talouskriisiin vuosikymmeniin raskaimman velkakuorman uuvuttamana. Talouden velkataakka oli vuosien ajan kasvanut huimasti nopeammin kuin itse talous kasvoi.

Tuo velan ja talouden epäsuhtainen kasvutahti merkitsi, että velallisten velkavastuut kasvoivat paljon kovempaa tahtia kuin velanmaksukyky. Samalla kasvoivat velkaantumisen riskit. Viimeistään kriisi osoitti, että velkaantuminen ja riskit olivat kasvaneet liikaa.

Nyt kriisin alkamisesta on kulunut kahdeksan vuotta, ja maailman talous- ja rahaviranomaiset ovat käyttäneet historiallisen mittavia tuhansien miljardien dollareiden, eurojen, juanien ja jenien rahasummia erilaisiin elvytys- ja tukitoimiinsa.

Silti sama talouden tuomiopäivän mekanismi ei ole pysähtynyt vaan se on päinvastoin pysynyt käynnissä ja vieläpä kiihdyttänyt kierroksia. Velkaa on syntynyt ja velkataakkaa kertynyt kovempaa tahtia kuin velanmaksukykyä.

Talous- ja rahaviranomaisten elvytys- ja tukitoimet eivät ole ratkaisseet talouden ylenpalttista velkariippuvuutta vaan ne näyttävät päinvastoin pahentaneen sitä. Näin voinee tulkita ainakin siitä, että talouskasvu on jäänyt paikoin olemattomaksi ja koko maailman mitassakin hitaammaksi kuin ennen kriisiä, mutta velkaantuminen on vain kiihtynyt.

Velkaa on nyt vielä enemmän

Raskas velkaantuminen ilmenee esimerkiksi Kansainvälisen järjestelypankin BIS:n velkatilastoista. Niiden perusteella "maailman" velkamäärä on kasvanut mutta velanhoitokyky heikentynyt.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Maailman 20 suurimman kehittyneen kansantalouden suhteellinen velkataakka oli ennen kriisiä suunnilleen 230 prosenttia (mediaani) kunkin maan vuotuisen kokonaistuotannon arvosta. Kriisin alun ja viime syksyn välisenä aikana velkaisuuden suhdeluku paisui 270 prosenttiin.

BIS:n velkaisuuden suhdeluvuissa ovat mukana kunkin maan julkiset velat ja yksityiset velat, mutta niistä puuttuvat pankkien ja muiden finanssiyritysten velat. Finanssialan velat kasvattaisivat velkaisuuslukuja radikaalisti, mutta samalla lukuihin kertyisi päällekkäisyyttä.

Velkataakkaa on kasvattanut kaksi samanaikaista kehnoa kehitystä: absoluuttinen velkamäärä on jatkanut tai kiihdyttänyt kasvamistaan, mutta talous on joko supistunut, polkenut paikoillaan tai parhaimmillaan kasvanut kituliaasti.

Velkaantuminen on osaltaan kiihtynyt siksi, että keskuspankit ovat varta vasten kannustaneet velkaantumista painamalla ohjauskorot nollaan prosenttiin ja syytämällä finanssimarkkinoille tuhansien miljardien raharuiskeita.

Keskuspankkien raharuiskut ovat elvyttäneet enemmän finanssi- kuin reaalitaloutta, ja finanssitalouttakin vain niin kauan kuin raharuiskujen paine jatkoi kasvamistaan.

Nyt ruiskujen paine on alkanut heiketä, joten finanssipelurit ovat alkaneet huolestua ilmaisen rahan riittoisuudesta. Tunnelma alkoi kiristyä sen jälkeen, kun maailman vaikutusvaltaisin keskuspankki,Yhdysvaltain Fed, ryhtyi kiristämään omaa raharuiskuaan vuosi sitten.

Ensin Fed lakkasi pumppaamasta markkinoille aina vain lisää miljardeja, ja nyt se on jo alkanut nostaa ohjauskorkoa. Pelko ilmaisen rahan ehtymisestä kiristää finanssipelureiden hermoja ja se taas nostaa riskilukemia.

Viimeksi pääsi piru irti

Finanssikriisin varhaisimpiin varoitusmerkkeihin kuuluivat Yhdysvaltain riskipitoisimpien yritysvelkakirjojen eli niin sanottujen roskalainojen markkinoilla ilmenneet vaikeudet.

Ensin niin sanottu riskilisä eli valtionlainakorkojen päälle vaadittava korkolisä alkoi kivuta, sitten sijoittajat alkoivat kärsiä kasvavia tappioita ja lopulta alkoi sijoittajien paniikiksi kiihtynyt pako turvallisempiin sijoituskohteisiin, kuten valtioiden velkakirjoihin.

Paniikkia pahensi ja kriisiä kärjisti suuri epävarmuus suurpankkien ja muiden keskeisten finanssitoimijoiden taseiden sisällöstä ja kunnosta. Tämän epäluottamuksen takia pankkien väliset rahamarkkinat lakkasivat toimimasta. Pankkeja alkoi kaatua, kun saatavat happanivat ja lyhytaikainen rahoitus ehtyi samaan aikaan.

Nyt riskit ja sijoittajien vaatimat riskilisät näyttävät taas kohonneen samoilla riskipitoisimman yritysrahoituksen markkinoilla. Lyhytaikainenkin rahoitus on kiristynyt siitäkin syystä, että kriisi ja sääntely ovat heikentäneet keskeisten finanssilaitosten kykyä ja halua riskien ottamiseen edes lyhytaikaisessa markkinarahoituksessa.

Yhdysvaltain yrityslainaindeksien perusteella roskalainojen (high yield -yrityslainojen) riskilisät ovat kasvaneet samaa tahtia kuin Fedin toimet ovat kiristäneet rahoitusoloja. Samaa tahtia ovat kasvaneet yrityslainasijoittajien tappiot. Maailmalla pari roskalainarahastoa on jo kaatunut.

Rahoitusriskit näyttävät kasvaneen jyrkemmin ja enemmän kuin kertaakaan sitten eurokriisin vuoden 2012 kiperimpien aikojen.

Tämä on vielä pientä sen rinnalla, mitä riskimittareille tapahtui finanssikriisin kärjistymisen aikoihin vuoden 2008 syksyllä. Mutta siitä riskimittareiden tämänhetkiset lukemat eivät poikkea juuri mitenkään, mitä samat mittarit näyttivät vähän ennen kuin kriisi kärjistyi.

Viimeksi näistä lukemista ei kulunut aikaakaan ennen kuin piru oli irti.

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)
Tagit Fed BIS

Kommentit (91)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 10
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Lyhyesti: velkaantumista on hoidettu lisävelkaantumisella. Se on kuin antaisi alkoholistille lisää viinaa. Miettikää nyt vielä kerran kuinka suureen asuntolainaan haluatte tässä tilanteessa itsenne sitoa.
Anonyymi: Caveat_emptor 10.1.2016 5:35

Anonyymi
Niin, ei ollut Keskuspankkien työkalut soveliaita, samaan pysyvää ratkaisua finassi- ja sitä seuranneeseen talouskriisiin.

Kävi päinvastoin ja jos joku odotti jotain muuta, tuskin pettyi.

Eihän tuhansienmiljardien eurojen rahamäärä ylimääräisenä ja katteetomana, aiheuta kuin hämminkiä finassimarkkinoilla, ainakin ensialkuun ja lopussa tietenkin, mutta loppupuolella meidät kaikki temmataan jakamaan tappiot tasan ja hämillään olo koskee nyt meitä kaikkia.

Mutta vaara on siinä, että seuraavaksi tarvitaan todella iso rahasinko, että saamme pyörät taas pyörimään, hetkeksi, tuplaten isompi. Puhumme sadasatatuhannesta miljrdista, jos keinovalikoimaa ei muuteta, eikä se onnistu sittenkään, sen tietää meidän Erkkikin.

Mutta kun siitä alkuhämmingistä oli toivuttu ja nähty, että sitä tosiaakin tulee vuosikausia. Niinpä toimeliaat finanssipiirit kyllä tiesi kuinka se sieltä markkinoilta saadaan pois. Siksi velkaantuminen vain kasvaa, koska katteeton rahamäärä kasvaa ja tämän finassipiirit rahoitaa korottomalla EKP lainalla.

Rauhattomuus kesken EKP:n rahanlappamisen markkinoille, on tiettyjen piirien rahanteko keino, ennen suurta romahdusta. Pörssien sahatessa -+10% haarukassa edestakaisin, eikä tämä ole suinkaan reaalitalouden olotilasta kiinni oleva ilmiö.
Pelimiehet pelaa kansakuntien varallisuudella, viimeistä pokeria.

On puhuttu kirkon erosta valtiosta. Nyt siihen listaan voisimme lisätä pörssit. Molemmat luo henkilökohtaista uskoa. Valtiota siihen ei tarvita, rahottajana.
Anonyymi: viimeisetpanokset 10.1.2016 6:03

Anonyymi
Muutaman vuotta sitten, kun raaka-aineiden hinnat oli koholla, niin monessa maassa päätettiin lähteä "vuolemaan kultaa". Samaan aikaan USA:sta sai halvalla lainaa ja dollari tuntui olevan laskussa, joten monet otti dollari- pohjaista valuuttalainaa.

Nyt kun dollari on vahvistunut ja raaka-aineet ovat laskeneet, niin monet ovat pulassa.. edessä liennee konkursseja ja yritysostoja, missä "pulju" lunastetaan dollarilla...sijoittajille tulee tappiota.
Anonyymi: w8w657sw 10.1.2016 6:04

Anonyymi
Lisää velkaa ja ilmaista rahaa, just.
Mikä onkaan tämä tällainen talousoppi ja missä opinahjossa nämä nerot on kannuksensa hankkineet mutta pelaisivat edes omilla rahoilla eikä muiden.
Oppisivat sitten vielä joku päivä mitä vastuu riskeistä tarkoittaa. Sanotaanhan ettei oppi ojaankaada... jos kaataakin niin syystäkin ja syyllinen siihen löytyy peilistä.
Anonyymi: justt 10.1.2016 6:06

Anonyymi
Pitää taas selventää tuulipukukansalle muutama seikka, kun yliopisto ei ole sitä näköjään koskaan tehnyt.

Ensinnäkin, valtionvelka ja tuulipukukansan asuntovelka ovat kaksi TÄYSIN eri asiaa. Jokaisella julkisella taloudella on velkaa. Samoin useimmilla yritystalouksilla.

Kotitaloudet rahoittavat suuremmat investointinsa vieraalla pääomalla. Siinäkään ei ole mitään ihmeellistä.

Maailma pyörii velalla. Se on osa globaalia nykytaloutta, kuten monikansallisten yhtiöiden TTIP-keinottelu voittojensa maksimoimiseksi ja länsimaisen elämänlaadun laskemiseksi.

Asiat tahtovat saada suomalaisessa valehtelutaloudessa kummia sisältöjä - jotka eivät pidä juuri miltään osin paikkaansa.

Länsimaiset pörssitaloudet ovat eläneet yli 300 vuotta 3-6 vuoden suhdantein. Laskusuhdannetta on aina seurannut nousu.

Ja niin seuraa tätäkin pientä notkahdusta. Kansakuntien kokonaisvarallisuus keskittyy yhä harvemmille mutta sen kokonaismäärä kasvaa.
Anonyymi: Yliopistomies 10.1.2016 7:22

Anonyymi
Varmat merkit!

Silloin on oikea aika ostaa osakkeita, kun näitä juttuja kirjoitellaan. Tuulipuvut on lietsottu paniikkiin ja maailmanloppua odottamaan ja myyvät vaikka mummonsa sentillä. Vuoden kuluttua aikojen parannuttua he eivät tunnusta tehneensä sitä. He syyttävät silloin naapuria.
Anonyymi: näitänähnyt 10.1.2016 7:30

Anonyymi
Lyhyesti: velkaantumista on hoidettu lisävelkaantumisella. Se on kuin antaisi alkoholistille lisää viinaa. Miettikää nyt vielä kerran kuinka suureen asuntolainaan haluatte tässä tilanteessa itsenne sitoa.


No-alkoholisti kumminkin tykkää lisäviinasta enemmän kuin v***sta ja syyttävistä puheista-ja kuolee sitten aikanaan onnellisena-tai vähemmän onnellisena,kuten kaikki kerran kuolevat.

Asuntolainaa...tai velkaa-ei mulle sitten niin millään.

Ei tässä eikä muussakaan tilanteessa.

Mutta säästöön-sinne pitää rahaa laittaa-pois ilkeän keinottelijan ja pelurin ulottumattomiin.
Anonyymi: Make-123 10.1.2016 7:35

Anonyymi
Raaka-aineet ovat monilta osin vuosikymmenen pohjalukemissa.

Esimerkiksi Talvivaaran nikkelistä saa nyt 8 300 taalaa tonnilta. Taannoin hinta oli 50 000 taalaa.

Talvivaaran käynnistäminen merkitseekin merkittävää lisävelanottoa valtiolle. Loohinen jatke epäonnistuneelle hallituskaudelle.
Anonyymi: PolitrukPettääAina 10.1.2016 7:37

Anonyymi
Ihan ilmaiseksi laiskoille ja tietämättömille tieto siitä, mihin perustuu tutkitusti esimerkiksi idän ologarkkien rikastuminen:

Velkavipuun. Lisätietoja asiasta löytää esimerkiksi brittiyliopistojen kirjastoista. Menkää sinne sivistymään.
Anonyymi: Skefnesbak 10.1.2016 7:42

Anonyymi
Veikkaan että 2016 Wall Streetin sonnit teurastetaan lihoiksi.
Anonyymi: ljuygffhjhghgg 10.1.2016 7:46
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 10
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti Yöaikaan lähetetyt kommentit päätyvät toimituksen tarkistettavaksi. Kommentit tarkistetaan ja hyväksytään seuraavan päivän aikana. Muina aikoina viestit ovat jälkimoderoinnissa.
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
 

Taloussanomat - Uutiset

27.5. Snowden on nyt seksisymboli
27.5. Turvatyynyjen takaisinveto paisuu: "pelkääjän paikallakin" vikaa
27.5. Kohta robottikin "tuntee kipua"
27.5. USA:n talous kasvoi nopeammin kuin luultiin
27.5. Miksi pankkilainaa ei saa Suomessa kännykällä?
27.5. Monsanto-pomo voisi tienata yrityskaupasta 70 miljoonaa
27.5. 38 öljytankkeria jonottaa satamassa Ranskassa – jalostajat tyytyväisinä
27.5. Microsoftista lähteville heti uusia työtarjouksia – "Useat löytävät mielenkiintoisia tehtäviä"
27.5. Terex: Zoomlion ei saanut tehtyä sitovaa ostotarjousta
27.5. Rikkain prosentti on Suomessakin luultua rikkaampi
27.5. Digitoday Microsoft estää yleisimmät salasanat – jätti porsaanreikiä
27.5. Analyytikko: Fortum maksoi korkean hinnan Ekokemistä – "Aika paljon preemiota"
27.5. Konecranes kohoaa kauppojen varmistuttua
27.5. Tunnettu lamppumerkki kiinnostaa pörssissä – kurssi roimassa nousussa
27.5. Valtio kahmaisee lähes 200 miljoonan euron potin Ekokemin myynnistä
27.5. Digitoday Jättitutkimuksessa löytyi yhteys kännyköiden ja syövän väliltä
27.5. Kaupalle vahvistus – Fortum ostaa Ekokemin
27.5. R-kioskien omistaja perustaa yhtiön, jonka tavoitteena on turvata työpaikkoja
27.5. Digitoday "Jännittävä demonstraatio": Avaruusalus pudotetaan kovaa maahan
27.5. Pääkaupunkiseudun asuntohinnat kovassa kirissä
27.5. HKScan saa uuden toimitusjohtajan
27.5. Haastattelu Fortum vääntää ydinvoiman jatkosta Ruotsissa – reaktoreita uhattu sulkea
27.5. Digitoday Joko riitti? Google putsasi pöydän Java-käräjillä
27.5. G7-mailla huoli Brexitistä – Japanin mukaan maailmaa uhkaa uusi talouskriisi
27.5. Esperi Caren pääomistaja vaihtuu
27.5. Autoista viskotaan 666 norsun painon verran roskaa – muotidieetti hyvin edustettuna
27.5. Digitoday Jolla C myi saman tien loppuun – vihjailee jatkosta
27.5. Vähittäiskauppa pääsi pahimman yli – teollisuuden luottamus heikkeni
27.5. Kuluttajien talousluottamus koheni vahvimmaksi vuoteen
27.5. FT: EU-johtajien salaisissa kokouksissa on valmisteltu suunnitelmaa Brexitin varalta
Asiakastieto

Yhteistyössä