Suomi tarvitsee vakuuksia – olisiko tässä uusi vaihtoehto?
Suomi on ilmoittanut, että se vaatii vakuuksia Euroopan rahoitusvakausvälineeltä (ERVV) haetuille lainoille. Jos ERVV myöntää lainaa Espanjan valtiolle tai suoraan maan rahalaitosten uudelleenjärjestelyrahastolle FROB:lle, Suomi tarvitsee lainoille vakuudet. Valtiovarainministeriön ylijohtaja Jukka Pekkarinen on sanonut, että Suomi haluaa Espanjalta samantyyppiset vakuudet kuin Kreikalta.
Julkisuudessa on myös esitetty, että espanjalaispankkien osakkeet voisivat toimia mahdollisena vakuutena Suomen takaamille lainoille. Pankkikonserni Nordean Suomen pääanalyytikko Jan von Gerich pitää todennäköisenä, että espanjalaispankkien osakkeet hyväksytään vakuudeksi.
Nykytiedon valossa FROB kanavoisi tuen pankeille, ja oletettavasti FROB saisi pääomittamisesta vastineeksi pankkiosakkeita, eli omistusta pankeissa.
– Näyttäisi, että [osakkeita] joudutaan viemään vähän pidemmälle, että vakuudet eivät jää FROB:hen, von Gerich sanoo Taloussanomille.
Pankkiosakkeet ovat vakuutena kuitenkin ongelmallisia. Mikään ei takaa, että pankki tulee pysymään pystyssä laillisena oikeushenkilönä. Esimerkiksi Islannissa pankkien annettiin kaatua, ja valtio perusti niiden rakenteille uusia pankkeja.
Lisäksi pankkiosakkeiden arvo voi heitellä roimasti. Onko kyseessä ongelmallinen vakuus, jonka arvo voi jonain päivänä kadota kokonaan?
– Kyllähän siinä on ilman muuta riskit, Jan von Gerich sanoo.
– On hyvä kysymys, kuinka turvallinen vakuus pankkiosake on.
Pankkien osakepääomaa lienee yksinkertaisinta käyttää vakuutena, hän sanoo. Jos osaketta ei kelpuuteta, pitää vakuuksia vaativien maiden yrittää neuvotella jotain parempaa.
– Ensikädessä kuvittelisin, että osakkeita pyritään käyttämään vakuutena. Tilanne on se verran vaikea, että luulisin, että Suomi tulee hyväksymään nämä vakuutena.
Von Gerich muistuttaa, että pankkien pääomittamisen ja osakepääoman riski ei ole yksipuolinen. Pankkiosakkeista voi saada tuottoja toisin kuin esimerkiksi Kreikalle myönnetyistä uusista tukilainoista, joita myönnetään käytännössä ilman lainamarginaalia.
– Kreikan kohdalla hyvä tapaus on, että se maksaa lainansa takaisin. Pankkitapauksessa on ihan realistista olettaa, että sieltä tulee positiivista kehitystä, von Gerich sanoo.














