Kirjaudu ▼
 

Bail-inejä ja tappolistoja – näin pääomitetaan

REUTERS/Kai Pfaffenbach
Bail-inejä ja tappolistoja – näin pääomitetaan
Analyysi Espanjan pankkikriisi on tullut pääomitusvaiheeseen. Pankkeihin pitää panna lisää rahaa, jotta koko yhteiskunta ei olisi vaarassa ajaa karille. Rahat espanjalaispankeille tulevat muilta euromailta. Saadaanko pankit kuntoon näillä rahoilla?
Johannes Niemeläinen
8.7.2012 06:01
132

Pääomittaminen on viimeisen vuoden aikana usein esiintynyt sanahirviö. Pankin pääomittaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että rahalaitos saa lisää omia varoja. Sillä on usein tarkoituksena turvata pankin toiminta.

Jos kriisipankkeja ei pääomitettaisi vaan ne päästettäisiin hallitsemattomasti konkurssiin, seuraisi yhteiskunnalle ja tavallisille kansalaisille siitä suurta vahinkoa, Finanssivalvonnan pääanalyytikko Sampo Alhonsuo ja finanssineuvos Harry Leinonen valtiovarainministeriöstä kirjoittivat neljä vuotta sitten laatimassaan pankkikriisiselvityksessä.

Nykymaailmassa vahingot eivät rajoittuisi pelkästään pankin kotimaahan, vaan ongelmat leviäisivät laajemmalle.

Keskeistä pankkien pääomittamisessa on luottamuksen palauttaminen pankkeihin ja rahoitusmarkkinoihin. Jos pankkeihin ei luoteta, nyky-yhteiskunta ei toimi.

Nyt Espanjan pankkeja ollaan pääomittamassa, mutta miten se käytännössä toteutetaan?

"Bail-in" voi heikentää
luottamusta markkinoilla

Nykyisin Finanssivalvonnassa ja valtiovarainministeriössä työskentelevät Sampo Alhonsuo ja Harry Leinonen kirjoittivat vuonna 2008 yleisselvityksen pankkikriiseistä ja niiden seurauksista. Suomen Pankin julkaisema selvitys nimettiin enteellisesti "Pankkikriisit noudattavat samaa kaavaa".

Selvityksessään Alhonsuo ja Leinonen esittävät eri vaihtoehtoja, joita viranomaiset voivat tehdä yksittäisen pankin kriisissä. Ensinnäkin viranomaiset voivat edistää sitä, että pankki fuusioidaan osaksi vakavaraista kilpailijaa. Yhdysvalloissa toimittiin näin finanssikriisin aikaan. Espanjassa valtion syliin kaatunut konglomeraatti Bankia muodostettiin seitsemän kriisissä olleen alueellisen säästöpankin rakenteille.

Toinen vaihtoehto kriisipankin pääomittamiseksi on pankin suurten velkojien saamisten muuttaminen osakepääomaksi, eli omistukseksi pankeissa. Tämä vaihtoehto on kustannustehokas veronmaksajan näkökulmasta, mutta se voisi johtaa ojasta allikkoon.

Pääomittamisen keskeinen tavoite on palauttaa luottamus pankkiin. Pankkikonserni Nordean Suomen pääanalyytikko Jan von Gerich sanoo Taloussanomille, että lainojen muuttaminen pääomaksi ei parantaisi luottamusta markkinoilla.

– Tämä on ollut vähän tabu, von Gerich kommentoi vaihtoehtoa.

Hänen mukaansa asiasta keskusteltiin jo Irlannin kohdalla. Tuolloin Euroopan keskuspankki (EKP) vastusti toimea rajusti, von Gerich muistelee. Vaarana olisi pankkien välisten lainamarkkinoiden hyytyminen.

– Riskinä olisi, että yhä useampi pankki olisi entistä riippuvaisempi EKP:n rahoituksesta, von Gerich sanoo.

Finanssineuvos Harry Leinosen puolustelee vaihtoehtoa sillä, että kriisipankin velkojat voisivat saada osakkeita tilalle, kun vaarana on jäädä tyhjin käsin.

– Mahdollisuus tähän "bail-iniin" pitäisi olla, ja markkinoiden pitäisi hinnoitella se lainatessaan rahaa toisilleen, Leinonen sanoo Taloussanomille.

Annetaanko pomoille
potkut?

Jos kriisipankki voi jatkaa viranomaisten mielestä toimintaansa, kannattaa se ottaa haltuun ja lisätä siihen pääomia suoraan. Näin jatkuu Alhonsuon ja Leinosen finanssikriisin myllerryksessä kirjoitettu selvitys.

Kriisipankeille voitaisiin myöntää takaisinmaksettavaa pankkitukea. Pankki voisi tällöin jatkaa toimintaansa itsenäisenä ja maksaa tiukkaehtoiset pääomalainat takaisin myöhemmin. Kyseessä on pankin omistajien kannalta parempi vaihtoehto kuin pankin suora pääomittaminen, finanssineuvos Harry Leinonen sanoo.

Mikäli pankin lainanmaksukykyä ei epäillä, vaihtoehto voi olla kannattava myös valtion kannalta. Tässä vaihtoehdossa pankin johto jätettäisiin rauhaan ja sille annettaisiin mahdollisuus hoitaa ongelmansa itse.

Nordean Jan von Gerich kuitenkin arvelee, että Espanjassa pankit pääomitetaan suoraan. Pääomittamisen vastineeksi rahoittajat saavat pankkien osakkeita. Alustavien suunnitelmien mukaan tukirahat kanavoitaisiin pankeille espanjalaisen rahalaitosten uudelleenjärjestelyrahaston FROB:n (Fund for Orderly Bank Restructuring) kautta. FROB saanee rahat Euroopan rahoitusvakausvälineeltä (ERVV) tai Euroopan vakausmekanismilta (EVM). Von Gerichin mukaan FROB:n rooli lienee puhtaasti käytännöllinen.

– Espanjan kannalta suurempi käytännön merkitys on sillä, kasvattaako tuki valtionvelkaa vai ei. Niin kauan kunnes saadaan euroalueen yhteinen pankkivalvoja pystyyn tai päätetään toisin, tuet menevät tämän mekaniikan kautta ja kasvattavat Espanjan valtionvelkaa, Nordean pääanalyytikko sanoo.

Koska pankkituki kanavoidaan FROB:n kautta, rahasto saa haltuunsa pankkien osakkeita. Jos ERVV:n lainoilta ei vaadita vakuuksia, osakkeet jäävät FROB:lle.

Nordean von Gerichin mukaan on kuitenkin syytä miettiä, kuka osakkeita hallinnoi ja miten valtaa pankeissa käytetään. Poliittisesti järkevä vaihtoehto on vaihtaa ongelmapankkien johto, mutta onko esimerkiksi Espanjan valtiolla parempaa osaamista johtaa pankkeja, von Gerich kysyy.

Mikä pankki joutuu
tappolistalle?

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Pankkien pääomittamisen ja espanjalaispankkien kohdalla on monia muita avoimia kysymyksiä. Miten osakkeenomistajat kantavat vastuunsa? Miten ongelmaluotot siivotaan pankkien taseista? Kuka on luotettavin omistaja pankeille?

Finanssineuvos Harry Leinonen sanoo, että pankkien pääomittamisessa on tärkeää laskea osakkeenomistajien omistusten arvoa. Norjassa osakkeiden arvo nollattiin 1990-luvulla, kun valtio pääomitti ongelmapankkeja. Kun tilanne selkeytyi, pankit myytiin takaisin yksityisille omistajille.

Yhdysvalloissa investointipankki Bear Stearnsin tapauksessa osakkeiden arvo romahti murto-osaan aiemmasta, Alhonsuo ja Leinonen kirjoittavat selvityksessään.

Suomen 1990-luvun pankkikriisi oli puolestaan osittainen epäonnistuminen osakkeenomistajien vastuunkannon näkökulmasta. Suomalaispankkien omistajat selvisivät vähemmillä tappioilla kuin muualla, vaikka kustannukset veronmaksajille olivat suuremmat kuin muissa Pohjoismaissa.

Tätä virhettä ei haluta toistaa Espanjassa.

Julkisuudessa on myös puitu sitä, mitkä pankit voisi ”tappaa” ja mitkä ovat elinkelpoisia. Islannissa suuretkin pankit päästettiin maksukyvyttömiksi, mutta Harry Leinosen mukaan esimerkiksi Espanjassa asiaa on syytä varoa. Hän nostaa esimerkiksi Suomen. Jos jokin suuri suomalainen pankki kaatuisi, heikentäisi se koko Suomen rahoitusjärjestelmän tilaa ja kansantaloutta pitkään.

– Mikään muu pankki ei pystyisi korvaamaan sitä pitkään aikaan, Leinonen sanoo.

– Yhdysvalloissa huonossa kunnossa olevat pienet pankit on ajettu alas, mutta kun iso pankki on pelastuskunnossa, joudutaan toisenlaisiin pelastustoimiin.

Piikki ei saa
jäädä auki

Jotta yhteiskunnan toiminta jatkuisi lähes ennallaan, pankkien ongelmaluottoja siirretään omaisuudenhoitoyhtiöön eli "roskapankkiin". Tällöin pankin toiminta ei lakkaa, vaan se tervehtyy, kun pankin heikot osat on poistettu.

– Jos isolla pankilla on niin suuria luottotappioita, että sen omat pääomat eivät riitä niiden kattamiseen, pankista pitää puhdistaa luottotappiot. Ilman, että pankin luottotappiot selvitetään, harva sijoittaja tai uusi omistajataho uskoo, että pankki on kunnossa, Leinonen sanoo.

Ongelmaluottojen siivoamisessa pitää olla varuillaan.

Jos "piikki" on auki pankeille ja ne voivat siirtää kaikki edes hieman ongelmaluotolta haiskahtavatkin pois taseistaan, tilanne voi johtaa ongelmiin. Suomessa pankeille annettiin mahdollisuus siirtää säästöpankeilta ostamiaan lainoja roskapankkiin lähes vapaasti, mikä johti suurten lainamäärien siirtämiseen pois pankeista, Leinonen sanoo. Hyvät lainat jäivät pankeille ja huonot valtiolle.

– Siinä vaiheessa, kun pankit ovat valtion huostassa, on ongelmaluottojen siirtäminen pankeista roskapankkiin rahan siirtämistä yhdestä taskusta toiseen, Nordean Jan von Gerich muistuttaa.

Noidankehä
katkesi

Viime viikon EU-huippukokouksen päätökset rikkoivat pankkien ja valtion välisen kytkennän aiheuttaman noidankehän, brittilehti Financial Times kirjoitti torstaina. Huippukokouksessa päätettiin euroalueen yhteisen pankkivalvojan perustamisesta ja siitä, että pankkeja voidaan pääomittaa suoraan EVM:stä.

Nordean Jan von Gerichin mukaan molemmat päätökset ovat keskeisiä pankkien pääomittamisen kannalta. Hänen mukaansa espanjalaispankkien pääomittamisessa tulisi pyrkiä siihen, että pankkituki tulisi suoraan euroalueen kriisirahastoilta.

Pääomittamisen yksi keskeinen tarkoitus on luottamuksen palauttaminen pankkeihin. Von Gerich sanoo, että euroalueen yhteisö tai yhteinen pankkivalvoja olisi yksittäistä jäsenvaltiota uskottavampi omistaja kriisipankeille. Mikäli esimerkiksi EVM omistaisi espanjalaispankkeja, olisi luottamus pankkiin suurempi kuin silloin, jos pankin omistaisi ylivelkaantunut kriisimaa. Von Gerich kuitenkin epäilee, ettei pankkivalvojaa saadaan perustettua vuodenvaihteessa.

Ennen kuin EVM saadaan pystyyn, espanjalaispankkeja tuetaan väliaikaisesta kriisirahastosta. ERVV:n myöntämiä lainoja varten Suomi on ilmoittanut tarvitsevansa vakuudet.

Copyright Creative Commons Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy

Kommentit (132)


Anonyymi
Ensin suomalaiset eurovelkaisiksi IKIORJIKSI = senjälkeen uudistukset (mm. eläkeikä 67 ja työttömyysturva pois) helppo TOTEUTTAA.
Velkaorja on nöyrä 8.7.2012 11:10

Anonyymi

USA:ssa pankeilla oli vahva motivaatio laittaa pankin talous kuntoon, jotta bonuksien ja osinkojen maksua voisi jatkaa.


Totta, mutta eivät ne ole mitenkään kunnossa vielä. Taseissa on miljardien arvosta ongelmaluottoja, johdannaisia, joiden tilaa ei tiedä kukaan, jne. Veronmaksajien rahoilla tilanteen päälle on lyöty laastari, jotta ulospäin näyttää hyvältä. Tämä mahdollistaa bonarit. Osinkoa tuskin jaetaan.

Jostain syystä jopa kauppakorkeiden proffat levittävät sellaista tietoa, että jenkkipankit olisivat hyvässä kunnossa ja ongelmattomia. En tiedä johtuuko se huhusta, että ne maksoivat TARP-tukirahat takaisin, sillä se on ollut se selitys, mitä USA:ssa pankit ovat levittäneet. Totuus kuitenkin on, että TARP-rahat (joita ei niitäkään ole täysin maksettu takaisin) maksettiin veronmaksajille takaisin veronmaksajien omilla rahoilla. Pankit ottivat toiset tukirahat ja maksoivat TARP:in pois, koska TARP rajoitti johtajien bonareita.
Lusmu 8.7.2012 11:12

Anonyymi
Ensin suomalaiset eurovelkaisiksi IKIORJIKSI = senjälkeen uudistukset (mm. eläkeikä 67 ja työttömyysturva pois) helppo TOTEUTTAA.


Eläkkeet ja työttömyysturva, "ilmainen" koulutus ja hoito poistuvat suoraan ilman mitään julkista tiedotusta.
herää jo, todellisuu 8.7.2012 11:13

Anonyymi
USA:ssa FED antoi pankeille yhden päivän aikana 1 200 miljardia dollaria (5.12.2008).. summa oli niin pieni, että se ei katsonut tarpeelliseksi ilmoittaa kongressile. Bloombergin tutkimuksissa selvisi, että FED oli antanut ainakin 7 770 miljardia pankeille finanssikriisin aikana. Tuon lisäksi oli ne viralliset tukipaketit.


Ja jenkkilässä miljoonat kodittomat kituu kaduilla, ilman työtä kymmeniä miljoonia jo oikeasti.
Kaikki pakattu muoviin ja se heitetään suoraan roskiin ja kaatopaikalle, eli koko maahan on kertakäyttöinen kehitysmaa.
walmart-roskis 8.7.2012 11:15

Anonyymi
miksei kukaan kuuntele minua minä en halua laittaa rahojani tuonne!
Nimetön 8.7.2012 11:17

Anonyymi
Esitän, että pankkien sijasta tuki annettaisiin niiden velallisille. Pankkien velallisten pankeille antamat takuut siirtyisivät tukijoille.

Näin pelastuisivat sekä velalliset että pankit.
Ketkä ovat ne velalliset?Mafia yms?
Ja miten kävisi väli 8.7.2012 11:17

Anonyymi
Kyse on pohjimmiltaan luottamuksesta. Voiko pankkeihin luottaa? Voivatko ne luottaa toisiinsa? Vastaus on yksiselitteisesti ei, varsinkin isojen pankkien kohdalla.

Libor-Euribor -skandaali on vain viimeisin näytös siitä, miksi markkinat eivät toimi sen kuuluisan vapaan markkinatalouden ihanteen mukaan. Pankit ja muut finanssilaitokset huijaavat koko ajan...

Se tarkoittaa, että kriisin takana ei ole meidän tavisten tai edes välttämättä valtioiden velkakriisi, vaan se etteivät pankit luota toisiinsa. Ne tietävät, että jossainpäin systeemiä on johdannaisten myötä julmetut tappiot odottamassa laukeamista.

Luottamus ei palaudu tunkemalla pankkien taskut täyteen rahaa ja siirtämällä niiden velat veronmaksajien kontolle. Se palautuu ainoastaan siivoamalla järjestelmä paskasta kansallisen säätelyn, kansallisen pääomituksen ja lainsäädäännön avulla, sekä langettamalla kunnon tuomiot jokaiselle banksterille, joka jää kiinni petoksista, ja niitä piisaa.

Ja ennen kuin joku toteaa, että ei EU-mailla ole varaa pääomittaa pankkejaan, niin totean, että kukin maa pelastakoon niin monta kuin on pakko. En näe mitään syytä säilyttää kaikkia suurpankkeja. Pilkotaan ja asetetaan palomuuri oikeisiin paikkoihin. Vasta sen jälkeen voidaan katsoa onko tarvetta ja varaa, halusta puhumattakaan, yhteistoimiin.
Lusmu 8.7.2012 11:25

Anonyymi
Paljonko Suomi sai aikanaan omaan 90-luvun pankkikriisiinsä tukirahaa ESPANJALTA.
Tuskin latiakaan 8.7.2012 11:28

Anonyymi
Pankit lainaavat itselleen ja tuhoduolle,tuilla ja korkopelillä ansaitsevat.
Ikiliikkuja se on 8.7.2012 11:28

Anonyymi
Suomi velkaantuu itse 10 miljardia joka vuosi,lisäksi 50 miljardii euron takia,sanoisin että noutaja tulee.
Hyvästi suomalia,mak 8.7.2012 11:33
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä

Teetkö ostoksia ulkomaalaisista verkkokaupoista?