Britanniassa kehotus riitti – naiset rynnivät pörssiyhtiöihin
14
Lähes sata naista nimitettiin viime vuonna Lontoon FTSE 100 -indeksin yrityksiin ja pienempiin listayrityksiin, brittiläisen naisjohtajuutta edistävän Professional Boards Forumin (PBF) tekemä tutkimus osoittaa.
Viidessätoista brittiyhtiössä naisten osuus on noussut neljännekseen, kansalliseen tavoitelukemaan. The Guardian -lehden mukaan asenteet konservatiisisessa Cityssä näyttävät siis muuttuvan pikkuhiljaa.
Lähes tasan vuosi sitten Britannian hallitus vetosi vahvasti liike-elämään: "Radikaalia muutosta" tarvittiin kyvykkäiden ja lahjakkaiden naisten saamikseksi huippupaikoille.
Britanniaan ei tuotu naiskiintiöitä, mutta hallitus patisti yritykset asettamaan omat kunnianhimoiset tavoitteensa, joiden myötä naisten osuus FTSE 100 -yhtiöissä nostettaisiin 25 prosenttiin 2015 mennessä.
PBF nostaa esikuvakseen Norjan, jossa naisten osuus on saatu nostettua vuoden 1993 kolmesta prosentista 40 prosenttiin. Norjan tasa-arvoistumista on vauhdittanut sanktioitu kiintiölaki.
Kiintiölakia on myös arvostelu paljon, muun muassa niin sanotusta golden skirt -ilmiöstä eli hallituspaikkojen keskittymisestä. Myös pörssikurssien on katsottu heiluvan, jos hallitusten kokoonpanoon tulee liian suuria muutoksia kerralla.
Suomi on jäänyt kärkimaista jälkeen vertailuissa. Keskuskauppakamarin viime syksyisessä tutkimuksessa esimerkiksi Yhdysvalloissa naisia oli suurten yhtiöiden toimitusjohtajina Suomen enemmän.
Helsingin pörssiyhtiöissä ei tällä hetkellä ole ainuttakaan naistoimitusjohtajaa. Yhteensä suomalaisissa pörssiyhtiöissä on toimitusjohtajana ollut vain muutama nainen.
Ruotsissa on 32 naista toiminut pörssiyhtiön toimitusjohtajana, nykyisin naisia on 8. Suomen kanssa samassa tilanteessa on Saksa, jossa 100 suurimmassa yhtiössä ei ole naispuolisia toimitusjohtajia.
Suomessa naiskiintiöistä ei ole innostuttu, vaan elinkeinoelämä pyrkii itse edistämään asiaa, tilastollisesti edelleen melko laihoin tuloksin. Sitovia kiintiölakeja on Norjan lisäksi Ranskassa. Myös Hollannissa, Belgiassa, Islannissa ja Italiassa parlamentit ovat hyväksyneet kiintiölain. Espanjassa se on tuloillaan.
Kommentit (14)
Ja tulokset ovat olleet hyviä: elintaso on noussut, ja henkinen hyvinvointi. Ainoat, jotka ovat hävinneet, ovat kaltaisesi partapatriarkat, jotka haluavat itselleen ansiotonta etua vain siksi, että ovat sattuneet syntymään miehiksi.
Ilmankos ne Norjalaiset pärjääkin niin hyvin!
Lue historiasi! Kehitystä ohjaavat taustalla suurpankkiirit Lontoossa ja New Yorkissa. Ja heille ihmisen elämä ei ole pennin arvoinen.
Aikaisemmin jopa yliopistoissa oli tuo sama 100% mieskiintiö, jota naiset pääsivät rikkomaan vain erivapaudella. Kyllä naisten pääsy täysivaltaisesti koulutukseen on nostanut kansan sivistystasoa ja kykyjä melkoisesti.
Erityisesti pienen kansan tulee käyttää kaikki osaamisensa mahdollisimman tarkasti. Meillä sitä ei tehdä, vaan valta on kaiken maailman miesklikkien käsissä.
Toinen näkökulmani asiaan on, että naiset elävät tiukemmin joten he ymmärtävät rahan arvon paremmin.
Ei ollut niiden naisten ja lastenkaan, jotka odottivat, että perheen miehet syövät ensin ja muut mitä jäi jäljelle.
Kovin korkealla ei ollut henkinen hyvinvointi varmasti niillä lahjakkailla naisillakaan, joita kiellettiin opiskelemasta ja siten käyttämästä kykyjään.
Minkähänlainen oli niiden fiksujen naisten henkinen hyvinvointi, jotka saivat päteä vain miehensä kautta?