Pelko kasvaa: Nyt alkoi piinaviikko

Viikonloppuna kärjistynyt, Kreikan tukipakettia ja koko euroalueen tulevaisuutta koskeva hermostuneisuus on näkynyt viikon alussa markkinareaktioina eri puolilla maailmaa.

Euron arvo jeniin nähden on laskenut alimmilleen kymmeneen vuoteen, ja Aasian osakemarkkinoilla kurssit ovat olleet laskusuunnassa, kun Kreikan on epäilty ajautuvan täysimittaiseen velkasaneeraukseen. Myös Euroopan osakemarkkinat – Helsinkin mukaan lukien – avautuivat tänä aamuna laskuun.

Nordean tutkimusjohtaja Roger Wessman arvioi, että keinunnan markkinoilla voi olettaa tällä erää jatkuvan, kunnes viime vuoden toukokuussa sovitusta Kreikan tukipaketista saadaan sovittua seuraava maksuerä, mikä tapahtunee aikaisintaan loppuviikosta. Euroalueen johtajat keskustelevat asiasta perjantaina. 

– Suurimmaksi osaksi kielteiset huhut olivat liikkeellä perjantaina ennen markkinoiden sulkeutumista. Viikonloppuna on tullut pikemminkin pientä rauhoitusta, kun Kreikan valtiovarainministeriö on esitellyt uuden säästöpaketin, joka todennäköisesti riittää siihen, että Kreikka saa uuden rahoituserän, jos vain pystyy vakuuttamaan, että paketti menee parlamentistakin lävitse, Wessman sanoo.

Kreikka ilmoitti viikonloppuna uudesta kiinteistöverosta ja myös korkeimmilta virkamiehiltä leikataan yhden kuukauden palkka. Uusilla säästötoimilla aiotaan kerätä kaksi miljardia euroa vajetalkoisiin.

Sitkeästi Kreikan velkasaneerauksen torjunut talouskomissaari Olli Rehn ilmaisi tyytyväisyytensä toimiin ja ilmoitti myös IMF:n, EKP:n ja EU:n niin sanotun troikan paluusta Kreikkaan.

Tämän tarkastuskolmikon lähtö maasta pisti syyskuun alussa liikkeelle melkoisen huhumyllyn, varsinkin kun Saksa oli korostanut, ettei tukirahaa heru ilman troikan puumerkkiä. Kreikan valtiolainojen korot ampaisivatkin nousuun.

– Tarkkailijat palaavat tällä viikolla ja neuvottelut jatkuvat, mutta todennäköisesti päästään askel eteenpäin. Tämä ei tietysti ole mikään lopullinen ratkaisu. Kreikan seuraava maksuerä on joulukuussa ja sitä ennen pitää saada myös heinäkuussa sovittu toinen tukikierros viimeisteltyä ja hyväksyttyä kaikissa rahoittajamaissa, muuten ensi vuoden rahoitus ei toimi.

Auki on myös yksityisen sektorin, kuten pankkien osallistuminen Kreikan toisen tukikierroksen rahoitukseen. Heinäkuussa sovitun mukaan yksityisten sijoittajien on määrä leikata Kreikan velkoja lähes neljälläkymmenellä miljardilla eurolla sekä pidentää laina-aikoja. Kreikka on esittänyt, että vähintään 90 prosentin näistä sijoittajista pitää periaatteessa sitoutua ohjelmaan. Määräaika päättyi perjantaina.

– Tämä on tapa, jolla on yritetty saada sijoittajia mukaan tähän pakettiin, mutta todennäköistä on, että se vedetään lävitse siitä huolimatta. Mikäli yksityisten sijoittajien osallistumisaste jää liian pieneksi, pitää koko rahoituskuvio kuitenkin miettiä uusiksi tai ainakin muokata kesäistä sopimusta.

Euroalueen väliaikaisen vakausvälineen ERVV:n kautta jaettavan Kreikan toisen tukipaketin suuruus on kokonaisuudessaan 160 miljardia euroa. Viime viikolla paketti hyväksyttiin Ranskassa, mutta se on käsiteltävä myös muualla. Suomi on pitänyt edelleen kiinni vakuuksistaan.

Yksi epävarmuutta aiheuttava tekijä on Euroopan keskuspankin rooli. Pankki on jatkanut kriisimaiden valtiolainojen ostojaan, mutta viime viikolla lopulla tapahtunut johtokunnan ja neuvoston saksalaisjäsenen Jürgen Starkin eron on tulkittu johtuneen tätä koskevasta erimielisyydestä, vaikka tämä itse korosti henkilökohtaisia syitä.

– Ainakaan muodollisesti saksalaiset eivät voi muokata EKP:n päätöksiä, koska näissä ei vaadita yksimielisyyttä, kuten rahoituspakettien kohdalla. Saksalla ei ole veto-oikeutta, ellei se uhkaa jättää koko euroyhteistyön, mutta tuskin tähän on halua. Saksalaiset eivät kuitenkaan pidä valtiolainojen ostoista eikä se EKP:n mandaattiin kuulukaan, joten epävarmuus jatkuu, kun spekulointi markkinoilla jatkuu, Wessman sanoi.