Kulta kallistuu lisää: Ei kuplaa!
Martti Kainulainen/Lehtikuva
Kullan hinta on kivunnut poikkeuksellisen korkealle, mutta romahdus ei odota ainakaan nurkan takana. Hintaa nostavat monet seikat, muun muassa taitavasti paketoidut sijoitustuotteet.
19.6.2011 08:10
70
Kullan hinnassa ei tällä hetkellä ole kuplan merkkejä, arvioivat Taloussanomien haastattelemat analyytikot.
Kullan hintaa nostavat huolet vasta alkaneen talouskasvun taittumisesta sekä Yhdysvaltain keskuspankin Fedin löysä rahapolitiikka.
Jos Fed jatkaa rahan pumppaamista, hinta voi nousta 2 000 dollariin.
– Mielestäni kullassa ei ole vielä kuplan merkkejä. Kullan hinta heittelisi nykyistä enemmän, jos hinnassa olisi ilmaa. Inflaatio ja heikko talouskasvu tukevat yhä kullan hinnan nousua, lontoolaisen investointipankin ETX Capitalin markkinakommentaattori Manoj Ladwa sanoo Taloussanomille.
– Kullan unssihinta voi nousta 2 000 dollariin, jos Fed jatkaa vuodenkaan verran rahan pumppaamista talouteen. Silloin voisimme jo puhua kuplasta, hän jatkaa.
Vuoden 2008 finanssikriisin tiimellyksessä kullan hinta lähti huimaan nousuun. Viimeisen viiden vuoden aikana kultaunssi on kallistunut noin 900 dollaria.
Perjantaina aamupäivällä kymmenen aikaan kauppaa käytiin 1 525 dollarin unssihintaan. Toukokuun alussa kullan unssihinta nousi jopa 1 577 dollariin.
Setelielvytyksen loppu
laskisi hintaa
Taloussanomien haastattelemat analyytikot uskovat kullan hinnan laskevan, jos Fed jättää setelielvytyksen toiseen kierrokseen (QE2). Arviot setelielvytyksen jatkosta (QE3) vaihtelevat.
Suomen Pankin diileri ja markkina-analyytikko Eija Salavirta ei kuitenkaan usko, että mahdollisesta korjausliikkeestä välttämättä tulisi kovin raju.
– Jos löysä raha katoaa, niin on siinä vaaransa. Jos ajattelee raaka-aineita, niin jaksan uskoa, että nousevat Aasian taloudet pitävät kullan myös raaka-aineena kysyttynä. Toki taso voi laskea nykyisestä, jos markkinoilla tulee korjausliikettä, hän sanoo.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Salavirta ja Ladwa muistuttavat, että kullan viime vuosien nousu on saanut pontta myös yleistyneistä kullan indeksiosuusrahastoista, jotka ovat lisänneet kultasijoittamista pienemmillä panoksilla pelaavien sijoittajien keskuudessa.
Indeksiosuusrahastoissa sijoittaja ostaa fyysistä kultaa paperimuotoisena ja rahasto vastaa kullan säilytyksestä. Touhu muistuttaa aika paljon osakesijoittamista.
– Varsinainen buumi alkoi 2000-luvun alussa ja kullan indeksiosuusrahastoja on jo ainakin tusinan verran eri puolilla maapalloa, Salavirta sanoo.
– Indeksiosuusrahastojen yleistyminen on jossain määrin kullan hinnan nousun taustalla. Indeksiosuusrahastot ovat mahdollistaneet kultasijoittamisen myös tavallisille kaduntallaajille, Ladwa sanoo.
Kullan hinta on
dollarin peilikuva
Eija Salavirta muistuttaa, että kullan markkinakäyttäytyminen on lähempänä valuuttoja kuin raaka-ainetta.
Tämä johtuu siitä, että lähes kaikki kulta on jo kaivettu esiin. Muissa raaka-aineissa uudet löydökset vaikuttavat kysynnän ja tarjonnan kautta jatkuvasti markkinahintoihin.
Vuonna 2008 finanssikriisistä alkanut kullan nousu johtui sijoittajien epäluottamuksesta velkaantuneiden valtioiden paperirahoihin.
– Sijoittajat hakivat neutraalia valuuttaa ilman isäntää. Dollarin kurssikehitys on lähes aina ollut kullan peilikuva. Jos dollari lähtee vahvistumaan, niin kullan hinta heikentyy. Joskus ne menevät toki käsi kädessä, mutta kyllä tämä mittari aika hyvin toimii, Salavirta sanoo.
