Tulosparannukset ovat vasta alkua
Taloussanomat
Loppukevät viritti pörssiyhtiöiden tuloskuntoa roimasti. Kysynnän elpymisen sekä viime vuonna aloitettujen rajujen säästötoimien ansiosta yhtiöt takoivat tulosta vajaat miljardi euroa enemmän kuin vuosi aiemmin. Se on odotettua enemmän, ja lisäparannusta on luvassa loppuvuonna.
Vahva kasvu enteilee myös lupaavaa syksyä, sillä enemmistö pörssiyhtiöistä ennakoi tuloskasvun jatkuvan.
Lupaukset voivat kuitenkin valua hiekkaan, jos maailman suurimmissa talouksissa kasvu hidastuu loppuvuoden aikana. Myös kustannusten nousu aiheuttaa paineita tuloskehitykselle.
Taloussanomien selvityksen mukaan 79 suomalaista pörssiyhtiötä keräsi tulosta ennen veroja ja ilman kertaeriä 2,6 miljardia euroa. Vuotta aiemmin tulosta syntyi 1,7 miljardia euroa. Selvityksessä ei ole mukana finanssiyhtiöitä.
Yhteistulos ilman matkapuhelinjätti Nokiaa kasvoi runsaat miljardi euroa vajaaseen kahteen miljardiin euroon.
Iso osa yhtiöistä myös ylitti analyytikko-odotukset. Uutistoimisto Bloombergin tietojen mukaan Helsingin pörssin yhtiöistä runsaat 40 prosenttia on päihittänyt analyytikkoennusteet, kun kolmanneksella tulos jäi alle odotusten.
Huikeita tuloskasvuja selittää, että viime vuoden vertailukausi oli taantuman vuoksi erityisen heikko.
Kysyntä on nyt alkanut elpyä. Ilahduttavaa on, että moni yhtiö kertoi lopputuotekysynnän jo piristyneen. Merkittävän osan kasvusta selittävät kuitenkin varastot, joita yhtiöiden asiakkaat taantuman aikana supistivat selvästi ja joita ne nyt ovat ryhtyneet kasvattamaan.
Hyvä kasvu oli odotettavissa, sillä keväällä eri tilastoluvut kertoivat elpymisen vauhdittuneen. Vienti kiihtyi loppukeväällä ja teollisuustuotanto kasvoi selvästi.
Suomalaiset vientiyhtiöt ovat saaneet hyötyä myös euron heikentymisestä, joka on vahvistanut yhtiöiden kilpailukykyä.
Yhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto paisui seitsemän prosenttia 39 miljardiin euroon. Yhtiöt Nokiaa lukuun ottamatta kasvattivat liikevaihtoaan yhdeksän prosenttia.
Liikevaihdon kasvuakin suurempi tekijä tulosparannuksessa ovat isot kustannussäästöt, joita yhtiöt tekivät viime vuonna taantuman pakottamina. Henkilöstöä sekä lomautettiin että siirrettiin kilometritehtaalle. Myös muita kuluja leikattiin rajusti ja investoinnit jäädytettiin.
Nousun merkit näkyvät erityisen hyvin metsäsektorilla. Pörssin kolme metsäjättiä tuottivat liikevoittoa ilman kertaeriä vajaat puoli miljardia euroa, kun vuosi sitten yhteistulos ei yltänyt edes kymmeneen miljoonaan euroon. Syynä olivat M-realin isot tappiot viime vuoden toisella neljänneksellä.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Myös metalliyhtiöt ovat päässeet jo pahimman yli. Rautaruukin ja Outokummun tappiotahdit vaihtuivat selvään voittoon, kun terästuotteiden kysyntä on elpynyt asiakastoimialojen nostaessa taas tuotantojaan. Teräsyhtiöiden jopa 170 miljoonaa euroa lähentelevät tulosparannukset ovat raporttikauden muhkeimpia.
Lisäparannusta
luvassa loppuvuonna
Pörssiyhtiöt myös uskovat, että loppuvuosi sujuu mukavasti. Reippaasti yli puolet yhtiöistä ennakoi sekä liikevaihtonsa että tuloksensa paranevan kuluvana vuonna vuotta aiemmasta. Toki monen yhtiön on helppo luvata parannusta, kun pohjana on ennätysheikko tulos.
Lupauksille katetta antavat myös tilauskirjat, jotka vihdoin ovat kääntyneet kasvuun laajalla rintamalla. Konepajoista vain Wärtsilän ja Cargotecin tilauskannat pysyivät laskusuunnassa vuodentakaiseen verrattuna. Muilla tilauskannat ovat kasvaneet sekä vuotta aiemmasta että edellisestä neljänneksestä.
Myös sijoittajien usko suomalaisten pörssiyhtiöiden tuloskehitykseen on vahvistunut. Helsingin pörssissä kurssit ovat kuroneet umpeen Lehman-kriisin jälkeisen kurssilaskunsa ja nousu jatkuu yhä.
Täydellistä nousukiitoa syksy ei välttämättä tarjoa. Talouden elpyessä kustannusten nousupaineet ovat kovat ja tämä tuntuu myös yhtiöiden tuloksissa. Esimerkiksi Stora Enso nosti arvionsa kuluvan vuoden kustannusnoususta prosentista kahteen prosenttiin. Myös UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen varoitteli raaka-aineiden hintojen noususta, minkä vuoksi UPM:n on jatkettava omaa kulukontrolliaan.
Myös eri talouksien kehitykseen liittyy suurta epävarmuutta. Esimerkiksi Yhdysvalloissa maan keskuspankki ennakoi edellisviikolla, että kasvu jää ennakoitua vaisummaksi lähitulevaisuudessa. Myös Kiinassa kasvu on hidastumassa, vaikka Kiinan keskuspankki pitikin hidastumista hallittuna. Kiinalaisviranomaiset ovat ryhtyneet toimiin hillitäkseen talouden ylikuumenemista.
Kehittyneiden maiden velkataakka ei ole keventynyt mihinkään. Useat maat ovat jo esitelleet pitkät kiristyslistansa julkisten menojen pienentämiseksi ja verotulojen kasvattamiseksi.
Esimerkiksi Deutsche Bank varoittelee iloitsemasta liian pitkälle Saksan bkt:n toisen vuosineljänneksen hurjasta 2,2 prosentin kasvusta. Kevään kasvupotku siivittää Saksan taloutta koko vuoden ja siksi Deutsche Bank nosti arviotaan maan talouskasvusta 3,5 prosenttiin tänä vuonna.
