Fiva: Rajuja muutoksia suomalaispankkien toimintaan
37
EU ja pankkisääntelyä pohtiva Baselin komitea kaavailevat huomattavia kiristyksiä pankkisektorille.
Ennen varsinaisia sääntelymuutoksia sekä Baselin pankkivalvontakomitea että Euroopan pankkivalvojien komitea (CEBS) ovat halunneet tutkia muutosten vaikutuksia eurooppalaispankkien toimintaan. Suomessa arviota on tehnyt Finanssivalvonta, jonka näkemykset vaikutuksista ovat rajut.
Ongelmallisena Fiva pitää muun muassa suunniteltua vähimmäisomavaraisuusastetta (leverage ratio). Se on tunnusluku, joka lasketaan vertaamalla pankin omaa pääomaa taseeseen ja taseen ulkopuolisten sitoumusten riskipainottamattomaan yhteismäärään. Suhdeluvulle on kaavailtu 2–4 prosentin minimivaatimusta.
Fivan mukaan suhdeluvun käyttöönotolla olisi merkittävä vaikutus suomalaispankkeihin, sillä luku saattaisi korottaa huomattavasti vähäriskisen luotonannon pääomavaatimuksia. Suhdeluku voisi jopa rajoittaa suomalaispankkien liiketoimintaa, jos minivaatimustaso asetetaan ehdotetun haarukan yläpäähän.
Fivan mielestä riskiperusteisuus pitää säilyä pankkien vakavaraisuusvaatimusten pääasiallisena laskentanormina. Päinvastaiset laskentamenetelmät voisivat Fivan mukaan jopa kiihdyttää riskihalua.
Kritiikkiä suhdeluvun käytöstä esitti myös OP-Pohjola -ryhmä pääjohtaja Reijo Karhinen maanantaina. Karhisen mukaan suhdeluvun käyttöönotto johtaisi lainamarginaalien kohoamiseen jopa kaksinkertaiseksi nykyisestä.
Myös uudet likviditeettisäännökset vaikuttaisivat suomalaispankkeihin merkittävästi. Ne muuttaisivat pankkien rahoitusrakennetta huomattavasti. Fivan arvion mukaan pankit voisivat joutua keräämään useita kymmeniä miljardeja pitkäaikaista rahoitusta. Muutos kasvattaisi pankkien rahoituksen hintaa ja alentaisi myös tuloksia.
Huomattavista vaikutuksista Fiva mainitsee myös pankkien omien varojen laadulliset kiristysvaatimukset, jotka voivat leikata suomalaispankkien Tier 1 -vakavaraisuussuhdelukua useilla prosenttiyksiköillä. Tosin Fiva muistuttaa, että suomalaispankit ovat hyvin vakavaraisia. Näin kiristystoimet tuskin ajaisivat pankkeja lähelle neljän prosentin vähimmäistasoa.
Lisäksi pankkien omien varojen määrää kasvattavat johdannaissopimusten vastapuoliriskille laskettavat pääomavaatimukset. Suomalaispankeilla riskien omien varojen vaateet kasvaisivat 2–3-kertaisiksi.
Esitetyt sääntelymuutokset eivät ole vielä lopullisia ja esimerkiksi monet raja-arvot ovat päättämättä. Fivan mielestä sääntelyä pitäisi kuitenkin arvioida kokonaisuutena.
– Säännökset eivät saisi muuttua liian ankariksi vähittäispankkitoimintaa harjoittaville pankeille, Fiva sanoo tiedotteessa.
Myös yksittäisten pankkien epäsuhtaista kohtelua ei Fivan mukaan saa tehdä.
Kommentit (37)
Olen samaa mieltä. On tärkeää, että pankit jatkossakin voivat myöntää 100% asuntolainoja sidottuna 1kk euriboriin ja 60 vuoden laina-ajalla. Muunlaisen vapauden epääminen vaarantaisi talouskasvumme.
mutta jäähän meille Bratwurstit!
Eli tilaisuus, jossa valtion ylin johto opastaa tuomioistuinten edustajia ja muita viranomaisia siitä, että pankkien tilanteeseen tulee jatkossa suhtautua hyvin "ymmärtäväisesti".
Sillähän viime kerrallakin saatiin melkoinen osa pankkisotkuista pois päiväjärjestyksestä, kun vain kylmästi päätettiin olla noudattamatta lakia. Helppoa ja yksinkertaista!