"Lyhyeksi myynnin kielloista ei apua"

Niin sanotun kattamattoman lyhyeksi myymisen kieltäminen ei auta poistamaan markkinoilta jyrkkiä laskuliikkeitä, arvioi Finanssialan Keskusliiton johtaja Markku Savikko.

– Kiellon pitäisi olla koko Euroopan laajuinen. Se, että Saksa tai joku muu maa kieltää lyhyeksi myymisen, ei auta, koska pelimies kiertää kansallisia rajoituksia, Savikko sanoo.

– Saksan toimenpide on puhtaan sisäpoliittinen, julkisuuteen tarkoitettu toimenpide. Joku voisi myös sanoa, että saksalaisilla pankeilla on niin suuria Kreikka-sijoituksia, että halutaan estää pankkiosakkeiden spekulatiiviset lyhyeksi myynnit.

Tuoreiden tietojen mukaan Saksan valtiovarainministeriö olisi valmistelemassa lakiesitystä, jonka mukaan saksalaisyhtiöiden osakkeiden kattamaton lyhyeksi myynti kiellettäisiin maan pörsseissä, samoin kuin eurovaltioiden joukkovelkakirjojen lyhyeksi myynti.

Saksan arvopaperimarkkinoita valvova virasto BaFin kielsi viime viikolla kattamattoman lyhyeksi myynnin tietyillä arvopapereilla ensi vuoden maaliskuun loppuun asti. Rajoitukset koskevat euroalueen valtionlainoja, cds-johdannaisia sekä kymmentä johtavaa saksalaista finanssialan osaketta.

Asiasta on tulossa syksyllä myös EU:n komission esitys, jota Suomikin asiasta vastaavan ministerin Mari Kiviniemen mukaan odottelee. Tiettävästi lyhyeksi myyntiin on tulossa ilmoitusvelvollisuus.

– Suomessa ei katteettoman tai katteellisen lyhyeksi myynnin osalta ei ole vielä havaittu suurempia epäkohtia, joten emme ole puuttuneet asiaan sen vähäisen mittakaavan takia. Mielenkiintoista on nähdä, mitä säännöksiä komissiosta on tulossa, Savikko sanoo.

Shorttausta
on monenlaista

Osakekaupassa lyhyeksi myynti eli ”shorttaus” tarkoittaa sitä, että sijoittaja myy osakkeita, joita ei omista ja jotka ostaa takaisin myöhemmin.

Operaatio perustuu oletukseen, että osakkeen kurssi tulee putoamaan, jolloin niitä voi ostaa myöhemmin halvemmalla hinnalla. Voitto tulee myynti- ja ostohinnan erotuksesta.

Niin sanotussa katetussa lyhyeksi myynnissä sijoittaja lainaa osakkeet ja arvopaperit ennen myyntiä ja sitoutuu palauttamaan ne myöhemmin takaisin. Lainanantaja saa puolestaan osakkeiden lainaamisesta korvauksen.

Yhtenä markkinaosapuolena toimivan Nordean mukaan osakelainauksessa on ollut tänä keväänä pientä vilkastumista, mutta ei dramaattista nousua.

Helsingin pörssin osakelainaustoiminta, samoin kuin muu johdannaiskauppa, siirtyi vuoden 2005 alusta kokonaan Tukholmaan. Viime vuosina lainaustoimintaa on siirtynyt hiljalleen suomalaispankkien hoidettavaksi. Monet suursijoittajat antavat säännönmukaisesti salkkunsa osakkeita lainattavaksi ja lainaaminen kuuluu osana normaaliin kaupankäyntiin, samoin kuin lyhyeksi myynti.

Spekulatiivisessa eli kattamattomassa myynnissä sijoittaja ei edes lainaa osakkeita. Suomessa onkin käyty keskustelua lyhyeksi myyntien julkistamisesta.

– Isommissa operaatioissa osakkeiden lainaaminen on aika lailla välttämätöntä, Savikko sanoo.

Velkakriisin aikana kritiikin kohteeksi joutuneet hedge-rahastot harrastavat Suomessa juuri osakkeiden katettua lyhyeksi myyntiä. Niinpä kattamattoman lyhyeksi myynnin kieltäminen ei muuttaisi niiden toimintaa.

– Säännellyissä rahastoissa osakkeita ei saa myydä lyhyeksi, ellei ensin ole olemassa lainaa, jolla pystyy toimittamaan osakkeet. Säännellyillä hedge fundeilla tämä on lähtökohtaisesti kielletty jo säännöissä, toteaa yhtä Suomen harvoista hedge-rahastoista johtava Peter Ramsay Avenir Rahastoyhtiöstä.

Hän ei usko kattamattoman lyhyeksi myynnin kieltämisen jarruttavan osakkeiden jyrkkiä kurssiliikkeitä, mutta ei ota kantaa kansainvälisiin joukkovelkakirja- ja cds-markkinoihin.

EU:n ministerit ovat syyttäneet Kreikan kriisistä erityisesti hedge-rahastoja. Heidän mukaansa rahastot ostivat joukottain Kreikan valtionlainan luottoriskin vakuuttamiseksi luotuja credit default swap -johdannaisia, vaikka niillä ei välttämättä ollut taseissaan yhtään alkuperäisiä valtion lainapapereita. Ministerit haluavatkin avata hedge-rahastojen taseet viranomaisille.