EKP valjastettiin markkinoiden kimppuun
FILIPPO MONTEFORTE / Lehtikuva
Kreikkalaiset jatkoivat vielä sunnuntaina mielenosoituksiaan Ateenassa.
Viikonlopun eurokriisin todellisen erävoiton otti EKP ilmoittamalla ryhtyvänsä ostamaan kriisivaltioiden velkakirjoja ja tarjoavansa pankeille rajattomasti keskuspankkirahoitusta. Nämä ilmoitukset saattoivat huojentaa pääomamarkkinoiden välittömiä eurohuolia jopa enemmän kuin EU-maiden sopima kriisirahasto. EKP on enää askelen päässä setelirahoituksesta.
10.5.2010 11:48
47
EKP ilmoitti ryhtyvänsä ”ostamaan velkakirjoja niillä euroalueen yksityisten ja julkisten velkakirjojen markkinoilla, joilla on toimintahäiriöitä”.
Tämä tarkoittanee lähinnä velkaisimpien eurovaltioiden ja mahdollisesti samojen maiden pankkien velkakirjoja. Viime viikkoina juuri näillä markkinoilla on ollut vakavia toimintahäiriöitä – paikoin nämä markkinat eivät ole enää lainkaan toimineet.
Velkaisimpien eurovaltioiden velkakirjamarkkinoiden toimintahäiriöt ovat olleet räikeimmillään Kreikan valtion velkakirjoissa, joiden osto- ja myyntinoteerausten erot ovat hetkittäin olleet jopa kymmeniä prosenttiyksikköjä.
Samanlaisia oireita toimintahäiriöistä alkoi viime viikkojen mittaan ilmaantua muiden velkaisimpien eurovaltioiden Portugalin, Irlannin, Espanjan ja jopa Italian velkakirjamarkkinoille.
Ongelmamaiden velkakirjojen markkina-arvot laskivat voimakkaasti markkinakorkojen noustessa. Samalla koko Euroopan pankkijärjestelmä oli ajautua takalukkoon, kun pankkien epäluulo toinen toistensa taseiden kuntoon heikkeni nopeasti.
Pankkien välisille rahamarkkinoille ilmaantui viime viikolla paikoin jopa suurempaa epäluuloa vastapuoliriskin laatua kohtaan kuin näkyi investointipankki Lehman Brothersin kaaduttua konkurssiin vuoden 2008 syyskuussa.
EKP ei saanut
tyylipisteitä
Lopullista voittoa saati tyylipisteitä EKP ei ilmoituksellaan napannut.
Osa maanantaiaamun markkinakatsauksista luonnehtii EKP:n ilmoitusta pankin oman viimeviikkoisen virheen paikkailuksi.
EKP ilmoitti maanantaiaamuna toimista, joilla se olisi todennäköisesti vielä viime torstaina kyennyt estämään eurokriisin kärjistymisen ja tehnyt viikonlopun paniikkikokoukset turhiksi.
Markkinat odottivat jo viime torstaina, että EKP olisi ryhtynyt toimiin euroalueen rahamarkkinoiden vakauttamiseksi.
Pahensiko EKP viime
viikon paniikkia?
Koska viime viikkojen epäluottamus oli peräisin velkaisimpien eurovaltioiden velkakirjamarkkinoilta, odottivat markkinat EKP:n käynnistävän juuri näiden markkinoiden vakautustoimet.
Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan viime torstaina EKP:n pääjohtaja Jean-Claude Trichet päinvastoin ilmoitti, ettei euroalueen rahapolitiikasta päättävä neuvosto ole edes keskustellut mahdollisuudesta ostaa eurovaltioiden velkakirjoja.
Tuo ilmoitus oli markkinoille järkytys, joka kiihdytti pääoman pakoa eurosta ja kaikista maailman pääomamarkkinoiden riskipitoisina pidetyistä sijoitusluokista.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Osa markkinakatsauksista arvioi EKP:n ilmoituksen osaltaan johtaneen osakemarkkinoiden perjantaiseen ”hermoromahdukseen”, joka aiheutti Yhdysvaltain osakemarkkinoiden jyrkimmän shokkipudotuksen sitten lokakuun 1987 mustan maanantain.
Täyttääkö EKP
kovat odotukset?
Sitä EKP ei ole vielä kertonut, kuinka paljon se aikoo käyttää rahaa ongelmallisten velkakirjojen ostamiseen, eikä myöskään minkä valtioiden tai muiden liikkeeseenlaskijoiden velkakirjoja se tarkalleen ottaen aikoo ryhtyä ostamaan.
Tämä epätietoisuus jättää siis edelleen myös ikävien yllätysten mahdollisuuden avoimeksi. Jos ostot viipyvät tai jäävät suuriin odotuksiin innostuneiden markkinoiden mielestä liian niukoiksi tai suppeiksi, voi tiedossa olla taas uusia äkkikäänteitä.
Ostot eivät aloita
setelirahoitusta
Sen EKP ilmoitti jo maanantainaamuna, etteivät aiotut velkakirjaostot vaikuta rahapolitiikkaan.
EKP aikoo ”steriloida” velkakirjaostojensa vaikutuksen rahan tarjontaan myymällä taseessaan ennestään olevia arvopapereita uusia ostoja vastaavalla määrällä. Käytännössä EKP aikoo siis rahoittaa heikkolaatuisten velkakirjojen ostot myymällä hyvälaatuisia pois taseestaan, ei uutta rahaa painamalla.
EKP ei toisin sanoen käynnistä niin sanottua kvantitatiivista kevennystä, jollaisella aiemmin Japanin, Yhdysvaltain ja Britannian keskuspankit ovat pumpanneet satoja miljardeja jenejä, dollareita ja puntia omien maidensa pankkijärjestelmiin.
EKP:n velkakirjaostojen tarkoitus on palauttaa eurovaltioiden velkakirjamarkkinoiden ja samalla pankkien välisten rahamarkkinoiden toimintakunto, ei lisätä rahan tarjontaa.
Tuo velkakirjaostojen ”sterilointi” lienee viimeinen pieni ero markkinoiden vakauttamisen ja suoranaisen setelirahoituksen välillä.
Lisää Aiheesta
