EKP:llä tänään vaikea kokous: Alkaako setelirahoitus?

Euroalueen keskuspankin EKP:n rahapolitiikasta päättävä neuvosto kokoontuu tänään pitkästä aikaa tärkeimpään ja luultavasti myös vaikeimpaan kokoukseensa. Keskuspankilla on sylissään finanssikriisin toinen näytös, fiskaalikriisi, joka voi hyvin herkästi luupin lailla laukaista käyntiin uuden pankkikriisin.

Pääomamarkkinoilla on käynyt selväksi, että euromaiden ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n viime viikonloppuna Kreikalle lupaama mittava rahoitustuki ei riittänyt palauttamaan markkinoiden luottamusta euroalueeseen.

Velkaisimpien eurovaltioiden markkinakorot ampaisivat jo kolmannen kerran pian tukilupausten jälkeen jyrkkään nousuun ja euro painui navakkaan laskuun. Euroalueen osakkeet – varsinkin alueen pankkiosakkeet – ovat rytisseet raskasta kurssilaskua.

Euromaiden ja IMF:n epäonnistuttua palauttamaan markkinoiden luottamus eurovaltioihin ja euroon, on tämän hermopelin voittamiseksi jäljellä yhä vähemmän aikaa ja yhä vähemmän keinoja. Euroalueen fiskaalikriisi uhkaa levitä hyvin nopeasti Kreikasta muihin velkaisimpiin eurovaltioihin.

Lisäksi valtioiden rahoituskriisi uhkaa revetä sellaisiin mittoihin, etteivät pääomamarkkinat ainakaan viime päivien korko-, valuutta- ja osakenoteerausten perusteella usko EU:n, euromaiden tai edes IMF:n kykenevän riittävän ripeisiin tai riittävän mittaviin toimiin tuhoisan ketjureaktion estämiseksi.

Viime päivien tapahtumia puntaroivien markkinakatsausten perusteella on jopa mahdollista, että rahaliiton kohtalo on enää yhden kortin varassa. Tuo viimeinen kortti on EKP.

Maanantaina EKP muistutti, että sillä on tarvittaessa kykyä ennakkoluulottomiin toimiin – vaikka ne olisivat vastoin sen aiemmin muotoilemia tiukkojakin linjauksia. EKP ilmoitti jatkoksi euromaiden ja IMF:n Kreikka-tuelle, että tästä lähtien Kreikan valtion velkakirjat kelpaavat keskuspankkirahoituksen vakuudeksi luottoluokitukseen katsomatta. Pankit saavat toisin sanoen EKP:ltä rahoitusta Kreikan valtionobligaatioita vastaan, vaikka ne olisivat maailman kaikkien luottoluokittajien mielestä roskalainoja.

Vakuusvaatimusten totaalinen kevennys tulee Kreikan valtiolle tarpeeseen, sillä se on tähänkin asti saanut suuren osan rahoituksestaan maan omilta pankeilta. Vakuusvaatimusten poistaminen tulee ehkä vielä suurempaan tarpeeseen kreikkalaisille pankeille, jotka ovat joutuneet hakemaan yhä suuremman osan omasta rahoituksestaan keskuspankista.

Kreikan pankeista on alkuvuoden mittaan paennut talletusvaroja maan keskuspankin tilastojen perusteella pitkälti yli kymmenen miljardia euroa. Samaan aikaan kreikkalaispankkien keskuspankkirahoitus on nettomääräisesti kasvanut sekin yli kymmenen miljardia euroa. Kreikan pankeilla on yhteensä keskuspankkiluottoja käytössään vajaat 70 miljardia euroa, yli kymmenen kertaa runsaammin kuin kaksi vuotta sitten.

Viime viikolla pankkien väliset rahoitusmarkkinat sulkeutuivat kreikkalaispankeilta käytännössä kokonaan. Tai ainakin pankkirahoitus muuttui teoreettiseksi vaihtoehdoksi.

Kreikan valtion kaksivuotinen markkinakorko ampui viime viikolla korkeimmillaan yli 20 prosenttiin, eikä osa maailman suurimmista pankeista suostunut koskemaan niihin lainkaan. Kreikan pankkien oli aivan turha samaan aikaan edes uneksia markkinarahoituksesta, kun niitä takaavalta valtiolta vaadittiin jopa 20 prosentin hylkiökorkoa. Kreikan pankkien ainoa tai ainakin tärkein yhä avoin rahoituslähde lienee EKP.

Ilmeisesti pankkien tilanne ei ole vielä aivan yhtä tukala muissa velkaisimmissa euromaissa, kuten Portugalissa tai Espanjassa. Tosin pankkiosakkeet ovat kummassakin maassa rytisseet alkuviikon mittaan.

Samaan aikaan pankkien luottohäiriöiden varalle kirjoitettujen luottoriskijohdannaisten hinnat ovat nousseet. Kreikan esimerkki on antanut tehokkaan varoituksen, kuinka nopeasti markkinoiden luottamus voi kadota ja kuinka nopeasti rahoitusvaikeudet tarttuva markkinoiden hylkimästä valtiosta sen takaamiin pankkeihin.

EKP:n maanantaista vakuuspäätöstä ja pankin mahdollisia seuraavia toimia käsittelevät markkinakatsaukset pitävät melkoisen varmana, että tarvittaessa EKP poistaa laatuvaatimukset vaikka kaikkien eurovaltioiden velkakirjoilta. Seuraavaksi keskuspankkirahoituksen vakuusvaatimukset poistunevat Kreikan jälkeen Portugalin ja Espanjan valtioiden velkakirjoilta. Näin arvioi esimerkiksi analyysiyhtiö GaveKal Research.

Pelkkä vakuusvaatimusten poistaminen tai edes rajoittamattoman keskuspankkirahoituksen jatkuminen eivät välttämättä riitä takaamaan heikoimpien eurovaltioiden tai niitä rahoittavien pankkien riittävää rahoitusta.

Analyysiyhtiö Lombard Street Research LSR arvioi, että Kreikalle entistäkin tiukemmin ehdoin määrätty julkisen talouden vyönkiristys voi hyvin herkästi suistaa maan kutistuvan talouden ja kasvavien luottotappioiden kierteeseen. Kreikan valtion rahoituskriisiä kaikin keinoin karttavat muut velkaisimmat euromaat ovat lähdössä samalle tielle, joten pankit voivat pian olla vaarassa kautta eteläisen euroalueen.

Valtioiden rahoitusnäkymät ja pankkien luottonäkymät ovat nyt niin ankeat, ettei LSR usko niiden kirkastuvan pelkällä keskuspankkirahoituksen vakuusvaatimusten kevennyksellä. Tuon keinon tehoa syö esimerkiksi se, että valtioiden markkinakorkojen kohoaminen on voimakkaasti heikentänyt valtionlainojen vakuusarvoa. Esimerkiksi Kreikan valtionobligaatioita vastaan liikenee enää jopa 20 prosenttia niukemmin keskuspankkiluottoa kuin pari kuukautta sitten ennen kuin korot ampaisivat kovaan nousuun.

Se hetki voi jo olla hyvin lähellä, jolloin EKP joutuu käynnistämään velkaisimpien eurovaltioiden setelirahoituksen.

Esimerkiksi sveitsiläispankki Credit Suissen mukaan kysymys ei enää ole siitä, käynnistääkö EKP valtionlainojen ostot, vaan milloin ja millä mittakaavalla nämä ostot alkavat. Pankin arvion mukaan euroalueen pankeilla on taseissaan Kreikan, Portugalin ja Espanjan valtionlainoja yhteensä noin 200 miljardin euron arvosta. Jos noiden velkakirjojen arvoa uhkaa mureneminen, voi EKP joutua pakon edessä velkakirjaostoksille. Brittipankki Royal Bank of Scotlandin mukaan nuo ostot voivat alkaa hyvinkin nopeasti.

Myös saksalaispankki Deutsche Bank arvioi omassa Eurooppa-katsauksessaan, että EKP voi ryhtyä ostamaan eurovaltioiden velkakirjoja. Tämä niin sanottu setelirahoitus on pankin mukaan mahdollista ainuttakaan EU:n tai rahaliiton sääntöä rikkomatta, kunhan EKP ostaa valtionobligaatioita jälkimarkkinoilta eikä suoraan niitä liikkeeseen laskevilta valtioilta. Ainoastaan suora jäsenvaltioiden rahoittaminen on pankin mukaan EKP:ltä kielletty.

Toistaiseksi EKP on pidättäytynyt eurovaltioiden velkakirjojen ostoista, vaikka finanssikriisin alkuvaiheissa Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve ja Britannian Bank of England tukivat pankkijärjestelmiään kumpikin ostamalla satojen miljardien dollarien ja puntien arvosta kotivaltioidensa velkakirjoja. Tämän niin sanotun kvantitatiivisen kevennyksen tarkoitus oli pumpata pankkijärjestelmään suuret määrät painotuoretta rahaa – ja samalla varmistaa elvytysponnistelujen nopeasti velkaantuvan valtion rahoitus.

EKP on tähän asti tehnyt samaa keskuspankkirahoituksen keinoin. Mutta ainakin markkinaodotusten mukaan EKP voi pian joutua lisäämään rahapumppunsa tehoa käynnistämällä velkakirjaostot.