Hätäapu tuskin pelastaa Kreikkaa

Euromaiden ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n viikonloppuna Kreikalle lupaamat entistäkin suuremmat hätälainat voivat onnistuessaan lykätä velkaisimman eurovaltion vararikkoa ainakin ensi vuoteen, mahdollisesti vielä pidemmälle tulevaisuuteen.

Mutta kokonaan uusikaan apulupaus ei poista Kreikkaa ja sen rahoittajia uhkaavan velkaonnettomuuden vaaraa. Päinvastoin, avun ehdot ovat niin tiukat, että Kreikka painuu hyvin suurella todennäköisyydellä lamaan ja laman seurauksena yhä syvemmälle velkoihin.

Rahoitusmarkkinoiden usko euroalueen talouden ja yhteisvaluutan näkymiin on edelleen lujilla, vaikka pelko Kreikan välittömästä kassakriisistä on väistynyt.

Suunnilleen näin voinee päätellä rahoitusmarkkinoiden ensireaktioista viikonloppuisen uuden hätäapusopimuksen jälkeen. Samaa kertovat pääomamarkkinoita seuraavien suurpankkien ja analyysiyhtiöiden maanantaina julkaisemat markkinakatsaukset.

Tukilupauksille saatava
vahvistus parlamenteilta

Rahoitusmarkkinoiden kaksijakoinen reaktio näkyi eurovaltioiden velkakirjamarkkinoilla maanantaina siten, että etenkin Kreikan mutta myös muiden velkaisimpien eurovaltioiden lyhytaikaiset markkinakorot laskivat mutta kaikkien muiden eurovaltioiden vastaavat korot kohosivat.

Korkomarkkinoiden tulkinta oli toisin sanoen, että Kreikka ja mahdolliset muut avustettavat eurovaltiot hyötyvät sunnuntaisesta tukilupauksesta, mutta tuen antajamaita lupaus rasittaa.

Valuuttamarkkinoilla euro on heikentynyt sunnuntaisen tukilupauksen jälkeen. Pääomaa on toisin sanoen vetäytynyt euroalueelta. Samoin euroalueen osakemarkkinat lähtivät tukilupauksen jälkeen laskuun.

Markkinoiden "lopullista" kantaa Kreikan saamaan tukilupaukseen saati Kreikan selviytymismahdollisuuksiin ei kuitenkaan voi päätellä yhden päivän kurssiliikkeiden perusteella.

Kreikan sunnuntaina saamat tukilupaukset ja myös Kreikan tuen vastapainoksi antamat säästölupaukset ovat toistaiseksi pelkkiä lupauksia, jotka on vielä vahvistettava useimpien sopimuksiin osallistuneiden maiden parlamenteissa.

Toistaiseksi suurin epävarmuus on liittynyt Saksaan, joka on luvannut kantaa lähes 30 prosenttia luvatusta tukiohjelmasta. Maan hallitus on empinyt edellisenkin tukilupauksen viemistä liittopäiville, sillä toisen eurovaltion tukeminen voi viedä hallituksen jopa maan perustuslakituomioistuimeen.

Välittömän kassakriisin
uhka lienee väistynyt

IMF:n Kreikalle lupaama 30 miljardin euron valmiusluotto riittänee takaamaan, ettei maan julkinen talous kaadu kassakriisiin ainakaan tänä vuonna eikä varsinkaan tässä kuussa.

Vielä viime viikolla markkinat pelkäsivät Kreikan ehkä kompastuvan jo seuraavaan vanhojen luottojensa eräpäivään, joka koittaa parin viikon kuluttua 19. toukokuuta. Tuolloin Kreikan on kyettävä maksamaan yli kahdeksan miljardia euroa vanhojen luottojen kuoletuksia ja korkoja.

Kreikan valtiolla ei ole moista summaa kassassa, vaan rahat on lainattava. IMF:n tukiluotto tulee tarpeeseen, sillä viimeviikkoisten korkonoteerausten perusteella Kreikka olisi markkinoilla joutunut maksamaan uudesta lainarahasta jopa 20 prosentin korkoa.

IMF:n lupaama 30 miljardin euron valmiusluotto kattaa Kreikan tämän vuoden jäljellä olevan rahoitustarpeen käytännössä kokonaan. Mutta seuraavien vuosien nopeasti kasvavaa lainatarvetta se ei kata ollenkaan.

Kreikka-apu voi jopa
kasvattaa luottoriskiä

Euromaiden Kreikalle lupaamat yhteensä 80 miljardin euron tukiluotot kasvattavat tukipaketin kokonaisarvon 110 miljardiin euroon. Summa on pienempi kuin markkinat ehtivät jo viime viikon lopulla toivoa, mutta se kattaa Kreikan rahoitustarpeen tästä kuusta suunnilleen vuoden 2013 loppuun asti.

Luvattu tukisumma on useimpien markkina-arvioiden mukaan sinänsä vakuuttava, joten kytemään jäänyt epäluulo ei varsinaisesti liity luvattuun rahasummaan. Sen sijaan epäluuloa herättävät tuelle asetetut mahdollisesti jopa mahdottoman tiukat ehdot.

Rahaa on muilta euromailta luvassa tipoittain sen mukaan, miten Kreikka onnistuu toteuttamaan lupaamiaan julkisen talouden kiristystoimia. Ellei onnistu, voi tuki olla katkolla.

Kreikan ja euroalueen talousnäkymiä tuoreeltaan sunnuntaisen tukilupauksen jälkeen puntaroiva analyysiyhtiö GaveKal Research pelkää tukiehtojen ajavan Kreikan erittäin raakaan deflatoriseen lamaan ja lisäksi entistäkin raskaampiin velkoihin.

Yhtiön mukaan on todennäköistä, että Kreikalle luvattu tukipaketti torjuu välittömän kassakriisin mutta jopa kasvattaa pitkäaikaista luottoriskiä.

Yhtiö mukaan euroalueen kriisi sai hengähdystauon mutta ei suinkaan ratkennut.
Kreikan saama uusi tukilupaus ei esimerkiksi päästä muita ylivelkaisia euromaita, kuten Portugalia, Irlantia tai Espanjaa pälkähästä. Päinvastoin, GaveKal arvioi näiden jäävän nyt entistäkin varmemmin omien toimiensa ja markkinoiden varaan.

Löytyykö lisää tukea vai
onko Kreikka mennyttä?

Epäluuloiseen sävyyn Kreikan tukipaketista kirjoittaa myös yhdysvaltalaispankki Goldman Sachsin Euroopan pääekonomisti Erik Nielsen. Hän ei pidä lainkaan varmana, että Kreikka kykenee pitämään oman osuutensa viikonlopun sopimuksista.

Nielsen pitää hyvin epävarmana, kykeneekö Kreikan hallitus toteuttamaan lupaamansa erittäin mittavat julkisen talouden kiristystoimet kansan mellakoidessa kaduilla.

Hänen toinen huolenaiheensa on tavallaan vastakkainen: jos Kreikka sittenkin onnistuu toteuttamaan rankat säästötavoitteensa, painavat ne talouden lamaan ja osaltaan kasvattavat ylivelkaisen maan velkataakkaa.

Jäljelle jää kaksi avointa mutta tärkeää kysymystä:

Jos Kreikka lipsuu säästötavoitteistaan, löysäävätkö muut euromaat lainaehtojaan ja tarvittaessa kasvattavat taas kerran tuen määrää vai antavatko ne Kreikan kaatua?

Tai jos Kreikka pitää kiinni säästölupauksistaan ja painuu lamaan ja nykyistäkin raskaampiin velkoihin, löytyykö muilta euromailta lisää aikaa ja lisää tukirahaa – vai antavatko ne Kreikan kaatua?