Valtioriski leimaa nyt pörssin tunnelmia

Osakemarkkinoilla eri puolilla maailmaa on nähty viime päivinä reipasta laskua. Helsingin pörssissä osakekurssit ovat laskeneet keskiviikosta lähtien, jolloin suuri joukko yrityksiä raportoi loka–joulukuun osavuosituloksistaan. Myös muissa pörsseissä Euroopassa ja Yhdysvalloissa on tultu alaspäin.

Yritysten loppuvuoden tulokset eivät ole kuitenkaan välttämättä suurin syy kurssien kehitykseen, vaan suurta osaa hermoilussa näyttelevät Euroopan unionin rahaliitto ja sen valtiontaloudet. Markkinoilla pelätään Kreikan, Espanjan ja Portugalin budjettialijäämien vaikutusten heijastuvan koko euroalueelle.

– Nyt etsitään uudelleen vastauksia siihen, mitkä ovat ne mekanismit, jotka liittyvät euroalueen talouden mahdolliseen maksukyvyttömyyteen, Varman sijoitusjohtaja Risto Murto sanoo.

Hänen mukaansa sijoittajat haluavat saada vastauksen siihen, onko Euroopan unionin tasolla olemassa jokin implisiittinen takaus vaikeuksiin ajautuneille valtioille. Samaa sanoo Nordean Tero Wesanko. Hän tosin arvelee myös Kiinan keskuspankin viimeaikaisten kiristystoimenpiteiden painavan sijoittajien vaakakupissa.

– Espanjan, Kreikan ja Portugalin velkahuolet ovat toki puhuttaneet ympäri maailmaa, Wesanko sanoo.

Kurssien laskua saattaa myös ruokkia voittojen kotiuttaminen, Wesanko arvelee. Viimeiset 11 kuukautta ovat olleet nousujohteisia osakemarkkinoille, ja nyt kaivattiin pientä hengähdystaukoa.

Yleistä tunnelmaa painavat myös sijoittajien korkeat odotukset. Parantunut toimintaympäristö on jo osaltaan huomioitu osakkeiden hinnoissa, minkä takia yritysten on entistä vaikeampaa yllättää markkinoita myönteisesti.

– Tunnelma on sellainen, että aina kun uutisia saadaan, markkinat kääntyvät laskuun, Wesanko sanoo.

– Kesällä oli helppo yllättää positiivisesti, mutta nyt se on paljon vaikeampaa, sanoo puolestaan Murto.

Maailmanlaajuiset tunnelmat heiluttavat myös Helsingin pörssiä, eivätkä kotimaisten yhtiöiden tulokset välttämättä paina paljonkaan vaakakupissa. Murto ja Wesanko arvioivat, että Helsingin pörssin yhtiöiden luvut loka–joulukuulta ovat olleet suurelta osin odotusten mukaisia.

Lievä pettymys markkinoille ovat olleet kenties yhtiöiden näkymät tulevasta, Wesanko arvioi. Yhtiöiltä olisi kaivattu nyt voimakkaampia vakuutteluja tulevasta.

– Sijoittajat ovat ehkä odottaneet jonkin verran rohkeampia kannanottoja ja tietoa siitä, että kysyntä on lähtenyt kasvuun, Wesanko sanoo.

Murto myös muistuttaa, että monet yritykset etsivät viime vuonna parannusta tulokseensa mittavilla säästötoimenpiteillä. Näiden toimenpiteiden potentiaali on nyt ehtymässä, ja sijoittajien huomio kohdistuu enemmän liikevaihtoon. Sen kehitys riippuu taas voimallisemmin yleisistä suhdanteista.

Se, mihin suuntaan markkinat etenevät tästä, on monen tekijän summa. Wesanko ei usko, että markkinoilla on tarvetta suureen korjausliikkeeseen. Yleinen tunnelma on kuitenkin hermostunut. Siitä kielii muun muassa markkinoiden pelkomittarina tunnettu, kurssien volatiliteettia eli heilunnan suuruutta kuvaava Vix-indeksi, joka nousi eilen voimakkaasti.

Tunnelmaa eivät kevennä myöskään tämänpäiväiset tiedot. Yhdysvaltojen työministeriö kertoi, että maataloussektorin ulkopuoliset työpaikat yllättäen vähenivät tammikuussa 20 000:lla, kun niiden oli odotettu lisääntyneen.

– Tiettyyn varovaisuuteen on ehkä syytä. Tässä nähdään se, etteivät hyvätkään tulokset riitä siihen, että ilmapiiri säilyy myönteisenä, Wesanko sanoo.

Murto puolestaan arvioi, että lähiviikkojen kehitys riippuu pitkälti siitä, kiinnittyykö sijoittajien huomio euroalueen valtiontalouksiin vai makrotason tietoihin yleisen taloustilanteen elpymisestä.

– Keskeinen kysymys on se, annetaanko alhaisten korkojen ja makrotalouden ohjata vai dominoiko valtiokriisi, Murto sanoo.