Täällä kytevät talouden uudet kriisipesäkkeet

Dubain ilmoittama velkajärjestely koskee lopulta "vain" runsaan 20 miljardin dollarin velkoja, joten suurimmillaankin vaarassa olevat luotot ovat finanssikriisin kaikkiin tappioihin verrattuna pelkkä pyöristysvirhe.

Silti maailman markkinat säikähtivät pahemman kerran Dubain ilmoitusta velkojen jäädyttämisestä. Säpsähdys näkyi selvästi kaikilla maailman valuutta-, korko- ja osakemarkkinoilla.

Dubain aiheuttama säikähdys muistutti, että talous ja markkinat eivät suinkaan ole vielä täysin toipuneet jo kolmatta vuotta käynnissä olleesta rahoituskriisistä ja pian kaksi vuotta jatkuneesta taantumasta. Seesteisen pinnan alla kuohuu edelleen.

Talouden eri osissa kytee kriisin jäljiltä edelleen lukuisia palopesäkkeitä, jotka voivat Dubain tavoin milloin tahansa pelmahtaa odottamatta liekkeihin.

Ennalta on mahdoton tietää, milloin ja missä päin taloutta tai markkinoita seuraavaksi leimahtaa vai leimahtaako missään. Sen sijaan on helpompi ennustaa, että jos leimahtaa, on kyse melkoisella varmuudella liian suurista veloista.

Suuriin velkoihin
liittyy suuret riskit

Velkaa on maailman rahoitusjärjestelmässä nyt enemmän kuin ehkä koskaan, ja ainakin velkaa on verrattomasti enemmän kuin rahoituskriisin käynnistyessä runsaat pari vuotta sitten. Tähän mennessä vasta yksityinen velka on edes lakannut kasvamasta, mutta julkinen velka on kasvanut sitäkin rivakammin.

Ylivelkaantumisen aiheuttamaa kriisiä on toistaiseksi ratkottu ottamalla lisää velkaa. Irti päässeitä liekkejä on siis tavallaan taltutettu bensaruiskulla. Tämän takia taloudessa on edelleen kosolti erityyppisiä luottoriskejä.

Suurpankkien, varainhoitoyritysten ja riippumattomien analyysiyhtiöiden markkinakatsaukset ovat varsinkin Dubain tapauksen jälkeen käsitelleet talouden velkariskejä laajasti.

Esimerkiksi ensi vuotta luotaavat talous- ja markkinakatsaukset ovat yleensä olleet varovaisen toiveikkaita, mutta poikkeuksetta katsausten tulevaisuuden näkymiä varjostavat juuri velkojen kasvu ja niiden takaisinmaksuun liittyvä epävarmuus.

Eniten arvaamattomia luottoriskejä piilee talouden niissä osissa ja niissä toimijoissa, joiden taakkana on eniten velkaa. 

Pankeilla yhä suuret
luottotappioriskit

Koko rahoituskriisin käyntiin laukaisema rahoitustoimiala on lukuisine erityyppisine toimijoineen edelleen huterissa kantimissa.

Maailman suurilla pankeilla on eri lähteiden mukaan edelleen taseissaan "piilossa" satojen miljardien eurojen tai dollareiden luottotappiot.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on arvioinut suurpankkien joutuvan kirjaamaan vielä lähes yhtä paljon tappioita kuin ne ovat kriisin mittaan jo kärsineet. Eniten piileviä tappioita on IMF:n mukaan eurooppalaisilla pankeilla.

Uutistoimisto Bloombergin kokoamien tietojen mukaan rahoitusalan tappiot ovat tähän mennessä kasvaneet noin 1 100 miljardiin euroon.Toistaiseksi eniten tappioita ovat kirjanneet yhdysvaltalaispankit, mutta IMF:n mukaan eurooppalaispankit menevät vielä ohi ennen kuin kriisi on lopullisesti kärsitty.

Pankkien taseiden vahvistamiseksi välttämättömät pääoman korotukset kasvavat jättiläismäisiin summiin ennen kuin pankit ovat saaneet vakavaraisuutensa riittävälle tolalle.

Luottoluokitusyritys Standard & Poor's on tuoreessa katsauksessaan arvioinut, että valtaosa kansainvälisistä suurpankeista toimii liian pienellä pääomalla. Samaan aikaan talousviranomaiset valmistelevat pankkien vakavaraisuusvaatimusten tiukennuksia.

Jos rahoitusmarkkinat alkavat karsastaa pankkien nopeasti kasvavia rahoitustarpeita, voivat etenkin korko- ja osakemarkkinoiden reaktiot olla äkillisiä ja yllättäviä. Häiriöt pankkien rahoituksessa todennäköisesti nostaisivat korkoja ja laskisivat osakekursseja.

Velkasijoittajat
ajautuvat ahtaalle

Pankkien lisäksi osa rahoitusalan sijoitusyhtiöistä toimii erittäin mittavalla velkarahoituksella. Rohkea velkavivun käyttäminen on luonteenomaista esimerkiksi useille niin sanotuille private equity -pääomarahastoille ja kiinteistösijoitustoimialalle.

Suuren mittakaavan velkasijoittajat kasvattivat maailmalla panoksiaan edullisella velkarahoituksella rohkeasti aina vuoden 2007 loppuhuipennukseen asti. Niin yrityskauppojen kuin kiinteistösijoitustenkin rahamäärät – ja velkarahoitus – kasvoivat finanssikriisin alkuhetkille asti.

Finanssikriisin yhä selvittämättömiä sivujuonia on, miten kiinteistösijoitusyhtiöt ja -rahastot sekä yrityksiä ostaneet sijoitusyhtiöt onnistuvat parin viime vuoden aikana uusimaan rahoituksensa.

Nousuvuosien vipurahoitus perustui usein korkeintaan viiden vuoden mittaisiin luottoihin, joten velkasijoittajien rahoituspaineet kasvavat parin lähivuoden aikana. Sijoitusvelat oli tarkoitus maksaa sijoitusten tuotoilla, mutta taantuma on tehnyt aikeet tyhjiksi. Velat lankeavat maksuun ennen kuin sijoituksia voi purkaa ainakaan voitolla.

Uhkarohkeista kiinteistösijoituksista ja niihin liittyvän velkarahoituksen uusimisesta on pitkälti Dubaissakin kyse. Kukaan ei tiedä, kuinka moni yksityinen velkasijoittaja yrittää lähivuosina samaa.

Markkinoille velkasijoittajat ovat ilmeinen riski, sillä rahoituksen karahtaminen kiville voi merkitä velkasalkkujen tyhjentämistä pakkomyynnein.

Valtiot velkaantuvat
kiihtyvällä vauhdilla

Valtioiden velkaantumista viimeaikaiset markkinakatsaukset käsittelevät yhä kriittisemmällä sävyllä. Esimerkiksi saksalaispankki Deutsche Bankin ja ranskalaispankki Societe Generalen ensi vuotta luotaavat katsaukset kiinnittävät huolestunutta huomiota valtioiden nopeasti kasvavaan velkaan.

Markkinakatsausten lisäksi valtioiden kasvaneisiin luottoriskeihin ovat kiinnittäneet huomiota myös korkomarkkinoilla toimivat sijoittajat. Tämän syksyn käänteisiin kuuluu, että velkaisimpien länsivaltioiden luottoriskit näyttävät taas kasvaneen selvästi.

Pian Dubain shokin jälkeen korkomarkkinat havahtuivat varsinkin Kreikan valtion velkaantumiseen. Ehkä vielä yllättävämpää on, että osa sijoittajista on alkanut epäillä jopa Japanin velanhoitokykyä.

Kreikan valtion mahdollisilta luottotappioilta sijoittajia suojaavat niin sanotut luottoriskijohdannaiset ovat tänä syksynä kallistuneet voimakkaasti, ja ne ovat hetkellisesti olleet jopa hieman Turkin vastaavia "luottovakuutuksia" kalliimpia.

Velkariskit koskevat
myös Suomea

Suomalainenkin sijoittaja altistuu tahtomattaan suurten markkinoiden yllätysriskeille. Rajattomilla markkinoilla minkä tahansa uuden kriisin säikäyttämät suursijoittajat voivat laukaista käyntiin Helsingin pörssiinkin – tai jopa Suomen asuntomarkkinoille – ulottuvan ketjureaktion.

Jos esimerkiksi Kreikan valtio yllättäen ilmoittaisi samantapaisesta velkajärjestelystä, jolla Dubai säikäytti markkinoita, tuntuisivat seuraukset saman tien todennäköisesti Suomea myöten.

Suursijoittajat ryhtyisivät luultavasti myymään Kreikan valtion ja heti perään myös kaikkien muiden epäluotettavina pitämiensä eurovaltioiden velkakirjoja, Itä- ja Keski-Euroopan velkaisimmista valtioista puhumattakaan.

Mittavien velkakirjamyyntien seuraukset voisivat olla yllättävän raakoja, sillä euroalueen pankit omistavat erittäin suuret määrät euroalueen valtioiden velkakirjoja. Pitkät markkinakorot nousisivat voimakkaasti, mikä aiheuttaisi ennestäänkin heikoille pankeille suuria tappioita. Osakekurssit painuisivat laskuun.

Korkojen nousu ja pankkien tappiot kiristäisivät suomalaistenkin pankkien rahoitusta, mikä olisi omiaan esimerkiksi nostamaan asuntolainojen korkoja. Samoin Euroopan suurten pörssien kurssilasku tarttuisi hetkessä Helsingin pörssiin.

Valtioiden velkakriisi
epätodennäköinen

Valtioiden velkariskit koskevat välillisten markkinavaikutusten kautta myös Suomea, vaikka sattumoisin juuri Suomen valtion oma talous on edelleen kansainvälisissä vertailuissa esimerkiksi eurovaltioiden vahvimpia. Tosin Suomen vahvuus on suhteellista – muut eurovaltiot velkaantuvat vielä enemmän.

Edes Kreikka ei ole kuitenkaan samassa jamassa kuin Islanti oli vuosi sitten, eikä juuri kukaan markkinoilla ainakaan vielä ennusta tosissaan Kreikan luottohäiriöitä. Mutta moni ekonomisti on kuitenkin muistuttanut, että nykymenolla Kreikka ja moni muu kiihtyvällä vauhdilla velkaantuva valtio törmää ennen pitkää seinään.

Enemmistö ensi vuotta koskevista talouskatsauksista olettaa, että valtiot saavat taloutensa ja rahoituksensa ojennukseen ennen kuin rahoituspulmat muuttuvat seuraavaksi kriisiksi. Silti katsaukset muistuttavat riskeistä – talouden näkymät eivät edelleenkään ole pelkkää päivänpaistetta.