Velkahelvetti uhkaa nyt näitä maita

Yhdysvaltain liittovaltio velkaantuu nyt sellaista vauhtia, että velkaantumista rajoittava laki tulee vastaan jo tällä viikolla. Ilman velkarajan korottamista pikaisella lainmuutoksella talousministeriö joutuu keskeyttämään tälle viikolle ilmoittamansa ennätysmäiset velkakirjojen liikkeeseenlaskut – tai rikkomaan lakia.

Samaan aikaan euroalueen suurin talous, Saksa, kasvattaa omia alijäämiään niin voimakkaasti, että vasta tänä vuonna säädetty laki julkisen talouden tasapainottamisesta uhkaa aiheuttaa ongelmia.

Saksan uunituoreen hallituksen vasta päättämien uusien elvytystoimien jälkeen näyttää entistä epävarmemmalta, kykeneekö Saksa pitämään kiinni edellisen hallituksen säätämästä julkisen talouden tasapainotuslaista vai kasvaako Saksankin velka yli äyräidensä.

Kaikkien euromaiden alijäämiä rajoittava rahaliiton vakaus- ja kasvusopimus on lentänyt romukoppaan ajat sitten. Moni euromaa ylitti jo ennen tätä taantumaa julkisen talouden velalle ja muutama maa myös budjettialijäämille säädetyt rajat.

Taantumassa vakaussopimuksen rajat paukkuvat melkein kaikissa muissa euromaissa kuin Suomessa.

Setä Samulin velka
aiheuttaa ongelmia

Yhdysvaltain liittovaltion velkaantumisessa uhkaa tällä viikolla kirjaimellisesti tulla mitta täyteen. Liittovaltion velkaantumista säätelevän lain kattoraja uhkaa ylittyä ilman pikaista lainmuutosta.

Velanottovaraa oli tämän viikon alussa jäljellä enää 150 miljardia dollaria mutta tälle viikolle ilmoitetun liikkeeseenlaskukalenterin mukaan myyntiin on tulossa uusia velkakirjoja peräti 182 miljardin dollarin arvosta.

Yhdysvaltain voimassa oleva laki sallii liittovaltiolle velkaa huikeat 12100 miljardia dollaria. Jo nyt on päivänselvää, että tuo raja ei riitä.

Lakeja säätävän edustajainhuoneen on pakko kirjoittaa lakiin mojovasti suurempi summa. Ellei lakia muuteta, on uusien velkakirjojen liikkeeseenlaskut keskeytettävä – ja liittovaltion talous ajautuu pikavauhtia kassakriisiin.

Toinen vaihtoehto on kirjata lakiin velan määrittelylle uusi muotoilu. Nyt laki koskee liittovaltion bruttovelkaa, johon lasketaan mukaan eri hallintoviranomaisten, kuten sosiaaliturvarahaston, hallussa olevat liittovaltion velkakirjat.

Lain muuttaminen koskemaan vain yleisön hallussa olevaa nettovelkaa vapauttaisi talousministeriön julkaisemien lukujen perusteella uutta velkaantumisvaraa noin 4400 miljardia dollaria. Siis ilman ehkä vielä kiusallisempaa poliittista huomiota herättävää velkarajan korotusta.

Tämän viikon toinen kysymys Yhdysvaltain obligaatiomarkkinoilla on, kuka ostaa Fedin jälkeen.

Viime kuukausina Fed on ostanut keskimäärin 40 prosenttia liittovaltion myymistä uusista velkakirjoista, mutta nämä ostot päättyvät ostovaltuuden täyttymiseen todennäköisesti jo tällä viikolla.

Saksalla oli kiusaus
piilottaa velkojaan

Saksa oli hilkulla lähteä kiertämään vasta viime keväänä säätämäänsä lakia julkisen talouden tasapainottamista säätävää lakiaan. Hyvin pitkälle valmistellun mallin mukaan uuden hallituksen tällä viikolla päättämä lisäelvytys oli tarkoitus rahoittaa budjettitalouden ulkopuolisen erillisyhtiön avulla.

Suunnitelmasta kuitenkin luovuttiin, ja nyt hallituksen vahvistamat 24 miljardin euron vuotuiset veronkevennykset rahoitetaan ottamalla suoraan valtion omiin nimiin täsmälleen veronkevennyksiä vastaava määrä uutta velkaa.

Kysymys budjettitalouden tasapainottamiseksi jää avoimeksi, mutta budjetin tasapainottamista koskeva laki nostaa asian pöydälle vasta vuodesta 2011 alkaen.

Talouslehti Financial Timesin selostamien suunnitelmien mukaan lisävelalle piti tehdä tilaa siirtämällä uutta elvytysohjelmaa vastaava määrä velkaa varta vasten perustettavaan erillisyhtiöön, jonka avulla velkaa siirtyisi budjetin ulkopuolelle.

Malli oli pääpiirteissään sama kuin takavuosien skandaaliyhtiön Enronin ja sittemmin useiden kriisipankkien toteuttamat taseen ulkopuoliset velkaoperaatiot.

Näitä lukemattomien eri muunnelmin toteutettuja silmänkääntötemppuja yhdistää se, että operaation toteuttaja on erillisyhtiöiden avulla kasvattanut tosiasiallisia velkavastuitaan suuremmiksi kuin haluaisi myöntää.

Suomi edelleen harvoja
maltillisia velkaantujia

Saksa on menossa reippaasti euroalueen rahaliiton vakaus- ja kasvusopimuksen määrittelemien velka- ja alijäämärajojen yli. Silti Saksan talous on euroalueen mallikelpoisimpia, valtaosa muista suurista euromaista menee lähivuosina vielä kauemmas rahaliiton määrittelemien rajojen yli.

Rahaliiton sääntöjen mukaan jäsenvaltioiden valtiontalous saisi olla korkeintaan tilapäisesti alijäämäinen ja alijäämä saisi olla korkeintaan kolme prosenttia. Valtion velka saisi olla korkeintaan 60 prosenttia vuotuisesta bruttokansantuotteesta.

EU:n komission tuoreimpien ennusteiden mukaan kaikki suuret euromaat ovat jo nyt tai menevät viimeistään ensi vuonna kummastakin rajasta läpi niin että paukkuu. Kaikista euromaista Suomi ja Hollanti ovat harvoja poikkeuksia, jotka näyttävät selviävän edes ensi vuoden yli alijäämä- ja velkarajoja rikkomatta.

Suurista euromaista Italia rikkoo vakaussopimuksen velkaantumista koskevaa rajaa räikeimmin. Italialla on jo nyt julkista velkaa enemmän kuin se saa aikaan bruttokansantuotetta vuodessa.

Valtionvelka kasvaa muuallakin kuin lännessä. Japanin valtion velka kipuaa ennusteiden mukaan hyvin nopeasti yli 200 prosenttiin maan bruttokansantuotteesta.

Turvasijoitus voikin
olla kytevä aikapommi

Rahoitusmarkkinoilla valtioiden hillitön velkaantuminen herättää ristiriitaisia tunteita. Korkomarkkinat ovat suhtautuneet velkakirjojen tulvaan toistaiseksi suhteellisen hillitysti, vaikka epäileviä riitasointuja on alkanut kuulua yhä enemmän.

Valtioiden pitkäaikaisten velkakirjojen markkinakorot ovat pysyneet poikkeuksellisen matalina, vaikka obligaatiotulva on kasvanut voimakkaasti. Valtioiden velkakirjoja ovat korkojen mataluudesta huolimatta ostaneet keskuspankit ja lähes ilmaisella keskuspankkirahoituksella sijoituksensa rahoittavat pankit.

Suuria ostajia ovat ilmeisesti olleet myös luottoriskiä kaihtavat yhteisösijoittajat, jotka pitävät pääomansa varmoiksi uskomissaan kohteissa.

Viimeaikaisten markkina-analyysien riitasoinnut varoittavat erityisesti juuri näitä pitkäaikaisia velkakirjasijoittajia luottamasta liikoja valtionobligaatioiden turvallisuuteen.

Varoittajien mukaan velkakirjojen tulviminen markkinoille voi milloin tahansa käynnistää ostajalakon, jonka seurauksena uusien velkakirjojen kauppaaminen sijoittajille onnistuu vain jyrkästi kohoavin koroin. Tämä tietäisi vanhojen velkakirjojen voimakkaita arvonalennuksia.

Sijoittajat saavat kipeitä iskuja näpeilleen myös siinä tapauksessa, että velkojaan voimakkaasti kasvattavat valtiot eivät aikanaan selviä vastuistaan ilman tuntuvan inflaation apua tai suoranaisia laiminlyöntejä.