Rahoituksen kriisi hellittää jo

Talouden uutiset ovat edelleen pysyneet synkeinä, mutta rahoitusmarkkinoilla näkyy jo lukuisia merkkejä hermoilun hellittämisestä. Raha on jo höllemmässä kuin kertaakaan sitten viime syksyn paniikkiviikkojen.

Maailman rahajärjestelmä jämähti tyystin jumiin ja raha lakkasi liikkumasta viime syyskuun puolivälissä, kun maailman suurimpiin kuulunut investointipankki Lehman Brothers kaatui konkurssiin. Pankkeihin iski pelko jopa koko pankkijärjestelmän romahtamisesta.

Täystuhon pelko hellitti jo viime vuoden lopussa pian sen jälkeen, kun keskeiset hallitukset olivat ilmoittaneet takaavansa suurimmat pankit ja keskuspankit olivat ryhtyneet voimakkaisiin koronalennuksiin ja pankkijärjestelmän hätärahoitukseen.

Muutaman viime viikon kuluessa tilanne on rauhoittunut merkittävästi lisää. Nyt useat rahoitusmarkkinoiden kireyttä kuvaavat mittarit ovat jo laskeneet selvästi alle Lehman-paniikkia edeltäneen tason.

Pankit alkaneet
luottaa toisiinsa

Pankkien välisen rahoituksen kireydestä kertovat vakuudellisen ja vakuudettoman rahoituksen korkoerot ovat muutaman viime viikon kuluessa kaventuneet merkittävästi. Tämä kertoo pankkien välisen luottamuksen vahvistumisesta ja pankkien rahoitukseen liittyvien riskien pienenemisestä.

Esimerkiksi pankkien kolmen kuukauden mittaisen vakuudellisen ja vakuudettoman rahan korkoero pankkien välisillä rahoitusmarkkinoilla on kaventunut jo noin 0,6 prosenttiyksikköön.

Viime syksyn paniikkiviikot rykäisivät tämän pankkien riskilisän dollarimääräisessä rahoituksessa korkeimmillaan lähes 3,7 prosenttiyksikköön. Vastaava riskilisä oli euromääräisessä rahoituksessa korkeimmillaan 1,9 prosenttiyksikköä.

Riskilisän pudotus on ollut huima, mutta riskilisät ovat edelleen tuntuvasti suuremmat kuin kaksi vuotta sitten ennen koko tämän rahoituskriisin alkamista. Vuoden 2007 keväällä niin euro- kuin dollarimääräisen pankkirahoituksen riskilisä oli alle 0,1 prosenttiyksikköä.

Pankkiriskiä kuvaavat tässä kolmen kuukauden vakuudettomien talletustodistusten (euribor ja usd-libor) ja kolmen kuukauden vakuudellisten koronvaihtosopimusten (eonia ja usd-ois) väliset korkoerot. Noteeraukset ovat uutistoimisto Bloombergilta.

Riskimittarit jo kaukana
syksyn paniikkilukemista

Riskien – tai ainakin markkinoiden riskitietoisuuden – jyrkästä ja nopeasta hellittämisestä kertoo myös se, että pankkien rahoituskustannukset ovat lähestyneet aimo harppauksin valtioiden rahoituskustannuksia.

Klikkaa graafi suuremmaksi

Korkomarkkinoiden laajimmin seurattuihin riskimittareihin kuuluva niin sanottu Ted-spread kertoo rahoituksen keventyneen jopa keveimmilleen melkein kahteen vuoteen. Tämä mittari kuvaa yhdysvaltalaispankkien ja Yhdysvaltain liittovaltion kolmen kuukauden markkinakorkojen eroa.

Ted-spread on toukokuun alkuviikkoina laskenut nopeasti noin prosenttiyksiköstä 0,6 prosenttiyksikköön. Tätä kapeampi pankkien ja liittovaltion korkoero on viimeksi ollut juuri ennen kriisin käynnistymistä vuoden 2007 heinäkuun alussa, jolloin kyseinen korkoero oli alle 0,4 prosenttiyksikköä.

Muutos viime syksyn paniikkiviikoista on ollut huima, sillä korkeimmillaan Ted-spread oli lokakuun alkupuolella peräti 4,6 prosenttiyksikköä. Tämä huippuluku kuvasti markkinoiden täydellistä epäluottamusta pankkeja kohtaan ja rahan paniikinomaista pakoa liittovaltion velkakirjoihin.

Joko keskuspankkien
toimet alkavat tepsiä?

Yrityslainamarkkinoiden riskimittarit ovat nekin hellittäneet alkuvuoden mittaan reippaasti, mutta niiden perusteella yritysten rahoitus on edelleen selvästi tiukemmalla kuin pankkien rahoitus.

Viime viikkojen huojentunut kehitys näkyy selvästi myös Euroopan valtioiden velkakirjamarkkinoilla. Heikoimpien eurovaltioiden pitkät markkinakorot ovat huhtikuun alun jälkeen alkaneet nopeasti laskea kohti euroalueen luottovaltion, Saksan korkoja.

Markkinanoteerausten perusteella niin pankkien, yritysten kuin heikoimpien eurovaltioidenkin riskilisät ovat lähteneet laskuun sen jälkeen, kun useiden maiden keskuspankit ovat mojovien koronlaskujen jälkeen kiihdyttäneet rahan tarjontaa eri keinoin.

Yhdysvaltain, Britannian ja esimerkiksi Japanin keskuspankit ovat käynnistäneet velkakirjaostot ja euroalueen keskuspankki EKP on ilmoittanut vastaavista toimista. Euroalueella rahoitusmarkkinoita on huojentanut lisäksi EKP:n päätös tarjota pankeille rajoituksettomia 12 kuukauden luottoja.

Ainakaan pankkien toiminta ei hyydy rahapulaan. Ja nyt rahamarkkinoiden merkit ovat vihdoin alkaneet varovaisesti vihjailla, että ehkä osa rahasta lähtee jo pankeista eteenpäin rasvaamaan muunkin talouden rattaita.