Isotkaan luottotappiot eivät ole uutinen

Pohjoismaiden ja Euroopan suuret pankit julkistavat alkuvuoden tuloslukunsa lähipäivinä, esimerkiksi Nordean luvut ovat odotettavissa keskiviikkona ja Handelsbankenin tänään tiistaina.  Luvassa on luottotappioiden kasvua mutta ei välttämättä uutisia.

Ainakaan osake- tai korkomarkkinoille luottotappioiden ja arvonalennusten hurjakaan kasvu ei ole uutinen. Päin vastoin suuretkin luottotappiot voivat olla myönteinen yllätys.

Tämä mahdollisesti tyystin nurinkurinen tulkinta johtuu yksinkertaisesti siitä, että tappioennusteet ovat jo valmiiksi kasvaneet erittäin suuriksi. Juuri hirmuisten tappio-odotusten takia on täysin mahdollista, että esimerkiksi pörsseissä pankkien osakekurssit kestävät hyvinkin raskaita luottotappiolukuja sen suuremmin järkkymättä.

Ennusteet finanssikriisin ja taantuman pankeille aiheuttamista tappioista ovat viime viikkoina pelkästään paisuneet. Silti juuri pankkien osakkeet ovat pörsseissä nauttineet parhaasta kevätnoususta.

Tappioita tulossa
vielä rutkasti lisää

Esimerkiksi Kansainvälinen valuuttarahasto IMF korotti ennustettaan pankkien tappioista roimasti noin viikko sitten. IMF:n mukaan maailman pankkien tappiot paisuvat tämän ja ensi vuoden kuluessa yhteensä runsaaseen 3 000 miljardiin euroon.

IMF:n ennuste tarkoittaisi karkeasti tappioiden kolminkertaistumista tähän mennessä kärsityistä arvonalennuksista ja luottotappioista. Uutistoimisto Bloombergin ylläpitämässä tappiotilastossa oli maanantaina yhteensä noin tuhannen miljardin eli yhden biljoonan euron kriisitappiot.

Pankeille on IMF:n mukaan tiedossa vielä roimasti lisää arvonalennuksia erityyppisistä luottoarvopapereista, mutta tämän ja ensi vuoden kuluessa kiihtyvällä vauhdilla myös perinteisempiä luottotappioita.

Tappioiden kasvaminen kasvattaa roimasti myös pankkien tuoreen pääoman tarvetta. Tappioita kärsineet pankit ovat Bloombergin kokoamien tietojen mukaan saaneet kokoon noin 150 miljardia euroa vähemmän uutta pääomaa kuin tappioiden kattamiseksi olisi tarvittu. 

Euroopan pankit
kirivät tappiotilastossa

Klikkaa graafi suuremmaksi

Suurimmat tappioita ennustavat luvut koskevat kaikkia maailman pankkeja, niin myös IMF:n ennuste. Kasvavan osan tappioista kirjaavat ainakin odotusten mukaan eurooppalaiset pankit, osansa myös pohjoismaiset pankit.

Tähänastisten tappiokirjausten perusteella pankkikriisi näyttää ensisijaisesti amerikkalaispankkien ongelmalta, sillä niille näyttää kertyneen leijonanosa tappioista.

Tappioennusteiden perusteella kriisin painopiste näyttää kuitenkin uhkaavasti siirtyvän Eurooppaan.

Talousanalyysiin erikoistunut RGE Monitor -verkkopalvelu arvioi eri lähteistä kokoamiensa tappioennusteiden perusteella kriisitappioiden kasvavan Euroopan pankeissa vielä yhteensä tuhanteen miljardiin euroon. Luku on melkein yhtä suuri kuin RGE ennustaa Yhdysvaltain pankeille.

Euroopan pankit kirjaavat
tappioitaan hitaasti

Euroopan pankit ja muut rahoitusalan yritykset ovat Bloombergin kriisitilaston mukaan toistaiseksi kirjanneet 290 miljardin euron tappiot. Lisää takapakkia on siis tiedossa rutkasti.

RGE:n analyytikot laskevat eurooppalaispankkien kärsivän  Yhdysvaltain arvopaperistettujen asuntoluottojen markkinoilta kaikkiaan 350 miljardin euron tappiot.

Näiden lisäksi on odotettavissa lähes 600 miljardin euron perinteiset luottotappiot Euroopan pankkien kotimaisesta ja kansainvälisestä asiakasrahoituksesta sekä vielä lähemmäs 200 miljardin tappiot Keski- ja Itä-Euroopan asiakaslainoista.

Luottotappioiden kasvu on erityisesti eurooppalainen ilmiö, sillä esimerkiksi asunto- ja yritysrahoitus on Euroopassa edelleen pääosin pankkilainojen varassa, kun taas Yhdysvalloissa kyse on useammin erityyppisin arvopaperein toteutetusta markkinarahoituksesta.

Pankkikriisin painopisteen siirtyminen entistä selvemmin kohti Eurooppaa tarkoittaisi, että eurooppalaispankit ovat aivan yhtä syvällä liemessä kuin amerikkalaispankit. Ehkä ero on siinä, että eurooppalaispankit ovat hitaampia löytämään, myöntämään ja kirjaamaan tappioitaan.

Pohjoismaiset pankit
nousivat eniten

Synkistä tappioennusteista huolimatta juuri rahoitusalan osakkeet ja erityisesti pankkien osakkeet ovat olleet viime viikkojen kurssinousun suuria voittajia. Osakekurssit ja tappioennusteet ovat menneet täsmälleen vastakkaisiin suuntiin.

Pankkiosakkeet kävivät toistaiseksi kriisin pohjalla maaliskuun alussa. Sen jälkeen parhaat pankkiosakkeet ovat yli kaksinkertaistaneet kurssinsa ja keskimäärinkin Euroopan pankkiosakkeet ovat maaliskuun alun kurssipohjilta nousseet lähes 80 prosenttia.

Erityisen riuskaa pankkien kurssinousu on ollut pohjoismaisissa pörsseissä. Ero kaikkien osakkeiden yleiseen kurssikehitykseen on ollut häkellyttävä.

Euroopan kaikki pörssiosakkeet ovat maaliskuun alun pohjiltaan nousseet vähän yli 20 prosenttia, mutta eurooppalaiset pankkiosakkeet ovat nousseet miltei 80 prosenttia.

Pohjoismaiset pankkiosakkeet ovat panneet vielä paremmaksi, ne ovat kirineet peräti 90 prosenttia. Nousuprosentit ovat Stoxx-indeksiyhtiön indeksien arvonmuutoksia.

Markkinat pelkäsivät
vielä pahempaa

Osakemarkkinoilla sijoituksiaan herkeämättä vahtivilta maailman suursijoittajilta ei taatusti ole jäänyt yksikään IMF:n tai yhdenkään muunkaan tahon ennuste huomaamatta.

Joka ikinen virallinen, puolivirallinen ja luultavasti myös suurin osa puolivillaisista ennusteista on jokaisen työkseen sijoitusvarallisuutta hoitavan sijoitusammattilaisen tiedossa viimeistään viisi sekuntia uuden ennusteen julkaisun jälkeen. Siitä ei ole pienintäkään epäilyä.

Ainoa edes joten kuten johdonmukaiselta tuntuva selitys kurssinousulle on, että markkinat pelkäsivät vielä maaliskuun alussa vielä paljon suurempia lisätappioita kuin viime viikkoina julkistetut uudet ennusteet.

Minkäänlaista varmuutta kurssitason kestämisestä ei tietenkään ole nyt niin kuin ei muulloinkaan. Markkinoiden mielialat voivat muuttua hetkessä, ja silloin pankkien osakkeet voivat taas heilahtaa kymmeniä prosentteja – kumpaan suuntaan tahansa.