Osinkotuotto nousee uuteen ennätykseen
12
Viime vuonna suomalaiset pörssiyritykset maksoivat kaikkien aikojen suurimmat osingot. Osinkosumma nousi 11,7 miljardiin euroon.
Tämä johtuu siitä, että osakkeiden kurssit ovat laskeneet reippaasti.
– Tänä keväänä pörssiyhtiöiden maksama osinkosumma putoaa 43 prosenttia 6,8 miljardiin euroon, sanoo eQ Pankin kokenut salkunhoitaja Hannu Angervuo.
– Osinkotuotto ei ole kuitenkaan ollut näin korkea eli 5,7 prosenttia kertaakaan aiemmin. Vuosina 1984 ja 1985 osinkotuotto oli yli 4,5 prosenttia. Vuonna 2007 se oli 3,9 prosenttia, Angervuo kertaa edellisiä huippuja.
Yleensä pörssiyhtiöt ovat aina pyrkineet pitämään osingon vähintään edellisvuoden tasolla. Maailmantaloutta runteleva luottokriisi on niin raju, että nyt yhtiöt joutuvat leikkaamaan osinkoja reippaalla kädellä.
– Kolme yhtiötä, Etteplan, Componenta ja Larox, ovat yhtiökokouksessa päättäneet leikata itse aiemmin ehdottamaansa osinkoa. Tällaista en ole koskaan ennen nähnyt, Angervuo päivittelee.
Osinkoja pörssiyhtiöt leikkaavat ennen kaikkea vaikeutuneen rahoitustilanteen vuoksi. Lainarahaa on nyt vaikea saada. Siksi yhtiön kannattaa pihistellä osinkojen kanssa ja kasvattaa käteiskassaa. Lainaraha on tiukan paikan tullen kallista ja pahimmassa tapauksessa jopa mahdotonta saada.
Luonnollisesti myös yritysten tulosten nopea putoaminen hillitsee osinkojen jakamista.
– Viime vuonna pörssiyhtiöiden tulokset olivat melko tarkalleen viidenneksen huonommat kuin toissa vuonna. Tänä vuonna epäilen tulosten putoavan puoleen viime vuodesta, Angervuo sanoo.
Osinkotuotto on nyt
huikean korkea
Sijoittajien kannalta tilanne on pudonneista tuloksista ja osingoista huolimatta houkutteleva.
– Osakkeiden kurssit ovat laskeneet 60 prosenttia huipusta. Suomalaisten osakkeiden osinkotuotto on nyt kaikkien aikojen korkein, Angervuo muistuttaa.
Angervuon mukaan osinkotuotto on nykykursseilla keskimäärin 5,7 prosenttia. Ilman Nokiaa osinkotuotto on tasan kuusi prosenttia.
Laajimmin omistetuista yhtiöistä esimerkiksi Neste Oilin ja Sanoman osinkotuotot nousevat yhdeksään prosenttiin, Metso ja UPM yltävät kahdeksan prosentin osinkotuottoon. Fortumin osinkotuotto on liki seitsemän, Keskon kuusi, Nordean ja TeliaSoneran kummankin viisi prosenttia.
– Riskittömän vuoden pituisen valtionlainan korko on nyt 1,8 prosenttia. Edellisen laman aikana vuonna 1992 osinkotuotto oli 1,5 prosenttia ja vuoden riskitön korko oli 18 prosenttia, Angervuo luettelee.
Osinkotuotto on nyt siis todella korkea verrattuna riskittömään korkoon.
– Osakkeiden kurssit ovat pudonneet huipusta rajusti. Kurssit tuskin painuvat tästä vielä kovin paljon alemmas. Näillä osinkotuotoilla varovaisemmankin sijoittajan pitäisi uskaltaa ostaa osakkeita.
Angervuon mukaan pörssiyhtiöiden markkina-arvo on keskimäärin pienempi kuin yhtiöiden oman pääoman arvo. Velkaa suomalaisilla yhtiöillä on vähän. Nyt osakkeet näyttävät monen mittarin perusteella halvoilta.
Osinkohaukan
tärkeät päivät
Osinkotuottoa saalistavan sijoittajan täytyy olla tarkka osingonmaksuun liittyvien päivämäärien suhteen. Sijoittaja voi jäädä ilman osinkoja, vaikka olisikin ostanut osakkeet ennen osingonmaksupäivää.
Tärkein päivämäärä on osingon irtoamisen päivä, joka on yleensä yhtiökokousta seuraava päivä. Tämä päivämäärä on raja, jota ennen osakkeet täytyy ostaa, jotta saa oikeuden päättyneen tilikauden osinkoon. Osingon irtoamispäivänä osakkeen arvo yleensä notkahtaa osingon arvon verran.
Osingon irtoamispäivä ilmoitetaan sen vuoksi, että pörssissä osakekauppojen selvitys kestää yleensä ostopäivästä kolme seuraavaa pankkipäivää.
Täsmäytyspäivä on arvo-osuusjärjestelmässä se päivä, jonka mukaisen omistajaluettelon perusteella määräytyy oikeus osinkoon.
Viimeinen sijoittajan kannalta merkittävä päivämäärä on osingonmaksun alkamispäivä. Tämä päivämäärä kertoo, milloin yritys pistää osingot maksuun.
Päivämäärät ovat tärkeitä vain niille sijoittajille, jotka ovat ostamassa osakkeita osinkojen irtoamisen aikoihin. Niiden, jotka ovat ostaneet osakkeet selvästi ennen osinkojen irtoamista, ei tarvitse päivämääristä huolehtia. Kannattaa kuitenkin tarkistaa, että osingot ovat tulleet tilille ajallaan.
Osinkojen irtoamis- ja täsmäytyspäivät ovat nähtävissä Taloussanomien Pörssikalenteri-sivulla.
| Laajasti omistetut yhtiöt tarjoavat hyvän osinkotuoton | ||
|---|---|---|
| Suomalaisten osakkeiden osinkotuottoja | ||
| osinkotuotto, % | osingon irtoamispäivä | |
| Fortum | 6,6 | 8.4. |
| Kesko | 5,9 | 31.3. |
| Metso | 7,5 | 1.4. |
| Neste Oil | 9,0 | 6.4. |
| Nordea | 4,8 | 3.4. |
| Sanoma | 9,0 | 2.4. |
| TeliaSonera | 5,0 | 2.4. |
| UPM | 8,0 | 26.3. |
| Lähde: Hannu Angervuo, eQ Pankki | ||
Kommentit (12)
Todellisuudessa osinkotuotto on merkittävästi pienempi, koska suuri osa sijoittajista on maksanut hankintahetkellä osakkeistaan helpostikin yli 50 % nykykurssia korkeamman hinnan. Tällöin osinkotuottokin on ihan jotain muuta kuin yli 5%.
PS. Ja jos osakkeet joutuisi nyt myymään, niin turskaa tulee myyntitappion muodossa joten suurista osinkotuotoista ei kyllä kannata puhua yhtään mitään.
No jostain sadasta miljoonasta se on, mutta ei näistä keskimääräisistä sijoituksista, mitä tavan tollukoilla on, niin ei mitään.
Hieman järkeä toimittajillekin voisi suoda.
Hyi s**tana, taas porvarit juhlii rahassa ja työtön duunari värjöttelee ulkona pakkasessa. Osinkoverot 100%:iin niin saadaan oikeudenmukaisuus tähän maahan. Ja omaisuusvero takaisin, progressiivisena.
Terve Reiska! Ihan vaan lohdutukseksi että omat sijoitukseni ovat tällä hetkellä n. -20 % pakkasella eli olen tappiolla n. -100 t€. Varmaankin valtio nyt korvaisi menetykseni jos osinko- ja pääomaverotus olisi järjestetty kuten ehdotat?
.
Osinkotuloista maksetttava kunnallisveroa 5 %.
Osinkoa ei tappiollisista tuloksista pitkään jaeta