Näin pelurit kaatavat yrityksiä
Syyskuussa kaatuneen investointipankki Lehman Brothersin johto syytti vararikosta häikäilemättömiä hedge-rahastoja ja verenhimoisia kilpailijapankkeja.
Saman syytöksen suurkeinottelijoita vastaan esitti myös Islannin keskuspankin pääjohtaja juuri ennen kuin maan valuutta ja pankkijärjestelmä luhistuivat.
Lehmanin ja Islannin pankkien kimpussa oli väitteiden mukaan keinottelijoita, jotka eivät ainoastaan lyöneet vetoa markkinoilla vararikon puolesta, vaan samaan aikaan myös tekivät kaikkensa edistääkseen uhriensa kaatumista.
Nyt samanlainen markkinoiden kuoleman tanssi voi olla käynnissä entistäkin suuremmalla mittakaavalla lukuisissa kuilun partaalla keikkuvissa pörssien suuryrityksissä, kuten Yhdysvaltain autojäteissä ja kriisipankeissa, Euroopassa luultavasti myös heikoimmissa eurovaltioissa.
Vararikoista ja lievemmistä maksuhäiriöistä hyötyvien keinottelijoiden voitot ovat joidenkin muiden osapuolten tappioita. Finanssikriisin tässä vaiheessa suuri osa näistäkin tappioista uhkaa kaatua veronmaksajien niskaan.
Pitääkö AIG
piikkiä auki?
Yhdysvaltain senaatissa tunteet ovat esimerkiksi sanomalehti New York Timesin mukaan käyneet kuumina liittovaltion sitouduttua käyttämään yhä suurempia summia vakuutusjätti AIG:n pitämiseksi pystyssä ja käynnissä.
Raivostuneet senaattorit peräävät nyt puolueeseen katsomatta tietoja, kenen taskuihin AIG:n jättiläismäiset tappiot ja samalla yhtiön saamat tukimiljardit ovat vyöryneet.
Senaattoreilla ja kansalaisilla on hyvät syyt epäillä, että AIG:n tappioiden kautta veronmaksajilla maksatetaan esimerkiksi sijoittajien viimesyksyisessä Lehman Brothersin vararikossa kärsimiä menetyksiä.
Kiistelyn keskipisteessä ovat jättiläismäiset ja suurelta osin näkymättömät niin sanottujen luottoriskijohdannaisten markkinat. Kyse on arviolta 50 biljoonan dollarin markkinoista.
Suuri osa Lehmanin rahoittajista oli suojautunut yhtiön maksuhäiriöiden varalta niin sanotuilla CDS-luottoriskijohdannaisilla (credit default swap), jotka ovat kuin luottotappiovakuutuksia. Yksi suurimmista näiden vakuutusten myyjistä oli AIG.
Yrityshistorian
suurin tappio
AIG julkisti runsas viikko sitten Yhdysvaltain ja todennäköisesti samalla koko maailman yrityshistorian suurimman neljännesvuositappion. Syys-joulukuussa tappiot olivat yli 60 miljardia dollaria, ja koko viime vuonna lähes 100 miljardia dollaria.
Liittovaltio ilmoitti sijoittavansa AIG:n pääomittamiseen 30 miljardia dollaria lisää. Nyt veronmaksajilla on kiinni yhtiössä jo huimaavat 160 miljardia dollaria.
Tunteet käyvät NYT:n mukaan kuumina senaattia myöten, koska ilmeisesti suurin osa AIG:n tappioista on peräisin yhtiön finanssitoiminnoista ja tarkemmin sanottuna yhtiön myymistä luottoriskijohdannaisista.
AIG oli vuosia todennäköisesti yksi maailman suurimmista "luottoriskivakuutusten" myyjistä. Nyt nämä "vakuutukset" kaatavat miljarditolkulla luottotappioita AIG:n kautta liittovaltion eli veronmaksajien piikkiin.
Hyötyä korjaa luottotappioilta suojautuneiden rahoittajien lisäksi kasvava määrä konkursseja kärkkyviä pelureita. Hyötyjien joukossa on suursijoittajia, kuten häikäilemättömiä hedge-rahastoja.
Talouslehti Wall Street Journal kertoi viikonloppuna, että AIG:n tappioiden kautta omien luottoriskiensä hyvityksiä on saanut myös joukko suurpankkeja.
WSJ:n mukaan yhteensä jopa 50 miljardin dollarin hyvityksiä saaneiden pankkien joukossa on eurooppalaisiakin pankkeja, kuten Deutsche Bank, Societe Generale, Barclays, Rabobank, HSBC, RBS, mutta myös tanskalainen Danske Bank.
Lehman-riskit
kaatoivat AIG:n
Maailman suurimpiin kuuluva vakuutusjätti AIG ajautui umpikujaan ja saman tien Yhdysvaltain liittovaltion syliin pari päivää investointipankki Lehman Brothersin vararikon jälkeen viime syyskuun puolivälissä.
Tapaukset olivat saman erittäin monimutkaisen ja salaman nopeudella edenneen ketjureaktion osia. Lehmanin kaatuminen olisi vääjäämättä johtanut myös AIG:n kaatumiseen, elleivät viranomaiset olisi ottaneet AIG:tä haltuunsa ja pitäneet sitä väkisin pystyssä.
Näin ainakin päättelivät AIG:n pelastaneet viranomaiset, jotka ilmeisesti pelkäsivät AIG:n kaatumisesta koituvan jopa Lehmanin kaatumista suurempaa tuhoa rahoitusjärjestelmälle. Samaa mieltä ovat esimerkiksi NYT:n, talouslehti Financial Timesin sekä uutistoimisto Bloombergin haastattelemat asiantuntijat.
Ketjureaktion ratkaiseva ja samalla kohtalokas lenkki olivat AIG:n jättiläismäisiksi kasvaneet CDS-riskit. Viime syyskuun lopussa AIG:llä oli CDS-sopimusten kautta vastuullaan arviolta 300 miljardin dollarin luottoriskit. Markkina-arvioiden mukaan suuri osa näistä luottoriskeistä liittyi Lehmaniin.
Sittemmin suuri osa näistä riskeistä on muuttunut luottotappioiksi.
Lehman-tappiot ehkä
luultua suuremmat
Lehman Brothersin vararikon lopullinen lasku on edelleen epäselvä, mutta eri lähteiden mukaan Lehmaniin liittyvät suorat luottoriskit voivat olla jopa 600 miljardia dollaria.
Suurimmillaan Lehmanin kaatumisesta koituvat tappiot voivat kasvaa huimasti vielä suuremmiksi. Tämä johtuu CDS-markkinoista ja luottoriskikeinottelusta.
Lehmanin luottoriskeihin liittyviä CDS-sopimuksia oli yhtiön vararikon hetkellä liikkeessä markkina-arvioiden mukaan 400-500 miljardin dollarin nimellisarvosta. Mutta ilmeisesti vain noin puolet Lehman-CDS-sopimuksista oli ostettu luottoriskin suojaksi.
Yhtä suuri määrä sopimuksia oli suoranaista vedonlyöntiä yhtiön vararikolla.
Todellista luottoriskiä suojaavat sopimukset eivät kasvata luottotappioiden määrää, vaan ne ainoastaan siirtävät tappiot uudelle riskinottajalle. Mutta ilman suojattavaa luottoriskiä tehdyt sopimukset voivat kasvattaa Lehmanista koituvat kokonaistappiot suurimmillaan 600 miljardista dollarista arviolta jopa 900 miljardiin.
Näin arvioi esimerkiksi maailman arvostetuimpiin johdannaismarkkinoiden asiantuntijoihin kuuluva Satyajit Das RGE-Monitor -taloussivustolla julkaistussa laajassa CDS-markkinoiden kriittisessä analyysissään.
Autojätit
tulilinjalla
Viime viikkoina keinottelijoiden tulilinjalla ovat olleet esimerkiksi Yhdysvaltain autojätit.
General Motors, Chrysler ja Ford ovat vaikeuksissa, koska rahoitus- ja taloushuolien vaivaama autokansa ei osta uusia ajokkeja entiseen malliin. Myyntiluvut ovat vuodessa puolittuneet.
Autojätit ovat erittäin velkaisia, joten tulojen huvettua niillä on vaikeuksia suoriutua veloistaan. Näin arvioivat sekä velkakirjamarkkinoilla toimivat sijoittajat että yritysten vakavaraisuutta ja maksukykyä tutkivat luottokelpoisuusluokittajat.
GM ja Chrysler ovat kumpikin saaneet Yhdysvaltain liittovaltiolta suuria tukiaisia, mutta Ford on toistaiseksi yrittänyt selviytyä omillaan.
Ford on ilmoittanut valmistelevansa suurta velkojensa uudelleenjärjestelyä, joka helpottaisi yhtiön välittömiä velvotteita mutta varmistaisi sen maksukykyä pidemmän ajan kuluessa.
Aiemmin velkojien enemmistö olisi todennäköisesti taipunut velkojen järjestelyyn. Pitkin hampain, mutta kuitenkin. Nyt velkajärjestelyn hyväksyminen on esimerkiksi uutistoimisto Bloombrgin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan hyvin epävarmaa.
Fordilla on kimpussaan kasvava joukko sijoittajia, jotka hyötyisivät yhtiön kaatumisesta. Näillä on suojanaan CDS-sopimuksia.
Velkojien uusi
kastijako
Bloombergin mukaan Fordin rahoitusyksiköllä Ford Motor Creditillä on velkaa noin 54 miljardia dollaria. FMC on rahoittanut velkansa myymällä pankeille, vakuutusyhtiöille ja muille korkosijoittajille tuon summan arvosta velkakirjoja.
Bloombergin tietojen mukaan runsaan kahdeksan miljardin dollarin Ford-velat on suojattu CDS-sopimuksilla. Näihin velkakirjoihin liittyvä luottoriski on yhä olemassa, mutta se ei huoleta velkakirjojen omistajia.
Omalla riskillään mukana olevat rahoittajat pyrkivät pitämään yrityksen pystyssä ja turvaamaan sen mahdollisuudet edes pitkän ajan kuluessa toipua vaikeuksistaan ja maksaa velkansa takaisin.
Velkojien perinteinen etuoikeusjärjestys on alkanut menettää merkitystään.
Vailla omaa luottoriskiä mukana oleville sijoittajille yhtiön kaatumisesta ei olisi haittaa. Päin vastoin monelle yrityslainoja ja niitä suojaavia CDS-sopimuksia omistaville yhtiön kaatumisesta olisi jopa enemmän hyötyä kuin yhtiön selviämisestä.
Riskisijoitus
vailla riskiä
Lehman Brothersin kaatumisen jälkeen riskipitoisten yrityslainojen ja niihin liittyvien luottojohdannaisten hinnoittelu meni sekaisin.
Yrityslainojen hinnat laskivat erittäin voimakkaasti. Luottojohdannaisten hinnat nousivat, mutta eivät yhtä paljon kuin niiden suojaamien lainojen hinnat laskivat.
Hedge-rahastot, muut suursijoittajat ja ennen kaikkea suurpankit keksivät hyvin nopeasti houkuttelevan sijoitusmahdollisuuden, ja pian syntyi niin sanottu negative-basis -sijoitus.
Yrityslainan ja sitä suojaavan luottojohdannaisen yhdistelmillä oli saavutettavissa useiden prosenttien riskittömiä tuottoja.
Negative-basis -sijoitusten tuotto on parhaimmillaan, jos kohdeyritys ajautuu vararikkoon. Sijoittaja saa omistamansa yrityslainan nimellisarvon vähennettynä luottojohdannaisen hinnalla.
Vararikon riskitön tuotto voi olla negative-basis -sijoittajalle esimerkiksi viisi tai kuusi prosenttia. Muut velkojat kärsivät suuria tappioita, menettävät ehkä koko sijoituksensa.
Myös veronmaksajat kärsivät sitä mukaa kasvavia tappioita, kun CDS-markkinoiden suurimmat luottoriskisuojan myyjät eli todelliset riskinkantajat ajautuvat AIG:n tavoin viranomaisten syliin.

















Kommentit (58)
Tämä tapahtuu siten, että CDS:n myyjä, jolle jää riski kohdeyrityksen velkakirjojen defaultista, myy kyseisen firman osakkeita lyhyeksi määrällä, joka tuo hedge suojauksen tätä tappiota vastaan.
Tämä lyhyeksimyynti tietysti tuo laskupainetta yrityksen osakkeen kurssiin.
Ongelmana on, että luokituslaitokset käyttävät osakekurssia reiting luokitustensa osana, joten tämä kurssilasku tuo reitingin laskupaineita kyseisen firman velkakirjoille.
Ja tämä taas tuo lisää kysyntää CDS suojalle kyseisten velkakirjojen defaulttia vastaan, joka johtaa kierteeseen kohti firman konkurssia sen bondien luottoluokituksen ja lainauskustannusten noustessa dramaattisesti.
Luottoriskivakuuttajien, hedge -rahastojen ja erityiesti reittausfirmojen puuhissa olisi hutkivalle journalismille tekemistä.
Arvelesin, että jos se on mahdollista, niin tuotto olisi lähes riskitön.
Nyt viedään tavallisen velallisen omaisuus, sijoittajien rahat, valtion tuki uppoaa molokin kitaan, ja lopuksi nämä huijarit jättävät lainansa maksamatta.
Minne ne rahat katoavat, missä on valvonta ja missä se on ollut.
Tämä kasvattaa AIG:n tappioita valtavasti samalla kun kassavirta ehtyy. Liittovaltio siis yrittää pitää ruumista hengissä, joka tuottaa jatkuvaa tappiota vielä vuosia.
Arvelesin, että jos se on mahdollista, niin tuotto olisi lähes riskitön.
Käsittääkseni ostamalla Suomen valtion CDS:iä. CDS:n myyjä joutuu silloin suojatakseen itsensä jollain lailla lyömään vetoa sen puolesta, että Suomi kaatuu. En tiedä miten tämä tapahtuu, mutta jos Suomi olisi ollut yritys, CDS:n myyjä olisi voinut shortata Suomea.
Käsittääkseni tämä shorttaaminen (miten se nyt Suomen kohdalla tehdäänkään) saattaa johtaa siihen, että yrityksen/maan luottoluokitus laskee. Alkuperäinen CDS-transaktio saattaa johtaa siihen, että credit eventistä tulee totta.