Näin pelurit kaatavat yrityksiä

Lars Holm / Taloussanomat
Näin pelurit kaatavat yrityksiä
Iso joukko maailman suurimpia pörssiyhtiöitä kamppailee olemassaolostaan. Vararikkojen aalto aiheuttaisi tähtitieteellisiä tappioita. Paitsi ei kaikille. Kovimmat pelurit tekisivät kupruilla mojovia voittoja, ja voivat siksi jopa edistää konkurssiaaltoa. Suuri osa keinottelijoiden voitoista tulisi veronmaksajien pussista.
Jan Hurri
9.3.2009 06:02
Kommentit 58

Syyskuussa kaatuneen investointipankki Lehman Brothersin johto syytti vararikosta häikäilemättömiä hedge-rahastoja ja verenhimoisia kilpailijapankkeja.

Saman syytöksen suurkeinottelijoita vastaan esitti myös Islannin keskuspankin pääjohtaja juuri ennen kuin maan valuutta ja pankkijärjestelmä luhistuivat. 

Lehmanin ja Islannin pankkien kimpussa oli väitteiden mukaan keinottelijoita, jotka eivät ainoastaan lyöneet vetoa markkinoilla vararikon puolesta, vaan samaan aikaan myös tekivät kaikkensa edistääkseen uhriensa kaatumista.

Nyt samanlainen markkinoiden kuoleman tanssi voi olla käynnissä entistäkin suuremmalla mittakaavalla lukuisissa kuilun partaalla keikkuvissa pörssien suuryrityksissä, kuten Yhdysvaltain autojäteissä ja kriisipankeissa, Euroopassa luultavasti myös heikoimmissa eurovaltioissa.

Vararikoista ja lievemmistä maksuhäiriöistä hyötyvien keinottelijoiden voitot ovat joidenkin muiden osapuolten tappioita. Finanssikriisin tässä vaiheessa suuri osa näistäkin tappioista uhkaa kaatua veronmaksajien niskaan.

Pitääkö AIG
piikkiä auki?

Yhdysvaltain senaatissa tunteet ovat esimerkiksi sanomalehti New York Timesin mukaan käyneet kuumina liittovaltion sitouduttua käyttämään yhä suurempia summia vakuutusjätti AIG:n pitämiseksi pystyssä ja käynnissä.

Raivostuneet senaattorit peräävät nyt puolueeseen katsomatta tietoja, kenen taskuihin AIG:n jättiläismäiset tappiot ja samalla yhtiön saamat tukimiljardit ovat vyöryneet.

Senaattoreilla ja kansalaisilla on hyvät syyt epäillä, että AIG:n tappioiden kautta veronmaksajilla maksatetaan esimerkiksi sijoittajien viimesyksyisessä Lehman Brothersin vararikossa kärsimiä menetyksiä.

Kiistelyn keskipisteessä ovat jättiläismäiset ja suurelta osin näkymättömät niin sanottujen luottoriskijohdannaisten markkinat. Kyse on arviolta 50 biljoonan dollarin markkinoista.

Suuri osa Lehmanin rahoittajista oli suojautunut yhtiön maksuhäiriöiden varalta niin sanotuilla CDS-luottoriskijohdannaisilla (credit default swap), jotka ovat kuin luottotappiovakuutuksia. Yksi suurimmista näiden vakuutusten myyjistä oli AIG.

Yrityshistorian
suurin tappio

AIG julkisti runsas viikko sitten Yhdysvaltain ja todennäköisesti samalla koko maailman yrityshistorian suurimman neljännesvuositappion. Syys-joulukuussa tappiot olivat yli 60 miljardia dollaria, ja koko viime vuonna lähes 100 miljardia dollaria.

Liittovaltio ilmoitti sijoittavansa AIG:n pääomittamiseen 30 miljardia dollaria lisää. Nyt veronmaksajilla on kiinni yhtiössä jo huimaavat 160 miljardia dollaria.

Tunteet käyvät NYT:n mukaan kuumina senaattia myöten, koska ilmeisesti suurin osa AIG:n tappioista on peräisin yhtiön finanssitoiminnoista ja tarkemmin sanottuna yhtiön myymistä luottoriskijohdannaisista.

AIG oli vuosia todennäköisesti yksi maailman suurimmista "luottoriskivakuutusten" myyjistä. Nyt nämä "vakuutukset" kaatavat miljarditolkulla luottotappioita AIG:n kautta liittovaltion eli veronmaksajien piikkiin.

Hyötyä korjaa luottotappioilta suojautuneiden rahoittajien lisäksi kasvava määrä konkursseja kärkkyviä pelureita. Hyötyjien joukossa on suursijoittajia, kuten häikäilemättömiä hedge-rahastoja.

Talouslehti Wall Street Journal kertoi viikonloppuna, että AIG:n tappioiden kautta omien luottoriskiensä hyvityksiä on saanut myös joukko suurpankkeja.

WSJ:n mukaan yhteensä jopa 50 miljardin dollarin hyvityksiä saaneiden pankkien joukossa on eurooppalaisiakin pankkeja, kuten Deutsche Bank, Societe Generale, Barclays, Rabobank, HSBC, RBS, mutta myös tanskalainen Danske Bank.

Lehman-riskit
kaatoivat AIG:n

Maailman suurimpiin kuuluva vakuutusjätti AIG ajautui umpikujaan ja saman tien Yhdysvaltain liittovaltion syliin pari päivää investointipankki Lehman Brothersin vararikon jälkeen viime syyskuun puolivälissä.

Tapaukset olivat saman erittäin monimutkaisen ja salaman nopeudella edenneen ketjureaktion osia. Lehmanin kaatuminen olisi vääjäämättä johtanut myös AIG:n kaatumiseen, elleivät viranomaiset olisi ottaneet AIG:tä haltuunsa ja pitäneet sitä väkisin pystyssä.

Näin ainakin päättelivät AIG:n pelastaneet viranomaiset, jotka ilmeisesti pelkäsivät AIG:n kaatumisesta koituvan jopa Lehmanin kaatumista suurempaa tuhoa rahoitusjärjestelmälle. Samaa mieltä ovat esimerkiksi NYT:n, talouslehti Financial Timesin sekä uutistoimisto Bloombergin haastattelemat asiantuntijat.

Ketjureaktion ratkaiseva ja samalla kohtalokas lenkki olivat AIG:n jättiläismäisiksi kasvaneet CDS-riskit. Viime syyskuun lopussa AIG:llä oli CDS-sopimusten kautta vastuullaan arviolta 300 miljardin dollarin luottoriskit. Markkina-arvioiden mukaan suuri osa näistä luottoriskeistä liittyi Lehmaniin.

Sittemmin suuri osa näistä riskeistä on muuttunut luottotappioiksi. 

Lehman-tappiot ehkä
luultua suuremmat

Lehman Brothersin vararikon lopullinen lasku on edelleen epäselvä, mutta eri lähteiden mukaan Lehmaniin liittyvät suorat luottoriskit voivat olla jopa 600 miljardia dollaria.

Suurimmillaan Lehmanin kaatumisesta koituvat tappiot voivat kasvaa huimasti vielä suuremmiksi. Tämä johtuu CDS-markkinoista ja luottoriskikeinottelusta.

Lehmanin luottoriskeihin liittyviä CDS-sopimuksia oli yhtiön vararikon hetkellä liikkeessä markkina-arvioiden mukaan 400-500 miljardin dollarin nimellisarvosta. Mutta ilmeisesti vain noin puolet Lehman-CDS-sopimuksista oli ostettu luottoriskin suojaksi.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Yhtä suuri määrä sopimuksia oli suoranaista vedonlyöntiä yhtiön vararikolla.

Todellista luottoriskiä suojaavat sopimukset eivät kasvata luottotappioiden määrää, vaan ne ainoastaan siirtävät tappiot uudelle riskinottajalle. Mutta ilman suojattavaa luottoriskiä tehdyt sopimukset voivat kasvattaa Lehmanista koituvat kokonaistappiot suurimmillaan 600 miljardista dollarista arviolta jopa 900 miljardiin.

Näin arvioi esimerkiksi maailman arvostetuimpiin johdannaismarkkinoiden asiantuntijoihin kuuluva Satyajit Das RGE-Monitor -taloussivustolla julkaistussa laajassa CDS-markkinoiden kriittisessä analyysissään.

Autojätit
tulilinjalla

Viime viikkoina keinottelijoiden tulilinjalla ovat olleet esimerkiksi Yhdysvaltain autojätit.

General Motors, Chrysler ja Ford ovat vaikeuksissa, koska rahoitus- ja taloushuolien vaivaama autokansa ei osta uusia ajokkeja entiseen malliin. Myyntiluvut ovat vuodessa puolittuneet.

Autojätit ovat erittäin velkaisia, joten tulojen huvettua niillä on vaikeuksia suoriutua veloistaan. Näin arvioivat sekä velkakirjamarkkinoilla toimivat sijoittajat että yritysten vakavaraisuutta ja maksukykyä tutkivat luottokelpoisuusluokittajat.

GM ja Chrysler ovat kumpikin saaneet Yhdysvaltain liittovaltiolta suuria tukiaisia, mutta Ford on toistaiseksi yrittänyt selviytyä omillaan.

Ford on ilmoittanut valmistelevansa suurta velkojensa uudelleenjärjestelyä, joka helpottaisi yhtiön välittömiä velvotteita mutta varmistaisi sen maksukykyä pidemmän ajan kuluessa.

Aiemmin velkojien enemmistö olisi todennäköisesti taipunut velkojen järjestelyyn. Pitkin hampain, mutta kuitenkin. Nyt velkajärjestelyn hyväksyminen on esimerkiksi uutistoimisto Bloombrgin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan hyvin epävarmaa. 

Fordilla on kimpussaan kasvava joukko sijoittajia, jotka hyötyisivät yhtiön kaatumisesta. Näillä on suojanaan CDS-sopimuksia.

Velkojien uusi
kastijako

Bloombergin mukaan Fordin rahoitusyksiköllä Ford Motor Creditillä on velkaa noin 54 miljardia dollaria. FMC on rahoittanut velkansa myymällä pankeille, vakuutusyhtiöille ja muille korkosijoittajille tuon summan arvosta velkakirjoja.

Bloombergin tietojen mukaan runsaan kahdeksan miljardin dollarin Ford-velat on suojattu CDS-sopimuksilla. Näihin velkakirjoihin liittyvä luottoriski on yhä olemassa, mutta se ei huoleta velkakirjojen omistajia.

Omalla riskillään mukana olevat rahoittajat pyrkivät pitämään yrityksen pystyssä ja turvaamaan sen mahdollisuudet edes pitkän ajan kuluessa toipua vaikeuksistaan ja maksaa velkansa takaisin.

Velkojien perinteinen etuoikeusjärjestys on alkanut menettää merkitystään.

Vailla omaa luottoriskiä mukana oleville sijoittajille yhtiön kaatumisesta ei olisi haittaa. Päin vastoin monelle yrityslainoja ja niitä suojaavia CDS-sopimuksia omistaville yhtiön kaatumisesta olisi jopa enemmän hyötyä kuin yhtiön selviämisestä. 

Riskisijoitus
vailla riskiä

Lehman Brothersin kaatumisen jälkeen riskipitoisten yrityslainojen ja niihin liittyvien luottojohdannaisten hinnoittelu meni sekaisin.

Yrityslainojen hinnat laskivat erittäin voimakkaasti. Luottojohdannaisten hinnat nousivat, mutta eivät yhtä paljon kuin niiden suojaamien lainojen hinnat laskivat.

Hedge-rahastot, muut suursijoittajat ja ennen kaikkea suurpankit keksivät hyvin nopeasti houkuttelevan sijoitusmahdollisuuden, ja pian syntyi niin sanottu negative-basis -sijoitus.

Yrityslainan ja sitä suojaavan luottojohdannaisen yhdistelmillä oli saavutettavissa useiden prosenttien riskittömiä tuottoja.

Negative-basis -sijoitusten tuotto on parhaimmillaan, jos kohdeyritys ajautuu vararikkoon. Sijoittaja saa omistamansa yrityslainan nimellisarvon vähennettynä luottojohdannaisen hinnalla.

Vararikon riskitön tuotto voi olla negative-basis -sijoittajalle esimerkiksi viisi tai kuusi prosenttia. Muut velkojat kärsivät suuria tappioita, menettävät ehkä koko sijoituksensa.

Myös veronmaksajat kärsivät sitä mukaa kasvavia tappioita, kun CDS-markkinoiden suurimmat luottoriskisuojan myyjät eli todelliset riskinkantajat ajautuvat AIG:n tavoin viranomaisten syliin.

Lisää Aiheesta
Copyright Creative Commons Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.
mainos

Kommentit (58)

Huono 0
Matti Vanhasen hallitus se vasta tulee hölmöillä päätöksillään vasta yrityksiä kaatamaan,hyvä että ei kaada koko Suomea.Tämä hallitus on suomelle tuhoisa.
Nurmijärvi
Taapaus AIG on esimerkki, jonka viimeistään pitäisi muuttaa tukikäytäntöjä. Ilmeisesti ei ole olemassa mitään eikä ketään joka voisi kertoa paljonko, kuinka kauan ja kenelle tällaiset tukirahat menevät. Varmasti rytinä olisi kova jos tehdään päätös olla tukematta rahoiyuslaitoksia. Moni siinä rahansa häviäisi. Toisaalta sijoitus riskillä se on talletuskin. Kysyä voi, kauanko verorahoja syydetään "mustaan aukkoon".
Valtion ei pitäisi istua pöytään jos ei tiedä keneltä viedään rahat.
Tie mitä kautta CDS markkinat vaikuttavat yritysten kaatumiseen ei tullut selväksi artikkelista.

Tämä tapahtuu siten, että CDS:n myyjä, jolle jää riski kohdeyrityksen velkakirjojen defaultista, myy kyseisen firman osakkeita lyhyeksi määrällä, joka tuo hedge suojauksen tätä tappiota vastaan.

Tämä lyhyeksimyynti tietysti tuo laskupainetta yrityksen osakkeen kurssiin.

Ongelmana on, että luokituslaitokset käyttävät osakekurssia reiting luokitustensa osana, joten tämä kurssilasku tuo reitingin laskupaineita kyseisen firman velkakirjoille.

Ja tämä taas tuo lisää kysyntää CDS suojalle kyseisten velkakirjojen defaulttia vastaan, joka johtaa kierteeseen kohti firman konkurssia sen bondien luottoluokituksen ja lainauskustannusten noustessa dramaattisesti.
Artikkelin aihe oli kiinnostava, mutta analyysi jäi köykäiseksi.

Luottoriskivakuuttajien, hedge -rahastojen ja erityiesti reittausfirmojen puuhissa olisi hutkivalle journalismille tekemistä.
Seuraava maksaa
Miten voi löydä vetoa sen puolesta, että Suomen valtio kaatuu ?

Arvelesin, että jos se on mahdollista, niin tuotto olisi lähes riskitön.
Hei, Me ajetaan Suomen talous alas ( ärsyttämällä Venäjää )
Niin, mielestäni olisi sopiva ajankohta miettiä valtioliittoa Venäjän kanssa, ennen konkkaa? Putin presidenttinämme voittaisi Halosen monin kerroin!
Hei, Me ajetaan Suomen talous alas ( ärsyttämällä Venäjää )
Isojako on käynnissä. Phallus on kaikkien aikojen suurin.
Nyt viedään tavallisen velallisen omaisuus, sijoittajien rahat, valtion tuki uppoaa molokin kitaan, ja lopuksi nämä huijarit jättävät lainansa maksamatta.
Minne ne rahat katoavat, missä on valvonta ja missä se on ollut.
Tsunami
AIG tulee olemaan pohjaton kaivo siitä syystä, että kaikki joilla on jotain yhteyksiä kyseiseen puljuun, yrittävät päästä niistä eroon.

Tämä kasvattaa AIG:n tappioita valtavasti samalla kun kassavirta ehtyy. Liittovaltio siis yrittää pitää ruumista hengissä, joka tuottaa jatkuvaa tappiota vielä vuosia.
Bastard
Miten voi löydä vetoa sen puolesta, että Suomen valtio kaatuu ?

Arvelesin, että jos se on mahdollista, niin tuotto olisi lähes riskitön.

Käsittääkseni ostamalla Suomen valtion CDS:iä. CDS:n myyjä joutuu silloin suojatakseen itsensä jollain lailla lyömään vetoa sen puolesta, että Suomi kaatuu. En tiedä miten tämä tapahtuu, mutta jos Suomi olisi ollut yritys, CDS:n myyjä olisi voinut shortata Suomea.

Käsittääkseni tämä shorttaaminen (miten se nyt Suomen kohdalla tehdäänkään) saattaa johtaa siihen, että yrityksen/maan luottoluokitus laskee. Alkuperäinen CDS-transaktio saattaa johtaa siihen, että credit eventistä tulee totta.
Näinkö se menee?
Sivut: 1 2 3 4 5 6 Edellinen Seuraava
Kirjoita vastaus
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti
Miten talouskriisi syntyi? Lue Taloussanomien teemapaketti finanssikriisin vaiheista.

Yhteistyössä

17:32USA:ssa luottamus notkahti vielä pelättyäkin enemmän
17:18USA:n kauppavaje kasvoi odotettua enemmän
17:12Kreikan poliisi haluaa pidättää EU-virkailijat
16:59Onko oma koti rakenteilla? Teollisuus haluaa työmaasi syyniin
16:32Tulikivi kääntyi tappiolle – ei jaa osinkoa
16:22Kreikan sopu järkkyi jo: Puoluepomo aikoo äänestää ei
15:47Tekla jättää tänään pörssin
15:39Tämä sana joutui pannaan – Ollila haluaa sen takaisin
15:28Marimekko nousee laskupörssissä
15:01Raatoja tulee ravintola-alalla: "Dokaaminen meni muodista"
14:50IEA: Öljyn kysyntä laskee
14:32Anne Mere HKScan Finlandin johtoon
13:39Laki vakausrahastosta eduskuntaan maaliskuussa
13:31Jorma Ollila: Kilpailijat ovat jo sulkeneet Euroopan-tehtaansa
13:15Danske Bank aikaistaa säästöohjelmaansa vuodella
13:01Merkel: Kreikka tarvitsee lisää apua
12:26Rapala aikoo pilkkivälineiden markkinajohtajaksi
12:00Metsänomistajat vaativat 230 miljoonan kartellikorvauksia
11:28Raute sai historiansa suurimman tilauksen
11:25Ranskan teollisuustuotanto väheni odotettua enemmän
10:07Erimielisyyksiä osingoista – OP-Pohjola antoi potkut pankkiirilleen
09:59Marimekko avaa uusia kauppoja ulkomaille – tulos heikkeni
09:54Teollisuustuotanto oli yhtä suurta kuin vuonna 2005
09:35Kodak lopettaa kameroiden tuotannon
08:51Viron talouskasvu hidastui
08:30Kreikka-apua lykättiin – Fitch uskoo maksukyvyttömyyteen
08:06FBI: Steve Jobsilla oli top secret -luokitus
07:01Kymmenien kuntien kaupunki
06:07Nyt riitti viinalla läträäminen telkkarissa
06:04ABC-ketju ei onnistukaan ihan kaikessa
Talousuutiset reaaliajassa iPhoneen ja iPadiin

17:51IndeksiNousijat ja Laskijat

Kurssi nousussa Raute A (LP) 9,05 20,19 %
Kurssi nousussa Marimekko 13,96 9,58 %
Kurssi nousussa Wulff Group Plc 2,2 7,32 %
Kurssi nousussa M-real B 1,95 5,98 %
Kurssi nousussa Trainers´ House Plc (LP) 0,2 5,26 %
Kurssi laskussa Stora Enso A 6,41 -4,75 %
Kurssi laskussa Elecster A 4,6 -4,96 %
Kurssi laskussa Uponor 8,0 -5,16 %
Kurssi laskussa Tulikivi A 0,76 -6,17 %
Kurssi laskussa Neo Industrial Oyj 2,65 -8,62 %

17:51IndeksiVaihdetuimmat

Kurssi laskussa Nokia 60,43 M -1,05 %
Kurssi laskussa Metso 37,62 M -1,05 %
Kurssi laskussa Nokian Renkaat 32,62 M -1,1 %
Kurssi laskussa Fortum 27,23 M -0,66 %
Kurssi laskussa Sampo A 22,08 M -2 %

KalenteriKalenteri

13.2.2012

Japanin bkt loka-joulukuulta (ennakko)    
Onko Nokia enää suomalainen yhtiö?
 
Dilbert – 10.2.2012
DilbertDilbert
Sarjakuvat: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 ... 30 « »
 
Yritys Sanoma News Oy / Taloussanomat
Postiosoite Taloussanomat PL 45
00089 SANOMA
Käyntiosoite Töölönlahdenkatu 2, Helsinki
Puhelin +358 9 1221
Sähköposti taloussanomat@sanoma.fi
Kustantaja, vastaava
päätoimittaja
Tapio Sadeoja
Toimituspäällikkö Anneli Koistinen
Toimituspäällikkö Petri Korhonen
Mediamyynti Yhteystiedot
Kimmo Ilmavirta
+358 40 168 5949