Kirjaudu ▼
 

Koronlaskut eivät enää riitä

Taloussanomat
Koronlaskut eivät enää riitä
Talous heikkenee ja rahoitus kiristyy nyt paljon vauhdikkaammin kuin EKP on keventänyt rahapolitiikkaansa. Markkinat odottavatkin EKP:ltä
tänään koronlaskun lisäksi ilmoitusta uusista epätavallisen rahapolitiikan keinoista. EKP on jo vihjaillut ehkä käynnistävänsä yritysrahoituksen.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Euroalueen keskuspankki EKP laskee markkinaodotusten mukaan ohjauskorkoaan tänään puoli prosenttiyksikköä 1,5 prosenttiin. Tämä ei kuitenkaan markkinoiden mukaan riitä, vaan moni odottaa keskuspankilta entistä järeämpiä toimia.

Markkinat eivät enää usko pelkkien koronlaskujen tai muiden EKP:n jo toteuttamien toimien tepsimiseen. Tähänastiset keinot ovat olleet poikkeuksellisen voimakkaita, mutta talouden alamäki ja rahamarkkinoiden ahdinko ovat olleet vielä voimakkaampia.

Uusia haasteita on kaatunut markkinoiden – ja samalla EKP:n – niskaan niin paljon, että pelkkä 0,5 prosenttiyksikön koronlasku olisi markkinoille paha pettymys.

Markkinoilla on hyvät perusteet odottaa EKP:ltä aivan uudenlaisia toimia tai ainakin hyvin selviä merkkejä tällaisten toimien käynnistämisestä.

Yksi hyvä peruste odotuksille on, että sijoituspankkien lisäksi EKP:n täysin uudenlaisia toimia ovat viime viikkoina väläytelleet myös EKP:n johtokunnan ja neuvoston jäsenet.

Joko EKP ottaa
seuraavan askeleen?

Seuraavaksi markkinat odottavat EKP:ltä siirtymistä niin sanotun kvantitatiivisen kevennyksen keinoihin, joilla keskuspankki nykyistä tehokkaammin voisi lisätä talouden rahamäärää ja samalla avata rahamarkkinoiden umpisolmuja.

Rahapolitiikan kvantitatiivisella kevennyksellä keskuspankki lisää talouden rahamäärää pankkien ohi. Elleivät pankit halua tai kykene kasvattamaan luotonantoaan, voi keskuspankki kasvattaa rahan tarjontaa sijoittamalla haluamansa määrän uutta rahaa suoraan velkakirjamarkkinoille.

EKP voi käynnistää rahapolitiikan kvantitatiivisen kevennyksen ryhtymällä ostamaan markkinoilta pankkien ja varsinkin muiden yritysten velkakirjoja.

Tällaisesta mahdollisuudesta ovat viimeaikaisissa puheenvuoroissaan maininneet esimerkiksi Saksan ja Ranskan keskuspankkien johtajat Axel Weber ja Christian Noyer.

Viimeksi tämän viikon tiistaina Weber muistutti EKP:n jo nyt hyväksyvän yritysten velkakirjoja keskuspankkirahoituksen vakuudeksi. Seuraava kysymys hänen mukaansa on, pitäisikö EKP:n ottaa suoraan kantaakseen yritysriskiä.

Noyerin mukaan EKP ei ole vielä päättänyt tarpeesta ostaa yritysten velkakirjoja.

EKP:n pääjohtaja Jean-Claude Trichet toisti viimeksi tämän viikon tiistaina, että tarvittaessa EKP voi ryhtyä poikkeuksellisiin toimiin milloin tahansa.

Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen korosti hiljattain uutistoimisto Startelin ja Taloussanomien haastattelussa, että EKP:llä riittää keinoja ja luovuutta ennakkoluulottomiinkin toimiin.

Yritysrahoitus
ajautuu ahtaalle

Keskuspankin velkakirjaostoihin liittyy paljon ongelmia yritysriskin kantamisesta rahoitettavien yritysten valintaan. Rahoitusmarkkinoille tällainen päätös voisi kuitenkin merkitä helpotusta huoleen, joka on nopeasti kasvamassa erittäin suureksi.

Tänä vuonna Euroopassa erääntyy kaikkiaan 700 miljardin euron yrityslainat, joista suurin osa olisi tarkoitus maksaa uudella lainalla. Summasta noin 500 miljardia on pankkien ja 200 miljardia muiden yritysten erääntyviä velkoja.

Valtaisa jälleenrahoitustarve ilmenee luottoluokitusyhtiö Standard & Poor'sin julkaisemista tiedoista.


[zoom]
Klikkaa graafi suuremmaksi

Erääntyvä lainamäärä on viisinkertaisesti suurempi kuin viime vuonna erääntynyt lainasumma. Rahoitustarpeet kasvavat siis moninkertaisiksi samaan aikaan, kun pankit ovat kiristäneet lainahanojaan ja rahoitusmarkkinoiden kriisi on kärjistynyt.

Muun muassa Britannian keskuspankki Bank of England luonnehtii tuoreimmassa neljännesvuosikatsauksessaan eurooppalaisyritysten rahoitusriskejä huomattaviksi.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Kriisin säikäyttämät pankit ovat supistaneet omaa luotonantoaan voimakkaasti, pelkästään euroalueen pankit supistivat yritysrahoitustaan viime vuoden syys–lokakuussa S&P:n mukaan 40 prosenttia. 

Itä-Euroopan riskit
uhkaavat pankkeja

Yritysrahoituksen kiristyminen ja rahoitustarpeiden huima kasvu uhkaavat nopeasti tuoda Euroopan pankeille uuden, räjähdysmäisesti kasvavan tappioriskien lähteen. Eurooppalainen yritysrahoitus on edelleen suurimmaksi osaksi pankkilainoja.

Yritysrahoitukseen kehittyvä uusi myrskypesäke muuttuu hyvin herkästi myös EKP:n ongelmaksi, sillä euroalueella se viime kädessä vastaa rahoitusjärjestelmän vakaudesta. Tämä voi antaa EKP:lle hyvän syyn käynnistää suorat markkinatoimet.

EKP:llä on jo ilman yritysrahoituksen sakkaamistakin niskassaan erittäin suuria haasteita, joista pahin lienee Itä- ja Keski-Euroopan talouksien horjuminen Baltiasta Balkanille.

Yritysrahoituksen haasteiden tapaan Itä- ja Keski-Euroopan maiden talousongelmat kimpoavat EKP:n ongelmaksi pankkien ja koko pankkijärjestelmän kautta. Vaikeuksiin ajautuneet Itä- ja Keski-Euroopan maat ovat erittäin velkaisia ja niiden velkavastuut ovat lähes kokonaisuudessaan Länsi-Euroopan pankkien riskillä.

Korko- ja osakemarkkinoiden mielestä Länsi-Euroopan pankit ovat suurimmillaan kasvattaneet itäriskinsä niin suuriksi, että ne eivät selviä kaatumatta kotivaltioidensa syliin. Pahimmillaan nämä riskit ovat niin suuria, että edes pankkien kotivaltiot eivät välttämättä selviä niiden kantamisesta. 

EKP voi tarjota rahoitustukeaan yrityksille ja pankeille, mutta ei valtioille. Valtioiden suoran setelirahoituksen EKP:ltä kieltää sen toimintaa ohjaavat säännökset.

Tähänastiset toimet
eivät ole riittäneet

Markkinoiden kasvavista odotuksista ja alituisesta arvostelusta huolimatta edes EKP ei ole seurannut kriisin kärjistymistä toimettomana. 

EKP on laskenut viime kesän jälkeen ohjauskorkoaan neljästi poikkeuksellisen suurin askelin. Lisäksi se on ottanut käyttöön useita ennen kokemattomia rahamarkkinoiden elvytyskeinoja esimerkiksi tarjoamalla pankeille keskuspankkirahoitusta rajoituksetta.

Tähänastiset koronlaskut ja mittavat toimet pankkien välisten rahamarkkinoiden likviditeetin kohentamiseksi ovat tuntuvasti laskeneet euroalueen markkinakorkoja.

Esimerkiksi asuntolainojen ja määräaikaistalletusten viitekorkoina yleiset euribor-korot ovat viime syksystä pudonneet voimakkaasti. Vuoden euribor oli viime syksyn kriisiviikkoina korkeimmillaan noin 5,5 prosenttia, nyt se on laskenut hyvin lähelle ohjauskorkoa eli noin kahteen prosenttiin.

Markkinoiden yhä uudet toiveet vihjaavat, että joko markkinavoimat ovat kyltymättömiä tai EKP toimii alituisesti liian myöhään ja liian pienin askelin. Joka tapauksessa EKP:n tähänastiset toimet eivät ole vielä riittäneet. Tästä markkinat ja EKP ovat yhtä mieltä.

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (59)

Sivut: 1 2 3 4 5 6
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Jos Saksalaiset keskuspankkiirit suostuvat samaan huttuun mitä Federal Reserve tekee rahan printtauksen suhteen, niin usko EKP:n toimintaan putoaa täysin. Weimarin Tasavalta: osa 2.
Anonyymi: Nimetön 5.3.2009 7:21

Anonyymi
EKP:n tehtävä on pitäöä hintavakautta yllä EU:ssa on noin 500 miljoonaa kansalaista, ei eis iis pelkkiä "markkinoita = suurfirmojen monopolit".
Anonyymi: Hintavakautta kaivat 5.3.2009 7:23

Anonyymi
Jos EKP ohittaa pankit ja rupeaa suoraan lainaamaan yrityksille rahaa, niin silloinhan EKP nostaa markkinoiden rahamäärää, mikä tarkoittaa inflaatiota. EKP siis saa mahdolliset luottotappiot yrityksiltä, jotka maksatetaan veronmaksajilla inflaatiolla eli heidän rahansa menettää arvoa.
Toinen asia on, että miksi yritykset lainaisivat EKPltä rahaa, jos pankkien rahakaan ei käy?

Mielestäni ohjauskorko pitäisi ensin laskea nollaan, ennen kuin edes ajatellaan tällaista.
Maksajana voivat hyvinkin olla veronmaksajat.
Anonyymi: markkinatalouden kuo 5.3.2009 7:27

Anonyymi
Nyt ei kannata kenenkään maksaa velkojaan etuajassa, koska markkinoille aletaan syytää rahaa: joka taas tietää inflaation laukkaamista, kun kaikki rahat lähtevät ostoksille. Velka hoituu lähes itsestään pois.
Anonyymi: näin se mene 5.3.2009 7:32

Anonyymi
Ei EKP tarvitse luovuutta, Fed:llä on sitä ja ihmetystä onkin aiheuttanut miksei EKP seuraa Fed:iä. Mitään hyperinflaatiota ei näillä toimilla tule, 2 pros inflaatio olisi suotavaa, jotta talous kasvaisi. Valitettavasti EKP:n vanhoillinen toimimattomuus on viemässä Eu:n suoraan deflaatioon.
Anonyymi: Topi 5.3.2009 7:42

Anonyymi
Nyt ei kannata kenenkään maksaa velkojaan etuajassa, koska markkinoille aletaan syytää rahaa: joka taas tietää inflaation laukkaamista, kun kaikki rahat lähtevät ostoksille. Velka hoituu lähes itsestään pois.


Vain - neropatti - jos palkkasi nousee inflaation tahdissa ja yrityksesi pysyy kustannustason noustessa pystyssa. Jeesus, etta taalta loytyy naita hyperinflaatiosta mitaan tietamattomia pelleja. Mene Zimbabween tutustumaan hyperinflaation siunauksiin, ellet ehtinyt historiankirjoihin koulussa tutustua.
Anonyymi: Uskomatonta sumutust 5.3.2009 7:46

Anonyymi
Eli toisin sanoin vuosisadan krapulaan auttaa se, että juodaan lisää sen minkä kurkusta alas saa. Ei siis ihme, että talouselämä on sekaisin, jos talous perustuu vain odotusarvoihin ja velkarahalla pelaamiseen.
Anonyymi: Voitot ovat yrityste 5.3.2009 7:57

Anonyymi
Nyt ei kannata kenenkään maksaa velkojaan etuajassa, koska markkinoille aletaan syytää rahaa: joka taas tietää inflaation laukkaamista, kun kaikki rahat lähtevät ostoksille. Velka hoituu lähes itsestään pois.

Vain - neropatti - jos palkkasi nousee inflaation tahdissa ja yrityksesi pysyy kustannustason noustessa pystyssa. Jeesus, etta taalta loytyy naita hyperinflaatiosta mitaan tietamattomia pelleja. Mene Zimbabween tutustumaan hyperinflaation siunauksiin, ellet ehtinyt historiankirjoihin koulussa tutustua.


kun kävin koulut, ei sanaa hyper edes tunnettu joten se sinun historiantuntemuksesta.

jottei ajauduta juupas-eipäs väittelyyn, tehkäämme niin että jokainen ostaa asunnon silloin kun itse arvioi sen olevan paras vaihtoehto. sama koskekoon myyntiä myös.
Anonyymi: Nimetön 5.3.2009 8:01

Anonyymi
Nyt ei kannata kenenkään maksaa velkojaan etuajassa, koska markkinoille aletaan syytää rahaa: joka taas tietää inflaation laukkaamista, kun kaikki rahat lähtevät ostoksille. Velka hoituu lähes itsestään pois.Vain - neropatti - jos palkkasi nousee inflaation tahdissa ja yrityksesi pysyy kustannustason noustessa pystyssa. Jeesus, etta taalta loytyy naita hyperinflaatiosta mitaan tietamattomia pelleja. Mene Zimbabween tutustumaan hyperinflaation siunauksiin, ellet ehtinyt historiankirjoihin koulussa tutustua.


Uskomaton sumuttaja, järjenjuoksusi tiellä on sankka sumu. Ei ole tästä maailmasta verrata Zimbabven tilannetta eurooppaan. Eurooppaa uhkaa ihan realistisesti jonkinasteinen deflatorinen kierre. Jos tai pikemminkin kun,(koska ei ole vaihtoehtoa), rahamäärää EKP:n toimilla lisätään ei se misään nimessä johda muuhun kuin vakavan deflaation riskin pienenemiseen. Hyperinflaatiosta vaahtoaminen on tässä tapauksessa todella typerää...
Anonyymi: Sumuttaja sumussa 5.3.2009 8:08

Anonyymi
Jos EKP ohittaa pankit ja rupeaa suoraan lainaamaan yrityksille rahaa, niin silloinhan EKP nostaa markkinoiden rahamäärää, mikä tarkoittaa inflaatiota. EKP siis saa mahdolliset luottotappiot yrityksiltä, jotka maksatetaan veronmaksajilla inflaatiolla eli heidän rahansa menettää arvoa.Toinen asia on, että miksi yritykset lainaisivat EKPltä rahaa, jos pankkien rahakaan ei käy?Mielestäni ohjauskorko pitäisi ensin laskea nollaan, ennen kuin edes ajatellaan tällaista.Maksajana voivat hyvinkin olla veronmaksajat.


Mutta EKP tekeekin tätä juuri sen verran, ettei ajauduta deflaatioon, ei enempää.
Anonyymi: Nimetön 5.3.2009 8:09
Sivut: 1 2 3 4 5 6
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.

Taloussanomat - Uutiset

17:56 Kiinan yllätys kannustaa riskeihin
17:24 Selvästi halvempaa bensaa? Moottorikikka voi halventua tuhansilla
16:19 Draghin puhe sysäsi euron laskuun
16:17 Eduskunnasta +30 000 euroa tuloihin
15:50 Pörssissä hulinat Kiinan koronlaskun jälkeen – Kone ennätyskorkealle
15:38 Haastattelu Mitä yhteistä on pankkiireilla ja rekkakuskeilla?
15:26 Öljyn hinta kääntyi nousuun Kiinan laskettuja korkoja
15:01 Kiinalta iso liike: Korkoja laskettiin
14:02 Ilta-Sanomat Ukraina: Venäjältä ammuttiin rajan yli tykkitulta
12:58 Digitoday Kännyköille uusi lasi – joka viides hajosi yhtiön omissa testeissä
12:34 "Johto on vieraantunut työntekijöiden todellisuudesta"
12:32 Yle: Metsäyhtiöiden kartelli käräjäoikeuteen
12:09 Tätä välittäjät manaavat: Ruotsalaiset joutuvat lyhentämään asuntolainaa
11:58 Venäjä harkitsee öljyntuotannon leikkaamista
11:51 Draghi: EKP:n pitää nostaa nopeasti inflaatiota
11:45 "Miksi valtio ajaa Talvivaaraa konkurssiin juuri nyt?"
10:43 Lihavuus maksaa enemmän kuin ilmastonmuutos
10:42 Digitoday Suomesta terveisiä: Tämä aukko vaarantaa miljoonat verkkosivut
10:41 Mersu vannoo: ratti ja jarru eivät lähde autoista
10:39 Digitoday Jolla saavutti tavoitteensa 270-prosenttisesti
10:32 Ruotsalaisfirma ostaa salolaisen Ledilin
09:27 Itella haluaa siivun venäläisen verkkokaupan kasvusta
09:17 HS: Keskustan kannatus loikkasi
08:41 Pessimismin ja pelon voitto
08:28 Obaman maahanmuuttohanke eteni – teknoyhtiöt pettyivät
07:44 Lehdet: Perumattomista terveyskeskusajoista jättikulut
06:01 Vertailu Tuoko bonus onnen? Nyt tarkkana, autoilija
20.11. Monella öljykentällä kipuraja on käsillä
20.11. Oslossa myytiin Pohjoismaiden kallein koti
20.11. Lahjakas Suomi: Pisteet kotiin vertailussa
Asiakastieto

Yhteistyössä