Vielä ei ole osakkeiden aika

Sijoittajien innokas arvailu osakemarkkinoiden kestävän kurssinousun alkamisesta on vielä ennenaikaista hoppuilua, jossa kohtuuttoman suuret riskit voivat vielä lyödä raskaasti näpeille. Vielä ei ole rohkeiden osakeostojen aika.

Näin voinee tiivistää suurten yhteisösijoittajien ja varakkaiden yksityishenkilöiden sijoitusvarallisuutta hoitavien Evli Varainhoidon ja Tapiola Varainhoidon ajankohtaiset markkinamietteet.

Kumpikaan ei usko sijoittamisen perusteiden olennaisesti muuttuneen, joten yhtiöt uskovat sijoittajien edelleen saavan hyvin pitkän ajan kuluessa parhaan tuoton osakemarkkinoilta. Samalla ne muistuttavat, että osakemarkkinat eivät suinkaan ole automaatti, joka tuottaisi kakkissa olosuhteissa ylivoimaisia tuottoja.

Varainhoitajat neuvovatkin sijoittajia virittämään tuotto-odotuksensa nyt maltillisesti, sillä takavuosien totuttuja tuottoja ei ole niiden mukaan aivan pian odotettavissa. Kummankin niin sanotuissa mallisalkuissa osakepaino on voimakkaassa alipainossa.

Velkakuplan purkaminen
on karua ja kestää kauan

Velkakuplan purkaminen on lähivuosien keskeinen talousteema, joka myös leimaa markkinoiden kehitystä. Kyse on raskaasta prosessista, joka maailman sijoittajien on pakko kestää hammasta purren.

Näin tiivistävät lähivuosien odotuksiaan Tapiola Varainhoidon toimitusjohtaja Tom Liljeström ja johtaja Jyrki Mäkelä.

– Velkakuplan rakentaminen Yhdysvalloissa ja monessa Länsi-Euroopan maassa kesti muutaman vuosikymmenen. Nyt näyttää todennäköiseltä, että näiden kuplien purkaminenkin kestää useamman vuoden, tiivistää Liljeström.

Tapiola Varainhoidon odotusten mukaan ylivelkaantumisesta palautuminen "on karua ja kestää kauan". Sijoittajallekaan ei löydy helppoa oikotietä vaikean ajan yli.

– Tilanne voisi olla parempi, jos aina 1980-luvun alkupuolelta asti kasvaneilla velkamäärillä olisi tehty jotakin tuottoisaa, mutta lainarahat on suurimmaksi osaksi käytetty kulutukseen, Liljeström selittää.

Ei vielä osakkeita,
vaan yrityslainoja

Mäkelän mukaan käynnissä onkin mittava kansantalouksien kriisi, eikä pelkästään rahoitusmarkkinoiden ohimenevä häiriö. Siksi myös käännettä voi hänen mukaansa pyrkiä arvioimaan ennemmin makrolukujen kuin kurssikehityksen perusteella.

Tapiola Varainhoito neuvoo asiakkaitaan pitämään salkkujensa osakepainon voimakkaassa alipainossa. Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa, että yhtiön mukaan sijoitusvaroista pitäisi nyt olla osakkeissa tuntuvasti tavallista pienempi osuus.

Klikkaa graafi suuremmaksi

Yhtiön mukaan pääpaino riskiä karttavassa salkussa on luotettavien valtioiden velkakirjoissa.

– Osakkeiden asemesta salkkuun voi varovaisesti hakea lisätuottoa yrityslainoista, joissa tosin niissäkin suosittelemme painottamaan hyvälaatuisia, korkean luottokelpoisuuden lainoja, Mäkelä sanoo.

Hermoilu jatkuu
osakemarkkinoilla

Evli Varainhoidon markkinastrategi Tomas Hildebrandt toppuuttelee hänkin sijoittajia suotta vielä kiirehtimästä haalimaan lisää osakkeita salkkuihinsa.

– Taloudesta löytyy edelleen helposti ja paljon epämiellyttäviä uhkakuvia, jotka ylläpitävät pääomamarkkinoiden levottomuutta. Suurten ikävien yllätysten riski on edelleen merkittävä.

Hildebrandt uskoo osakemarkkinoiden viime marraskuun kurssipohjien pitävän, joten ainakaan nykytietojensa valossa hän ei odota kurssitason painuvan marraskuista alemmas.

Marraskuun kurssipohjien pitäminen ei kuitenkaan ennakoi hänen mukaansa sijoittajille helppoja aikoja saati varmaa tuottoa.

–Nyt kaikki makromittarit ovat huonoja ja samoin suurin osa markkinamittareista on huonoja. Lisäksi ikävien yllätysten riski on suuri. Sijoittajilla on kuitenkin valtavasti käteistä ja nousupyrähdykset ovat herkässä ja ne voivat olla kovia. Kestävää trendiä tuskin kuitenkaan löytyy ennen talouden tervehtymistä.

Talouden ylivelkaantumisen purkamiseen kuluu Hildebrandtin odotusten mukaan ainakin 3–5 vuotta. Yhtään sen nopeammin hänestä on turha odottaa pörssiyhtiöiden tuloksiin tuntuvaa kasvua.

Riskienhallinta
noussut pinnalle

Evli Varainhoito suosittelee asiakkailleen Tapiolan tavoin osakkeissa pidättyväistä linjaa. Niin sanottujen mallisalkkujen osakepainot ovat poikkeuksellisen pienet. Muidenkin omaisuusluokkien suosituksia leimaa riskien karttaminen.

–Yleissävyämme voi kai luonnehtia varovaiseksi. Riskienhallinta on keskeisesti esillä, kun keskustelemme asiakkaiden kanssa, kuvaa Hildebrandt.

Riskiä karttavat sijoittajat pitävät hänen mukaansa nyt valtaosaa varoistaan luotettavien valtioiden velkakirjoissa. Sijoittajat ovat tavallista valikoivempia jopa länsimaiden lainamarkkinoilla – niin kuin esimerkiksi eurovaltioiden kasvaneet korkoerot ovat jo vihjanneet.

– Sijoittajien on nyt hyväksyttävä, että turva merkitsee aika matalaa tuottoa. Luotettavien valtioiden obligaatiossa tuotto-odotus on nyt varsin vaatimaton, mutta pienen lisätuoton hakeminen riskipitoisiin liikkeeseenlaskijoihin tai kovin pitkiin laina-aikoihin siirtymällä ei välttämättä nyt tunnu mielekkäältä.

Hildebrandtin mukaan riskienhallinta on palannut perinteisiin hyveisiin, hajautukseen ja sijoituskohteiden tuntemukseen.