Vipurahastot heiluttavat jo valuuttakurssejakin

Vipurahastojen mittavat arvopaperimyynnit ovat viime kuukausina rasittaneet maailman osakemarkkinoita yhä syvempään kurssilaskuun. Nyt näyttää ilmeiseltä, että näiden hedge- eli vipurahastojen velkapääoman kuoletukset ja sijoitusten purku ovat aiheuttaneet poikkeuksellista kaaosta myös valuutta- ja korkomarkkinoilla.

Vipurahastojen arvaamattoman laajasta markkinavaikutuksesta kertoo Helsingin kauppakorkeakoulun tutkijoiden uunituore tutkimus. Uutta todistusaineistoa sisältävän tutkimuksen ovat laatineet professori Matti Suominen sekä tutkijat Petri Jylhä ja Jussi-Pekka Lyytinen.

Tutkimuksen mukaan kansainvälisten vipurahastojen niin sanottujen carry trade -valuuttavelkasijoitusten purkaminen on viime kuukausina ollut niin laajaa ja raskasta, että tämä selittää merkittävän osan poikkeuksellisen suurista valuuttakurssimuutoksista.

Vipurahastot liikuttelevat
maailman pääomavirtoja

Carry trade -sijoituksissa on karkeasti pelkistäen kyse valuuttaparien korkoeroja hyödyntävistä velkasijoituksista, joissa rahastot lainaavat rahaa edullisen korkotason valuutassa ja sijoittavat lainaamansa rahat korkeamman korkotason valuutassa.

Rahoitus- ja sijoitusvaluuttojen korkoero kasvattaa carry trade -sijoittajien tuottoa niin kauan kuin valuuttakurssit pysyvät ennallaan tai rahoitusvaluutta halpenee suhteessa sijoitusvaluuttaan. Carry trade kääntyy hetkessä sijoittajaa vastaan, jos rahoitusvaluutta alkaakin äkisti vahvistua suhteessa sijoitusvaluuttaan.

Viime vuosina maailmanlaajuisesti jättiläismäisiksi kasvaneet carry trade -sijoitukset ovat tutkimuksen mukaan pääosin perustuneet kahteen rahoituslähteeseen, muita päävaluuttoja matalampien korkojen Japanin jeniin ja Yhdysvaltain dollariin, mutta jossakin määrin myös Sveitsin frangiin. Lainaraha on kärrätty korkeampien korkojen valuuttoihin, kuten euroalueen euroon, Kanadan dollariin ja Ison-Britannian puntaan.

Tutkimuksen mukaan vipurahastojen viime vuosien valtaisa kasvu ja samalla carry trade -sijoitusten suosion huima kasvu selittävät huomattavan osan esimerkiksi jenin ja dollarin heikkenemisestä ja vastaavasti euron ja punnan vahvistumisesta viime vuosina.

Nyt pääomapako vipurahastoista ja samalla carry trade -sijoitusten purkaminen ovat osaltaan kääntäneet myös valuuttojen liikkeet vastakkaisiksi. Päävaluutoista parin viime vuoden heikoimmat, jeni ja dollari ovat voimistuneet erittäin paljon ja ennen vahvat valuutat euro ja punta ovat pudonneet nopeasti.

Punta on heikentynyt
päävaluutoista eniten

Vakaaksi luultu euro on viime viikkoina ja kuukausina ollut kaikkea muuta kuin vakaa, sillä euron arvo kansainvälisillä valuuttamarkkinoilla on heikentynyt voimakkaasti niin suhteessa Yhdysvaltain dollariin kuin varsinkin Japanin jeniin.

Klikkaa graafi suuremmaksi

Jeni on vuoden alusta kallistunut euroissa peräti 36 prosenttia. Dollari maksaa euroissa nyt noin 17 prosenttia enemmän kuin vuoden alussa. Jyrkintä jenin ja dollarin vahvistuminen ja euron heikkeneminen on ollut tänä syksynä.

Euro on heikentynyt selvästi myös suhteessa Sveitsin frangiin. Valtaosa muista maailman päävaluutoista on euron tavoin painellut epätavallisen jyrkkää ja kuoppaista alamäkeä, osa euroakin enemmän eli myös suhteessa euroon.

Suurista valuutoista eniten on tänä syksynä heikentynyt Ison-Britannian punta, jonka arvo suhteessa jeniin on romahtanut peräti puoleen. Dollari maksaa nyt punnissa kolmanneksen enemmän kuin vuoden alussa.

Velkavipu paisutti
rahastojen sijoituksia

Vipurahastojen pääomat kasvoivat suurimmillaan arviolta noin 2 000 miljardiin dollariin. Esimerkiksi vipurahastojen analysointiin erikoistuneen Eurekahedge-yhtiön arvioima pääoma vastaa euroina vajaan 1 600 miljardin rahasummaa.

Helsingin kauppakorkeakoulun tutkijat muistuttavat, että suuri osa vipurahastoista on kasvattanut sijoituksiaan velkapääomalla eli niin sanotulla velkavivulla. Esimerkiksi Euroopan keskuspankki on arvioinut velkavivun keskimääräisessä rahastossa supistuneen noin 0,4-kertaiseksi, mutta tutkijat viittaavat jopa 12-kertaisiin vipuihin.

Eurekahedge on arvioinut sijoittajien vetäneen pääomaa pois vipurahastoista pelkästään lokakuussa noin 100 miljardia dollaria. Rahastojen on ollut pakko purkaa sijoituksiaan lunastetun pääoman määrällä sekä lisäksi lunastettua pääomaa vastaavan velkavivun verran.

Nämä myynnit ovat olleet rahoituskriisin ohentamilla markkinoilla niin mittavia, että ne ovat osakemarkkinoiden lisäksi saaneet myös valuuttamarkkinat pois tolaltaan.

Esimerkiksi maailman vipurahastojen eliittiin kuuluva yhdysvaltalainen Citadel on uutistoimisto Bloombergin mukaan supistanut velkavipujaan tuntuvasti. Vajaan 20 miljardin dollarin rahastoilla oli Bloombergin mukaan vuoden alussa 5,2-kertainen velkavipu mutta marraskuun puolivälissä velkakerroin oli enää 3,5.

Esimerkiksi viisinkertainen velkavipu kasvatti 20 miljardin sijoituspääoman 100 miljardin arvopaperisijoituksiksi. Juuri tällaiset velkavivut ja rahasummat selittävät, miksi vipurahastojen kärsimä pääomapako ja arvopaperisijoitusten pakkomyynti on järkyttänyt koko maailman markkinoita.

Pakkomyyntien loppuminen
kohentaa tuotto-odotuksia

Kurssiheilunta jatkuu rajuna niin osakkeissa, koroissa kuin valuutoissakin, jos arviot vipurahastojen kurssivaikutuksista pitävät paikkaansa ja lisäksi odotukset pakkomyyntien jatkumisesta toteutuvat.

Bloombergin mukaan Citigroupin sijoitustutkijat ovat arvioineet vipurahastojen menettävän tämän kriisin kuluessa jopa puolet pääomistaan. Tämä tarkoittaisi korkeimmillaan 2 000 miljardin dollarin pääomien kutistumista 1 000 miljardiin dollariin. Summa olisi toki edelleen merkittävä, mutta pudotus olisi dramaattinen.

Professori Suominen ei ennusta vipurahastojen pääomien kehitystä, mutta arvioi pakkomyyntien painavan kursseja niin kauan kuin ne jatkuvat. Sen sijaan pakkomyyntien päättymisen hän uskoo nopeasti taas kohentavan tuotto-odotuksia.

– Kunhan hedge-rahastojen myyntipaine hellittää, carry trading -tuotot ovat taas positiivisia. Tilanne voi hyvin olla aika pitkälle samanlainen yrityslaina- ja osakemarkkinoilla, arvelee Suominen.

Hänen mukaansa tieto yleisen talouskehityksen voimakkaasta heikkenemisestä on jo kaikilla, joten kovankaan taantuman ei sinänsä enää pitäisi merkittävästi rasittaa kursseja. Pakkomyyntien jatkuminen ja pelkkä odotus niiden jatkumisesta sen sijaan rasittaa kursseja niin kauan kuin myynnit jatkuvat tai niiden pelätään jatkuvan.

– Kunhan pakkomyynnit loppuvat, odotetut tuotot riskisijoituksille kohenevat taas positiivisiksi ja jopa suuremmiksi kuin ennen viimeaikaista suurta pääomapakoa riskisijoituksista, lohduttaa Suominen.

Suominen, Jylhä ja Lyytinen esittelevät tutkimuksensa ensi tammikuussa arvostetun American Finance Associationin kongressissa Yhdysvalloissa. Tutkimuksen nimi on Arbitrage capital and currency carry trade returns ja sen voi lukea tästä verkkolinkistä.