Pakkomyyntien tsunami uhkaa osakemarkkinoita

Vipurahastojen sijoittaja-asiakkaat ja rahoittajat vetävät nyt rahojaan turvaan sellaista vauhtia, että rahastojen ahdinkoa voinee luonnehtia jo teurastukseksi.

Vielä pari vuotta sitten absoluuttisen tuoton ilosanomalla hurjasti kasvaneet hedge- eli vipurahastot ovat joutuneet lahtipenkkiin, kun sijoittajat ovat rahoituskriisin kuluessa kärsineet kasvavia tappioita. Kuluvasta vuodesta povataan jo nyt vipurahastojen kaikkien aikojen surkeinta.

Vipurahastojen ahdinko merkitsee kaikille maailman sijoittajille erittäin vaarallista aikaa, sillä näiden rahastojen mittavat pakkomyynnit voivat helposti järkyttää rahoituskriisin jo ennestään säikyiksi ravistelemia markkinoita. Rahastojen pakkomyynneillä arvioidaan jo nyt olleen erittäin suuri vaikutus viimeaikaiseen kurssilaskuun, ja loppuvuoden mittaan myyntien pelätään jopa kiihtyvän.

Pakkomyyntien kiihtyminen olisi erityisesti maailman osakemarkkinoille erittäin huono enne, sillä pelkkä pelko vipurahastojen kasvavista pakkomyynneistä voi karkottaa ostohaluiset sijoittajat turvaan lähestyvän tsunamin tieltä.

Taloussanomat on kertonut vipurahastojen vaikeuksista ja pakkomyyntien kurssivaikutuksista aiemmin tänä syksynä, mutta osakemarkkinoiden parhaillaan ehkä voimakkain taustailmiö uhkaa tuoreiden tilannekatsausten perusteella vielä voimistua.

Absoluuttista
tappiota

Sijoittajat vetivät rahojaan pois vipurahastoista pelkästään lokakuussa yhteensä noin sata miljardia dollaria. Näin arvioi vipurahastojen maailmanlaajuisia markkinoita seuraava Eurekahedge-yhtiö. Yhtiön laskeman kansainvälisen hedge-rahastojen yleisindeksin mukaan vipurahastot kärsivät tammi-lokakuussa keskimäärin 11 prosentin sijoitustappiot.

Toinen vipurahastojen analysointiin ja niihin liittyvään markkinatietoon erikoistunut yritys, Hennessee laskee kaikkien vipurahastojen kärsineen keskimäärin 15 prosentin tappiot. Kilpailevan Hedge Fund Research (HFR) -yhtiön laskema yleisindeksi kertoo suunnilleen samansuuruisista tappioista.

Osa huono-onnisimmista vipurahastojen soveltamista lukuisista strategioista on tuottanut kymmenien prosenttien tappioita. HFR-yhtiö laskee erillistä indeksiä liki 30 erilliselle hedge-strategialle yleisindekseineen, ja tästä indeksijoukosta vain viisi on tammi-lokakuussa kyennyt pysyttelemään plussalla.

Tuottoisin HFR-indeksi on tänä vuonna ollut osakkeiden lyhyeksimyyntiä painottavien rahastojen indeksi, joka on vuoden alusta noussut runsaat 21 prosenttia. Osakkeita niin sanotusti lyhyeksi myyvät rahastot hyötyvät kurssilaskusta myymällä osakkeita ennen niiden ostamista.

Yhteistä vipurahastoja tarkkaileville yrityksille on arvio sijoittajien karvaasta pettymyksestä. Vaikka suurin osa vipurahastoista on kärsinyt markkinoilla yleisiä osakeindeksejä pienempiä tappioita, ovat sijoitukset jääneet kauas odotusten mukaisista absoluuttisista tuotoista.

Sijoittajat vetävät
rahansa turvaan

Vipurahastoissa oli alaa seuraavien yritysten mukaan suurimmillaan viime kesän tietämillä noin 2 000 miljardia dollaria sijoittaja-asiakkaiden pääomaa. Nyt esimerkiksi Eurekahedge-yritys arvioi summan supistuneen jo noin 1 700 miljardiin dollariin.

Suursijoittajia vipurahastovalinnoissa neuvova Absolute Return Partners (ARP) -yritys arvioi marraskuun alussa julkaisemassaan katsauksessa, että sijoittajat vetävät loppuvuoden kuluessa vielä 300–400 miljardia dollaria ulos rahastoista. Luku perustuu yhtiön arvioon, jonka mukaan sijoittajat lunastavat vuodenvaihteeseen mennessä 15–20 prosenttia vipurahastoihin sijoittamistaan pääomista.

Sijoittaja-asiakkaat vetävät rahojaan pois välttyäkseen lisätappioilta, joita esimerkiksi juuri lunastusten laukaisemat pakkomyynnit aiheuttavat. Toinen, joillakin sijoittaja-asiakkailla ehkä jopa tärkeämpi syy lunastuksiin on oman maineen suojeleminen.

Viime vuosina esimerkiksi julkisesti valvotut eläkevakuutuslaitokset ovat kasvattaneet sijoituksiaan vipurahastoihin, ja nyt rahoituskriisissä kärsityt tappiot voivat herättää kiusallista huomiota. Salkkujen "siivous" voi kiihtyä vuodenvaihteeseen mennessä, sillä moni eläkelaitoksen kaltainen suursijoittaja joutuu julkistamaan tavallista tarkempia tietoja sijoituksistaan vuodenvaihteen tilannetta kuvaavassa tilinpäätöksessään.

Velkavipu tuplaa
pakkomyynnit

Lunastusaalto pakottaa monen vipurahaston myymään pelkkiä lunastussummia kertaluokkaa suuremman määrän arvopapereita, sillä suuri osa vipurahastoista on kasvattanut sijoituksiaan varsinaisen sijoituspääoman lisäksi velkapääomalla. Lunastukset johtavat toisin sanoen velkapääoman verran lunastuksia suurempiin arvopaperimyynteihin.

Vipurahastojen keskimääräinen velkapääoman määrä on rahoituskriisin kiristämissä rahoitusoloissa supistunut tänä vuonna merkittävästi, mutta se oli Euroopan keskuspankin julkaiseman arvion mukaan vielä viime keväänä noin 40 prosenttia varsinaisesta sijoituspääomasta. Jokaista sijoittajien rahastoihin panemaa 100 dollaria/euroa kohti rahastoilla oli 40 dollaria/euroa velkaa eli arvopapereita salkussaan yhteensä 140 dollarilla/eurolla.

ARP-yhtiö arvioi, että viime kuukausina heikoimmin menestyneet rahastot ovat selvästi keskivertorahastoa velkaisempia. Yhtiö arvioi myös, että juuri nämä heikoimmin menestyneet ja keskimääräistä velkaisemmat rahastot joutuvat vuoden loppua kohti vastaanottamaan erityisen paljon lunastuksia.

Lunastukset ja velkojen kuoletukset pakottavat loppuvuoden kuluessa vipurahastot yhteensä todennäköisesti noin 600–800 miljardin dollarin arvopaperimyynteihin, arvioi ARP katsauksessaan. Summa on yhtiön mukaan niin suuri, että sillä on jo tuntuvaa kurssivaikutusta maailman pörsseissä.

Pakkomyyntien kurssivaikutuksesta kertoo myös sijoituspankki Morgan Stanleyn aiemmin syksyllä laatima selvitys. Syksyn kurssilaskussa ovat selvityksen mukaan eniten kärsineet sellaiset pörssiosakkeet, joissa vipurahastoilla on ollut poikkeuksellisen suuria sijoituksia.