Euroopan talous kärsii kriisistä eniten
Yhdysvallat säilyttää mahtiasemansa maailmantaloudessa samoin kuin dollari säilyttää asemansa maailmantalouden tärkeimpänä valuuttana. Euroopan näkymät sen sijaan eivät ole yhtä häävejä, sillä osa Euroopan maista uhkaa painua suoranaiseen lamaan, ja ennen kriisin hellittämistä jopa rahaliitto voi horjua.
Eurooppalaisittain uhkaavat talousnäkymät nousivat selvästi esiin useammassakin asiantuntijaesityksessä maailman suursijoittajien arvostaman analyysiyhtiön BCA Researchin tämänsyksyisessä sijoituskonferenssissa New Yorkissa.
– Euroopan talousnäkymät ovat nyt todella huonot, tiivisti Taloussanomille tilannetta kommentoinut BCA:n Global Investment Strategy -julkaisun päätoimittaja Chen Zhao.
"EKP:llä vastuutonta
korkopolitiikkaa"
Euroopalle synkkää talouskehitystä povaavalla Chenillä oli hetkittäin vaikeuksia hillitä itseään, kun hän arvosteli tulisesti Euroopan keskuspankin viimeaikaisia "pölkkypäisiä" virheitä. Hänestä Eurooppa on suuressa vaarassa kulkea Japanin 1990-alun tietä deflaation sekaiseen pitkittyvään taantumaan ja heikoimmissa euromaissa jopa suoranaiseen lamaan.
– Euroopan keskuspankilta on tällaisissa oloissa sekä edesvastuutonta että pöyristyttävää viivytellä ohjauskoron erittäin nopeata ja aggressiivista keventämistä, paukutti Chen.
– On aivan uskomatonta, että kovaa vauhtia taantumaan syöksyvän Euroopan keskuspankki nosti ohjauskorkoaan vielä viime heinäkuussa, mutta sen sijaan kommunistisen Kiinan keskuspankki on jo laskenut omaa korkoaan talouskasvun hieman hidastuttua.
Chenin mukaan EKP:n ohjauskorko yhdessä edelleen voimakkaasti yliarvostetun euron kanssa on omiaan heikentämään alueen talouskehitystä merkittävästi. Silti hän uskoo EKP:nkin lopulta antavan periksi ja lähtevän pakon edessä voimakkaisiin koronlaskuihin. Ohjauskorko laskee hänen odotustensa mukaan vielä alle kahteen prosenttiin nykyisestä 3,75 prosentista.
Osa euromaista lamaan,
rahaliitto vaarassa
BCA:n Chen pitää todennäköisenä, että osa heikoimmista euromaista ajautuu tämän kriisin kuluessa "jonkinasteiseen" lamaan, ja koko euroalue on hänen mukaansa melkoisella varmuudella jo nyt taantumassa. Tilannetta ei mitenkään helpota, että korkeiden korkojen ja kalliin euron lisäksi moni eurovaltio on vuosien löysäilyn jälkeen nyt taantuman kynnyksellä ryhtynyt kiristämään budjettikuriaan.
Chen odottaa, että Euroopan rahaliitto EMU kärsii talouskriisin kuluessa kolhuja ja voi joutua jopa radikaaleihin muutoksiin.
– Rahaliitto hajoaa nykymuodossaan kolmen viiden vuoden kuluessa, kärjistää Chen ennusteensa Taloussanomille.
Rahaliiton hajoaminen ei hänen mukaansa välttämättä merkitse koko liiton saati euron loppua, vaan todennäköisemmin liiton heikoimpien lenkkien pettämistä – ja jopa poistumista liitosta.
Rahaliiton paineet
näkyvät jo koroissa
Rahamarkkinat ovat jo hyvän aikaa katsoneet karsaasti Välimeren rantavaltioiden nopeaa heikkenemistä ja kiihtyvää velkaantumista. Kreikan, Portugalin, Italian, Espanjan ja viime aikoina myös esimerkiksi Irlannin valtiot joutuvat maksamaan pitkäaikaisesta lainarahastaan jo lähes prosenttiyksikön kovempaa hintaa kuin euroalueen vahvin lainaaja Saksa.
Korkoerot samoin kuin valtionlainojen turvaksi myytyjen luottoriskijohdannaisten hintaerot ovat viime aikoina kasvaneet suurimmilleen sitten rahaliiton perustamisen. Eri euromaiden väliset riskierot ovat toisin sanoen suurimmillaan sitten euron käyttöönoton eli pian kymmeneen vuoteen.
Suomenkin korkoero Saksaan on rahoituskriisin mittaan hieman kasvanut, mutta vasta parin prosenttiyksikön kymmenyksen korkoerolla Suomi kuuluu korkomarkkinoiden mittapuulla edelleen rahaliiton kovaan ytimeen.
Rahaliiton pettäminen
järkyttäisi markkinat
Ennusteen rahaliiton jonkinasteisesta hajoamisesta vahvisti BCA:n toisen julkaisun, European Investment Strategyn, päätoimittaja Ian MacFarlane. Hän allekirjoitti myös kollegansa, Chenin synkän kuvan Euroopan talousnäkymistä.
MacFarlane ja Chen perustelivat ennustettaan rahaliiton horjumisesta Taloussanomille poliittisilla paineilla, joita kasvava talousahdinko tulee aiheuttamaan ensin heikoimman talouskehityksen euromaissa ja ennen pitkää myös rahaliitossa.
– Kansalaiset tulevat olemaan heikoimmissa euromaissa erittäin pettyneitä. Näillä valtioilla ei ole omaa valuuttaa, jonka devalvoinnilla ne voisivat sopeutua talouden paineisiin, joten ne joutuvat sopeutumaan reaalitalouden puolella. Tämä tarkoittaa esimerkiksi työttömyyttä ja mahdollisesti julkisten palveluiden leikkauksia. Samaan aikaan valtioiden alijäämät kääntyvät taas jyrkkenevään kasvuun, kuvaili Chen.
Sekä Chen että MacFarlane arvioivat, että Euroopan rahaliiton hajoaminen olisi erittäin huono uutinen niin euroalueen osakkeille kuin alueen korkomarkkinoillekin. Rahaliiton purkamista tai yhdenkään jäsenvaltion eroamista on tutkittu äärimmäisen niukasti, ja Euroopan poliittinen johto välttää puheenaihetta kuin tabua.
EKP taipuu pian
koronlaskuihin
MacFarlane yhtyy Chenin ennusteeseen EKP:n taipumisesta voimakkaisiin koronlaskuihin, mutta odottaa vielä suurempia laskuja. MacFarlanen mukaan EKP voi 12 kuukauden kuluessa joutua laskemaan ohjauskorkoaan jopa alle yhteen prosenttiin.
Samaa mieltä voimakkaista koronlaskuista oli myös Capital Economics -analyysiyhtiön toimistusjohtaja Roger Bootle, joka puhui BCA:n sijoituskonferenssissa talouden inflaationäkymistä. Maailman suursijoittajat tuntevat hänet erityisesti inflaatio-deflaatio -teeman asiantuntijana.
Bootle ei pidä Euroopan rahaliiton hajoamista yhtä todennäköisenä kuin BCA:n ekonomistit, sillä hänestä varsinkin pienillä euromailla on "liian paljon pelissä" voidakseen lähteä omille teilleen.
– Rahaliitto tuskin hajoaa pian, koska pelissä on liian suuret panokset. Italialla voi toki olla houkutuksia, mutta pienemmät jäsenmaat tuskin hylkäävät oma-aloitteisesti euroa, sanoi Bootle.
Hänen mukaansa on ehkä sittenkin todennäköisempää, että Saksa rahaliiton vahvimpana maana ja ehkä kurinalaisimman talous- ja rahapolitiikan kannattajana "viheltää pelin poikki" ja lähtee.
Seuraavaksi meitä
uhkaa deflaatio
Bootlen mukaan keskuspankit, erityisesti EKP ovat taistelleet liian pitkään aivan väärää vihollista vastaan, kun ne ovat pitäneet ohjauskorkonsa korkealla inflaation kiihtymisen pelossa. Hänestä talouksia uhkaa parhaillaan ennemmin deflaatio kuin inflaatio.
– Inflaatio on pysynyt uskomattoman matalana, vaikka elintarvikkeet, energia ja metallit kallistuivat erittäin voimakkaasti. Kuluttajahintainflaatiot kohosivat eri maissa vain vähän, eivätkä pohjahintainflaatiot kohonneet lainkaan. Nyt kaikkien raaka-aineiden hinnat ovat laskeneet jyrkästi jo kuukausia, joten seuraavaksi kuluttajahintaindeksit laskevat voimakkaasti, arvioi Bootle.
Hänen mukaansa talouden taantuma, pankkikriisi ja asuntomarkkinoiden alamäki merkitsevät, että inflaatio hidastuu ja inflaatiolukemat pysyvät pieninä. Näin käy, elleivät elintarvikkeet ja energia halpene vielä lisää. Mutta:
– Jos ruoka ja energia jatkavat halpenemistaan niin kuin odotan niiden tekevän, näemme seuraavaksi deflaatiota. Tämä on minun ennusteeni ensi vuodelle, sanoi Bootle.
Kaikkien kuplien
äiti ja isä yhdessä
Bootle pitää talouden ajautumista deflaatioon hyvin todennäköisenä, ja Euroopassa todennäköisyys on hänestä erityisen suuri. Synkeä arvio perustuu historiallisen mittaluokan asuntokuplan ja pankkikriisin seurauksiin.
– Käynnissä on globaali kriisi, jonka ytimessä ovat kaikkien aikojen kaikkien kuplien äiti ja isä yhdessä. Eri maissa samaan aikaan syntyneet asuntokuplat tekivät kuplasta aidosti globaalin ja ehkä samalla taloushistorian suurimman kuplan. Nyt kuplan puhkeaminen ajaa taloutta kohti deflaatiota, taustoitti Bootle.
Hänen mukaansa on turha pelätä keskuspankkien tai valtioiden pankkitukimiljardien ajavan inflaatiota kovaan vauhtiin.
– Kuplan tyhjeneminen tuhoaa taloudesta valtaisan määrän varallisuutta, kun asuntojen, osakkeiden ja useimpien muidenkin omaisuuslajien arvot laskevat jyrkästi. Samaan aikaan tappiot ja luotonannon supistukset leikkaavat pankkien taseita vauhdilla. Rahaa katoaa taloudesta. Nämä ovat äärimmäisen deflatorisia tapahtumasarjoja, perusteli Bootle.
Eurooppalaisia Bootle varoitti, että asuntokupla kasvoi ylenpalttisen velkarahan vuosina monessa Euroopan maassa jopa paljon suuremmaksi kuin viime aikojen romahdusmarkkinoilla Yhdysvalloissa. Hinnat ovat kunnolla laskeneet vasta Yhdysvalloissa, kun monessa Euroopan maassa lasku on vasta aluillaan.
Lue myös Taloussanomat finanssikriisin ytimessä -juttusarjan avauskirjoitus täältä.

















