Vipurahastot lietsovat paniikkia pörsseihin

Kai Pfaffenbach/Reuters
Vipurahastot lietsovat paniikkia pörsseihin
Vipu- eli hedgerahastojen miljardimyynnit selittävät suuren osan viimeaikaisesta rajusta kurssilaskusta. Sijoittajien ja rahoittajien kaikkoaminen on nimittäin ajanut kansainväliset vipurahastot nopeasti kiihtyviin pakkomyynteihin. Syyskuussa rahastojen arvosta katosi lähes sata miljardia dollaria, ja sen jälkeen lasku on vain kiihtynyt.
Jan Hurri
27.10.2008 14:08
Kommentit 51

Maailman hedge- eli vipurahastoista katosi pelkästään syyskuussa lähemmäs sata miljardia dollaria, ja lokakuussa lasku on markkina-arvioiden mukaan pelkästään jyrkentynyt. Sijoittajien ja rahoittajien kiihtyvä pako rahastoista on ajanut tämän supersijoittajien ryhmän mittaviin pakkomyynteihin.

Hedge-rahastojen kasvaneet arvopaperimyynnit ovat olleet liikaa rahoituskriisin ennestäänkin koettelemille markkinoille. Raskas myyntipaine on osaltaan selittänyt samanaikaista ankaraa kurssilaskua useimmissa omaisuusluokissa, kuten hyödykkeissä, osakkeissa, useissa korkosijoituksissa ja monissa valuutoissa.

Kuluvasta syksystä ja samalla todennäköisesti myös kuluvasta vuodesta on tulossa hedge-rahastojen kaikkien aikojen surkein. Rahastot ovat kautta maailman kärsineet tänä syksynä raskaimpia sijoitustappioita kymmeniin vuosiin.

Pakkomyynnit
jyrkentävät laskua

Kasvavat tappiot ovat jo sellaisenaan syöneet hedge-rahastojen pääomia, mutta lisäksi tappiot ovat säikäyttäneet niin rahastoihin varojaan panneet sijoittajat kuin niiden uhkarohkeita velkavipuja rahoittaneet pankit vetämään rahojaan turvaan. Sijoittajien ja rahoittajien kaikkoaminen on pakottanut rahastoja hankkimaan käteistä arvopaperimyynnein.

Salkkujen tyhjentäminen pakkomyynnein on johtanut itse itseään voimistavaan kurssikierteeseen, sillä monilla nyt pakkomyyntien piiskaamilla markkinoilla nämä samaiset hedge-rahastot olivat vielä muutama kuukausi sitten keskeinen ostajaryhmä. Nyt kurssit syöksyvät, kun samat rahastot ovat samaan aikaan rynnänneet myyntilaidalle.

Rahastojen kärsimät sijoitustappiot ja niiden pakkomyynnit sekä niiden aiheuttama kurssilasku eri markkinoilla säikäyttävät päivä päivältä lisää sijoittajia ja rahoittajia vetämään rahojaan turvaan syöksykierteeseen ajautuneesta rahastoluokasta. Tällainen vaarallinen ketjureaktio saattaa jo olla käynnissä.

Pääomien sulaminen
kiihdyttää itseään

Maailman lähes 2 500:aa hedge-rahastoa seuraava tutkimusyhtiö Eurekahedge on uutistoimisto Bloombergin mukaan arvioinut hedge-rahastojen menettäneen pelkästään syyskuussa arvostaan noin 90 miljardia dollaria. Suurin osa pudotuksesta johtuu yhtiön mukaan siitä, että rahastojen sijoittaja-asiakkaat ovat joukolla vetäneet rahaa pois rahastoista.

Eurekahedge arvioi maalman hedge-rahastojen pääomat syyskuun lopussa 1 800 miljardiksi dollariksi. Suurimmillaan pääomat olivat viime kesäkuun lopussa juuri ennen subprime-kriisin kärjistymistä noin 1 900 miljardia dollaria.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Toinen hedge-rahastoja tutkiva analyysiyhtiö, Hedge Fund Research on Bloombergin mukaan arvioinut hedge-rahastojen pääomien olleen vuosikymmenen alussa vielä vajaat 500 miljardia dollaria. 

Sijoituspankki Morgan Stanleyn viime viikolla asiakkailleen julkaisema hedge-rahastojen markkinavaikutusta kuvaileva tutkimus ennakoi alan pääomien supistuvan loppuvuoden kuluessa jopa 1 300 miljardiin dollariin. Pudotusta syyskuun lopun tilanteesta olisi ennusteen mukaan siis odotettavissa vielä jopa 500 miljardia dollaria.

Velkavipu kääntyi
tarkoitustaan vastaan

Hedge-rahastojen toimintaa tuntevat asiantuntijat muistuttavat, että pelkästään rahastojen pääomien perusteella on mahdoton arvioida rahastojen todellista markkinapainoa – tai kurssivaikutusta. Viimeaikaiset pakkomyynnit ovat voineet olla tuntuvasti rahastojen pääoman kutistumista suurempia.

Varsinaisten pääomiensa lisäksi suuri osa heikosti säännellyistä kansainvälisistä hedge-rahastoista on kasvattanut sijoituksiaan erittäin rohkealla velkarahoituksella. Tämä niin sanottu velkavipu on joillakin rahastoilla ollut jopa monikymmenkertaisesti omaa pääomaa suurempi.

Uhkarohkea velkavipu on merkinnyt suotuisissa markkinaoloissa huimia sijoitustuottoja mutta samalla se on tuntuvasti kasvattanut sijoituksiin liittyviä riskejä. Oman pääoman moninkertaisesti ylittänyt velkataakka on merkinnyt, että pienikin takapakki sijoituksissa on voinut hetkessä polttaa suuren osan omasta pääomasta.

Esimerkiksi yhdeksänkertaisella velkavivulla toimiva rahasto on rahoittanut jokaisen kymmenen dollarin sijoituksensa yhdellä omalla (tai sijoittaja-asiakkaidensa) dollarilla ja yhdeksällä lainadollarilla.

Tappioiden tai lunastusten aikana velkavipu kääntyy herkästi rahastoa vastaan. Esimerkin velkavivulla toimiva rahasto joutuu myymään kymmenen dollarin sijoitukset jokaista yhden dollarin lunastusta kohti. Tällaisten tarkoitustaan vastaan kääntyneiden velkavipujen seurauksista markkinat ovat viime viikkoina kärsineet.

Lisää Aiheesta
UutinenVipurahastot horjuttavat markkinoita (18.10.2008 11:01)
UutinenEtera pettyi vipurahastoihin (18.10.2008 11:02)
UutinenVipurahastot kadottivat 56 miljardia (17.10.2008 13:11)
Copyright Creative Commons Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.
mainos

Kommentit (51)

Huono 0
Kuka hullu lainaa rahaa sijoittajalle?
eitajuu
Yhtälössä ei ole mitään järkeä...
Niin
Jyrkässä alamäessä vauhti on yleensä kohtuulliseen kovaa, vaikka voitelu ei olisi onnistunutkaan ihan nappiin.

ELI: Viime kuukausien romahduksessa ovat toistaiseksi hävinneet liki kaikki.

MUTTA: Omaisuuden siirryttyä seuraaviin käsiin tulevat voitot kertymään JOILLEKIN toisille
Ihan hyvä, jos tulisi lainarahoilla keinottelijoille nyt kunnolla tappioita. Saisivat kokonaan pysyä poissa markkinoilta aiheuttamasta vääristymiä, niinkuin se öljyfutuurikaupalla aikaansaatu älytön hinnan nousu 25 USD:stä 150 USD:hen öljytynnyriltä. Ei vakavilla asioilla saisi pelailla, niinkuin esim. viljan hinnalla on vuoden aikana tehty.
Moraalittomat markkinapelurit joutukoon velkavankeuteen!
Glitnir, Kaupthing, Landisbanki ja ueimmat muutkin pankit.
Mr. Pikavippi
Hullujen määrä lienee huolestuttavan suuri?
Kiitos huijareille
Vuodesta 2008 viisastuneena finanssitoiminnan sääntelyä ryhdytiin tiukentamaan ja uusien sijoitustuotteiden tuomista markkinoille ryhdyttiin rajoittamaan lailla, kunnes ne on todettu turvalliseksi maailmantalouden kannalta. Kunnes sitten vuonna 2034 uusi kauppakorkeasta valmistunut sukupolvi onnistui jälleen kääntämään kaiken päälaelleen.
Maailmantalouden Mitä-Missä-Milloin vuosikerta 2040
Eihän se ole mikään ongelma sinänsä hyvinä aikoina. Ongelma siitä tulee, kun lainaaminen ja luotottaminen on niin holtitonta, että lainanantajakin menee konkurssiin mikäli lainaaja ei pysty maksamaan takaisin.

Tämän vuoksihan on pyritty pitämään rajoituksia lainanannon suhteessa omaan pääomaan, mutta nämä rajat on rikottu aikoja sitten, ja huonojen aikojen tullessa kaikki kaatuu kuin dominopalikat.
RandomTyyppi
- Isi, isi. Miksi tässä paperissa lukee "In God we trust"?
- Ole hiljaa, ja jatka pyyhkimistä.
The Big S
Pörssineroja ilmestyy aina ennen romahdusta, totesi Galbraith aikoinaan.

Valtaa on siirretty politiikalta taloudelle. Maailmaa on muokattu voittojen maksimoimisen ehdoilla. Nyt voittojen maksimoijat huutavat halveksimiaan valtioita pelastajiksi. Talous on halunnut ottaa vallan, mutta ei kanna mitään vastuuta. Yhteiskunnat kantavat vastuun, olisiko aika siirtää valtaa taloudelta yhteiskunnille?
Tapsa
Sivut: 1 2 3 4 5 6 Edellinen Seuraava
Kirjoita vastaus
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti
Miten talouskriisi syntyi? Lue Taloussanomien teemapaketti finanssikriisin vaiheista.

Yhteistyössä

9.2.Italia ratsaa luksusautoilijoita – Ferrarin suosio romahti
9.2.Lentoyhtiön konkurssi uhkaa suistaa Unkarin budjetin raiteiltaan
9.2.Pirate Bay uhmaa estoja – kutisti itsensä taskukokoon
9.2."Yllättäjän harha" sekoittaa pelurin pään
9.2.Ilmalämpöpumppu sai rinnalleen uuden suosikin
9.2.Lopullista Kreikka-päätöstä tuskin saadaan tänään
9.2.HS: Armeijan säästöt kuumensivat eduskunnan
9.2.Suomen pelipiirit saivat presidentiltä palkinnon
9.2.Kotipizza leipoi ennätystuloksen
9.2.Pepsi antaa potkut 8 700:lle
9.2.Nokia Siemensin kilpailija vähentää jopa 1800
9.2.Draghi: Epävarmassa taloudessa yhä riskinsä
9.2.Hautala Ylelle: Valtio voi luopua enemmistöstä Finnairissa
9.2.Vihdoinkin, Kreikka: Sopu säästöistä syntyi
9.2.Tätäkö keskusta pelkää – turhaan vai?
9.2.Jopa Microsoft alkaa väsyä patenttisotiin
9.2.Talousmyllerrys nipisti Danske Bankin tulosta
9.2.Liitot: Lähivakuutuksen ja Tapiolan väellä ei syytä paniikkiin
9.2.Tänne tulevat uudet Prismat
9.2.EKP ei koskenut korkoon
9.2.Helsingin pörssissä vilkas tulospäivä, Stockmann kipuaa
9.2."Finnair hakee kumppania suuresta joukosta yhtiöitä"
9.2.Chaim Zabludowicz ehdolla Outotecin hallitukseen
9.2.Outotecilla oli vahva loppuvuosi
9.2.8 syytä, miksi Google tai Apple ei ikinä palkkaa sinua
9.2.Google aikoo avata kaupan Dubliniin – myy rihkamaa?
9.2.Metson liikevaihto ja tilaukset nousivat ennätykseen
9.2.Kreikka teki viime hetken vaatimuksia – velkasopimus taas uhattuna
9.2.M-real teki selvästi tappiota
9.2.Tasan vuosi – euribor laski taas 1,70 prosenttiin
Talousuutiset reaaliajassa iPhoneen ja iPadiin

02:36IndeksiNousijat ja Laskijat

Kurssi nousussa Stockmann B 16,85 14,63 %
Kurssi nousussa Stockmann A 16,9 8,4 %
Kurssi nousussa Neo Industrial Oyj 2,9 5,45 %
Kurssi nousussa Nokian Renkaat 33,6 5,43 %
Kurssi nousussa Tectia Corporation 0,48 4,35 %
Kurssi laskussa Outokumpu 6,11 -4,46 %
Kurssi laskussa Glaston Corporation 0,52 -5,45 %
Kurssi laskussa Pöyry Oyj 6,57 -7,07 %
Kurssi laskussa QPR Software 0,81 -7,95 %
Kurssi laskussa Ericsson AB B 8,1 -18,59 %

02:36IndeksiVaihdetuimmat

Kurssi laskussa Metso 78,37 M -2,82 %
Kurssi laskussa Nokian Renkaat 77,42 M 5,43 %
Kurssi laskussa Nokia 76,54 M -1,75 %
Kurssi laskussa Fortum 42,99 M -0,55 %
Kurssi laskussa Sampo A 36,4 M -0,33 %

KalenteriKalenteri

13.2.2012

Japanin bkt loka-joulukuulta (ennakko)    
Onko Nokia enää suomalainen yhtiö?

02:36OsakeOsake

Kurssi nousussaElisa

graafi

16,81-0,18 %-0,03

 
Dilbert – 10.2.2012
DilbertDilbert
Sarjakuvat: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 ... 30 « »
 
Yritys Sanoma News Oy / Taloussanomat
Postiosoite Taloussanomat PL 45
00089 SANOMA
Käyntiosoite Töölönlahdenkatu 2, Helsinki
Puhelin +358 9 1221
Sähköposti taloussanomat@sanoma.fi
Kustantaja, vastaava
päätoimittaja
Tapio Sadeoja
Toimituspäällikkö Anneli Koistinen
Toimituspäällikkö Petri Korhonen
Mediamyynti Yhteystiedot
Kimmo Ilmavirta
+358 40 168 5949