Etera pettyi vipurahastoihin
17
Pesosen mielestä hedge- eli vipurahastot eivät ole täyttäneet niille asetettuja odotuksia: rahastoista ei ole saatu odotettua hajautushyötyä saati tuottoa.
Moni Eteran kaltainen pitkäaikainen sijoittaja on viime vuosina hajauttanut sijoitusomaisuuttaan yhä uusiin sijoitusluokkiin saadakseen koko salkkunsa riskin ja tuoton suhdetta paremmaksi.
Pesosen mukaan hedge-rahastoja on ostettu lähinnä siksi, että niiden piti kyetä tuottamaan suhteellisen tasaista ja kohtalaista tuottoa yleisestä markkinakehityksestä riippumatta. Laajan arvopaperisalkun hajautuksen piti tehostua, kun hedge-rahastojen piti kehittyä eri tahtiin esimerkiksi osakemarkkinoiden kanssa.
Toisin kuitenkin kävi.
Vipurahastot
kuin muutkin
Markkinakriisin kuluessa on käynyt selväksi, että hedge-rahastot ovat pääpiirteissään olleet samassa pinteessä kuin muutkin sijoittajat. Rahastojen arvo on laskenut siinä missä osakkeidenkin. Osa hedge-rahastoista on kärsinyt tappioita korkomarkkinoilla.
– Hedge-rahastot eivät ole mielestäni täyttäneet niille asetettuja odotuksia. Näillä piti olla matala korrelaatio osakkeisiin ja lisäksi tuottoa piti tulla kaikissa oloissa hieman yli euriborien, Mika Pesonen tiivistää.
Hänen mukaansa syyskuu oli hedge-rahastoille "valtavan huono". Lokakuusta hän odottaa vielä kehnompaa kuukautta. Samalla hän muistuttaa, että hedge-rahastoissa on valtavan suuria eroja, ja joukkoon mahtuu toki hyviäkin.
– Moni vaikeuksiin joutunut hedge-rahasto sanoo joutuneensa finanssikriisin uhriksi. En ole aivan varma, voiko asiaa ilmaista noin, vai olisiko sittenkin kyse riskienhallinnan pettämisestä.
Mitä mittarit
kertovat?
Mika Pesonen epäilee, ovatko yleisesti käytetyt riskimittarit, kuten volatiliteetti, oikeita mittareita hedge-rahastojen riskitason seuraamiseen. Volatiliteetin avulla mitataan esimerkiksi osakekurssien ailahtelua.
– Hedge-rahaston arvo voi kehittyä kuukausikaupalla tasaisesti, jolloin volatiliteettikin jää matalaksi. Sitten yhtäkkiä arvo voi romahtaa hetkessä puoleen tai rahasto voi kaatua kokonaan. Onko matala volatiliteetti antanut tällaisesta rahastosta oikean kuvan, hän miettii.
Hedge-rahastot ovat Pesosen mukaan lohduttaneet tappioita kärsineitä asiakkaitaan toteamalla, että osakemarkkinat ovat laskeneet vielä enemmän. Tämä on kuitenkin hänen mielestään laiha lohtu asiakkaille, joiden annettiin odottaa kaikissa markkinaoloissa hieman rahamarkkinatuottoa enemmän.
– Mikä vertailukohta sitten otetaan, kun osakemarkkinat taas jonakin vuonna nousevat 50 prosenttia? Lohdutetaanko asiakkaita sitten, että olihan meidän tuottomme vähän rahamarkkinatuottoa parempi?
Kommentit (17)
Ammattisijoittajien suusta kuulee harvoin "tappio"-sanaa. Kaikki ammattisijoittajat tuntuvat tekevän aina vain voittoa, vaikka lähes kaikki osakerahastot ovat tällä hetkellä pahasti miinuksella.
Tästä huolimatta olen itsekin ihmetellyt samaa kuin Pesonen, eli sitä miksi rahasto kuitenkin vastoin alkuperäistä tarkoitustaan käyttäytyy samansuuntaisesti kuin osakemarkkina vaikka sen sijoitukset eivät olekaan välttämättä suoraan osakkeissa. Selitys lienee siinä, että finanssimyllerrys on ollut niin suuri että kaikkien sijoituskohteiden arvo on laskenut ja siinä, että osa rahaston tekemistä sijoituksista kohdistuu monen mutkan jälkeen kuitenkin suurelta osin osakkeisiin.
Sama tapahtui myös pääomaturvattujen (strukturoitujen) tuotteiden kanssa, joiden pääomaturvaa ei ollutkaan.
On totta, että strukturoidut pääomaturvatut ovat olleet myöskin heikkoja viimeisen vuoden aikana erityisesti, mutta pääomaturvan pettäminen koskee vain tätä 30 miljoonan euron osuutta, jossa liikkeeseenlaskija oli epäonnekkaasti Lehman Brothers. Sinänsä surkeaa sekin, mutta tuon konkurssin jälkeen kaikki viranomaistahot ovat kyllä vakuuttaneet pitävänsä pystyssä vähänkin merkittävämmät finanssilaitokset, joita kaikki strukturoitujen liikeeseenlaskijat ovat. Esim. Suomessa ei ole myyty islantilaisten liikeeseenlaskemia, ainoastaan välittämiä pääomaturvattuja velkakirjoja.