Maailman suurin velkakupla tyhjenee hitaasti

Maailman sijoittajat ja pankkiirit odottavat Yhdysvaltain liittovaltion roskapankkiratkaisua hermot kireinä, sillä moni pelkää koko länsimaisen pankkijärjestelmän olevan jo hyvin lähellä täydellistä luhistumista.

Pelko rahoituskriisin pahenemisesta ja roskapankin viipymisestä painoi perjantaina osakekurssit voimakkaaseen laskuun kaikissa maailman pörsseissä.

Riittävän mittava ja uskottava pankkitukipaketti voi vielä huojentaa markkinoiden pahimpia pelkoja estämällä lisää pankkeja kaatumasta. Viime viikkojen levottomuudet niin osake- kuin korkomarkkinoillakin ovat selvästi osoittaneet, että markkinoiden mielestä käsillä ovat viime hetket syöksykierteen estämiseksi.

Kriisin taustalla olevia ongelmia roskapankki tuskin korjaa.

Maailman suurin
velkataakka

Jo toista vuotta maailman rahoitusmarkkinoita raastaneessa kriisissä on pohjimmiltaan kyse Yhdysvaltain ylivelkaantumisesta ja sen seurauksista.

Yhdysvallat on velan määrällä laskien ylivoimaisesti maailman velkaisin maa: Yhdysvaltain kansalaisilla, yrityksillä, pankeilla sekä valtiolla ja muilla viranomaisilla on yhteensä taakkanaan 50 000 miljardin dollarin eli noin 35 000 miljardin euron velat.

Velkaa on kaikkiaan reippaasti yli kolme kertaa maan vuotuisen bruttokansantuotteen verran, ja muilla velallisilla kuin liittovaltiolla velkataakkaa on melkein kaksi kertaa kansantuotteen verran. Kotitalouksien velkakuorma on kasvanut jo rutkasti vuotuisia käytettävissä olevia tuloja suuremmaksi.

Yhdysvaltain eri tavoin tilastoitu velka on viime vuosina ja vuosikymmeninä kasvanut erittäin nopeasti. Nyt käynnissä oleva kriisi on osoittanut, että velkaa on kertynyt liian nopeasti ja liian paljon.

Velan kevennys
hidastaa taloutta

Klikkaa graafi suuremmaksi

Yhdysvaltain velkavetoinen kulutuskysyntä on osaltaan pitänyt koko maailman talouskasvua hyvässä vedossa. Nyt tähän voi tulla suuri muutos. Jos Yhdysvallat joutuu pakon edessä supistamaan velkaansa, katoaa samalla suuri osa velkavetoisesta kulutuskysynnästä.

Viime vuodet ja vuosikymmenet hurjalla voimalla kasvanut velkapääoma on kulutuskysynnän lisäksi osaltaan ollut nostamassa asuntojen ja muiden kiinteistöjen sekä käytännössä kaikkien mahdollisten arvopaperien hintoja. Velkarahan katoaminen voi siis merkitä laskupaineita myös omaisuusarvoihin.

Suursijoittajien kautta maailman arvostama, pankeista riippumaton analyysiyhtiö BCA Research on tutkinut talouden niin sanottua velkasyklejä perustamisestaan eli 1940-luvun lopulta lähtien. Viimeksi kuluneen parin vuoden kuluessa yhtiö on kirjoittanut aiheesta lukuisia laajoja raportteja.

Viimeksi tällä viikolla BCA arvioi rahoituskriisistä pakolla käynnistyneen velankevennyksen (deleveraging) kestävän jopa vuosia ja voivan rasittaa talouskasvua tuntuvasti.

Pohjoismaista
mallia

Viime vuosikymmenen alun kiinteistömarkkinoiden vaikeuksista käynnistyneet pankkikriisit Pohjoismaissa ja Yhdysvalloissa johtivat BCA:n mukaan mittaviin velkamäärien leikkauksiin. Yksityisen velan suhde kansantalouksiin supistui voimakkaasti ja velkaantumisasteet laskivat jopa viisi vuotta ennen vakiintumistaan entistä tuntuvasti matalammille tasoilleen.

Velkamäärien supistuminen oli eduksi ylivelkaantuneille talouksille, mutta leikkaukset olivat kivuliaita. Varsinkin Suomessa ja muissa Pohjoismaissa talouskasvu pysähtyi tyystin ja kansantuotteet uupuivat jopa laskuun.

Analyysiyhtiö arvioi Yhdysvaltain talouden olevan todennäköisesti menossa samantyyppiseen hitaan kasvun ja voimakkaasti supistuvan velkaantumisen jaksoon, jossa Pohjoismaat ja Yhdysvallat olivat viime vuosikymmenen alussa.

Yhtiö ei povaa Yhdysvalloille lamaa, joskin pitää talouden nopeaa toipumista rivakkaan kasvuun varsin epätodennaköisenä.

Korot pysyvät
matalalla kauan

Laihana lohtuna vakavaraisille sijoittajille BCA mainitsee, että talouskasvun heikkeneminen, yritysten tuloskehityksen heikkeneminen ja pankkien luotto-ongelmat ovat omiaan pitämään korkotason matalana pitkään. Inflaation kiihtymisestä ei yhtiön mukaan ole pelkoa.

Yhtiö on lukuisia kertoja hälventänyt asiakkaidensa inflaatiopelkoja muistuttamalla, että kiinteistö- ja osakemarkkinoiden laskukaudet ja varsinkin pankkikriisit ovat luonteeltaan selvästi deflatorisia tapahtumasarjoja. Sama vaikutus on velkarahan katoamisella taloudesta.