Rahoituskriisi on säästellyt Suomea
Maailman pankkeja jo runsaan vuoden runnellut rahoituskriisi on toistaiseksi säästellyt suurimpia Suomessa toimivia alan yrityksiä.
Pahaa luottamuspulaa potevat rahoitusmarkkinat näyttävät edelleen luottavan Helsingin pörssissä noteerattuihin Nordeaan, Pohjola Pankkiin ja Sampoon selvästi lujemmin kuin useimpiin muihin alan pörssinoteerattuihin yrityksiin Skandinaviassa tai muualla Euroopassa.
Viime vuoden heinäkuussa niin sanottuna subprime-kriisinä alkanut markkinamyllerrys on toki ollut koettelemusten aikaa myös Nordealle, Pohjolalle ja Sammolle, mutta ne ovat silti päässeet vähemmillä vaurioilla kuin useimmat kilpailijansa.
Yhtiökohtaiset erot markkinoiden luottamuksessa näkyvät selvästi rahoitusalan pörssiyhtiöiden kurssikehityksessä, ja erot ovat hämmästyttävän suuria. Korkomarkkinoiden noteeraukset kertovat ainakin yhtä suurista luottamuseroista.
Markkinoiden luottamus
lohduttaa laina-asiakasta
Markkinoiden tavallista vankempi luottamus Nordeaa, Pohjolaa ja Sampoa kohtaan on rohkaiseva ja mieluisa havainto niin näiden yhtiöiden asiakkaille kuin osakkeenomistajillekin.
Rahoitusmarkkinoiden viimeaikaisessa kriisissä on pääasiassa ollut kyse pankkien ja muiden keskeisten markkinaosapuolten keskinäisestä epäluulosta. Pankkien välinen rahoitus on kiristynyt poikkeuksellisen nihkeäksi, kun pankit ovat epäilleet toistensa vakavaraisuutta ja maksuvalmiutta.
Luottamuspula on käytännössä näkynyt korkomarkkinoilla jyrkästi kohonneina tuottovaatimuksina ja osakemarkkinoilla jyrkkänä kurssilaskuna. Näistä vitsauksista Nordea, Pohjola ja Sampo näyttävät toistaiseksi päässeen selvästi useimpia pörssilistattuja kilpailijoitaan vähemmällä.
Noteerauksista päätellen markkinat arvioivat kolmikon vakavaraisuuden, maksuvalmiuden ja tulevaisuuden näkymät selvästi toimialan keskiarvoa paremmaksi.
Jos markkinoiden arviot ovat oikeita, voi moni suomalainen pankkiasiakas ja rahoitusalan osakkeita omistava sijoittaja rauhoittaa pahimpia pelkojaan.
Vahva vakavaraisuus ja hyvä rahoitusasema tarkoittavat, ettei Nordean ja Pohjolan välttämättä tarvitse kiristää luottohanojaan samaan tapaan kuin yhä niukemman ja kalliimman markkinarahoituksen varassa sinnittelevien kilpailijoidensa.
Osakkeenomistajat
säästyneet pahimmalta
Sammolla ei ole asiakasrahoitusta, mutta Nordean ja Pohjolan tavoin Sammollakin on runsaasti osakkeenomistajia. Markkinoiden luottamus on säästellyt kolmikkoa omistavien sijoittajien kurssikärsimyksiä.
Rahoituskriisi ja yleiset taloushuolet ovat nyt nirhaisseet vuodessa Euroopan pörssien yleisestä kurssitasosta noin 20 prosenttia. Euroopan suurimpien pörssipankkien kurssit ovat vuodessa laskeneet keskimäärin 40 prosenttia.
Nordean, Pohjolan ja Sammon kurssit ovat vuodessa laskeneet suunnilleen saman verran kuin eurooppalaiset osakemarkkinat keskimäärin (Sampo -18%, Nordea -22 % ja Pohjola -24 %).Toki tämäkin on suuri lasku, mutta ei kuitenkaan läheskään yhtä suuri kuin useimmilla Euroopan rahoitusalan yrityksillä.
Helsingin pörssin painorajoitettu yleisindeksi (OMX Helsinki Capped) on sekin kehittynyt vuodessa suunnilleen samaan tahtiin kuin Nordea, Pohjola ja Sampo, joten kolmikon osakkeenomistajat ovat selvinneet vaikeuksien vuodesta karkeasti yhtä hyvin tai huonosti kuin osakesijoittajat keskimäärin.
Muilla pankeilla
menee huonommin
Euroopan suurten pankkien lisäksi useimmat Skandinavian pörssien rahoitusalan yritykset ovat kärsineet paljon pahempia vastoinkäymisiä kuin Nordea, Pohjola ja Sampo.
Alan suurimmista yrityksistä kriisiä näyttää kestäneen kolmikon tavoin lähinnä vain Svenska Handelsbanken. Sen sijaan kaksi muuta ruotsalaispankkia, SEB ja Swedbank ovat kärsineet pörssissä tuntuvasti kovemmasta kurssilaskusta.
Suomessa Sampo Pankin omistava Danske Bank on vuodessa menettänyt Kööpenhaminen pörssissä suunnilleen samat 40 prosenttia arvostaan kuin eurooppalaispankit keskimäärin. Ainakin kurssikehityksen perusteella Danske on selvästi heikommissa kantimissa kuin esimerkiksi Nordea ja Pohjola.
Pohjoismaisten pörssipankkien selvästi heikoin maajoukkue tulee Islannista, jonka pankit ovat kärsineet niin osake- kuin korkomarkkinoillakin merkittävästi raskaampaa moukarointia kuin vahvemmat kilpailijansa. Kaupthingin kurssi on runsaassa vuodessa laskenut noin 45 prosenttia ja Glitnirin kurssi on melkein puolittunut.














