Näin selvität korkorahaston riskin
17
Riskitöntä tuottoa tavoittelevien lyhyen koron rahastojen pitäisi ainakin teoriassa tuottaa tasaisesti kaikissa olosuhteissa.
Rahaston riskin hahmottamiseksi sijoittajan täytyy itse olla aktiivinen.
– Sijoittajan täytyy itse tutkia, minkälaisiin korkopapereihin rahasto saa sijoittaa ja on sijoittanut. Nämä tiedot selviävät rahaston raporteista, säännöistä tai vaikka puhelulla rahastoyhtiöön, neuvoo sijoitusrahastoihin erikoistuneen suomalaisen pankkiiriliikkeen Eufexin sijoitusjohtaja Anders Ekholm.
Korkorahastossa on yleensä kaksi erilaista riskiä.
Korkoriski on riski, joka toteutuu korkojen noustessa. Kun korkotaso nousee, laskee rahaston salkussa olevien joukkolainojen arvo, saahan uusille lainoille nyt entistä paremman tuoton.
Siksi korkojen nousu laskee vanhojen korkopapereiden arvoja. Korkojen lasku taas nostaa niitä.
Luottoriski on riski, joka liittyy liikkeeseenlaskijan kykyyn selviytyä velvoitteistaan.
Sijoittajat haluavat yrityslainoista paremman koron kuin valtionlainoista, onhan riski yrityksen konkurssista aivan eri luokkaa kuin valtion konkurssiriski.
Esimerkiksi viime syksynä sijoittajien yrityslainoilta vaatima lisätuotto valtionlainoihin verrattuna kasvoi rajusti. Sijoittajat kun arvelivat heikentyneen talouskasvun lisäävän konkurssien mahdollisuutta.
Siksi luottoriskin kasvu laskee yrityslainan arvoa.
Lyhyen koron rahastot saavat sijoittaa juoksuajaltaan lyhyisiin, alle vuoden pituisiin korkopapereihin.
– Kun juoksuaika on lyhyt, on korkoriski pieni, Ekholm selittää.
Moni lyhyen koron rahasto on sijoittanut vaihtuvakorkoisiin yrityslainoihin paremman tuoton toivossa.
– Vaihtuvakorkoisen yrityslainan korko tarkistetaan ajoittain yleisen korkotason mukaiseksi, korkoriski on niissä hyvin pieni. Kun sijoittajien huoli yritysten kannattavuudesta lisääntyi, kasvoi näiden lainojen luottoriski.
Moni rahasto on ostanut salkkuunsa juoksuajaltaan jopa kymmenen vuoden pituisia vaihtuvakorkoisia yrityslainoja. Mitä pidempi laina, sitä enemmän luottoriskin kasvu heikentää sen arvoa.
– Sijoittajan kannattaa tutkia rahaston säännöt. Jos rahasto saa sijoittaa yrityslainoihin, voi se kärsiä luottoriskin kasvusta. Jos säännöissä on sallittu sijoitukset vain valtioiden lainoihin, pitäisi luottoriskin olla lähes olematon, Ekholm neuvoo.
Rahastojen kuukausiraporteissa yleensä ilmoitetaan sijoitusten jakautuminen erilaisten arvopapereiden kesken.
Celeres Rahastoyhtiö joutui vaikeuksiin juuri korkorahastojensa vuoksi. Rahastot joutuivat jälkikäteen muuttamaan rahastojensa arvoja, koska se teki virheen salkussa olevien yrityslainojen arvonlaskennassa.
– Käsitykseni mukaan Celeres sijoitti koko ajan sääntöjensä mukaan, siinä ei ole mitään virhettä tapahtunut. Rahastojen arvonlaskennassa sen sijaan on tehty vakavia virheitä, ja se syö koko rahastoalan luottamusta, Ekholm muistuttaa.
Vuonna 2001 luottoriski toteutui yllättäen Enronin kohdalla. Vakaalta näyttänyt yhtiö kaatui yllättäen väärennetyn kirjanpidon vuoksi.
Ainakin Nordean lyhyen koron rahastolla oli Enronin lainoja. Niiden arvonromahdus teki loven rahaston tuottoon.
Lyhyen koron rahastojen yrityslainoihin liittyvistä riskeistä on varoitettu viime vuosina monta kertaa. Nyt markkinat ovat juuri sellaisessa tilassa, jossa nämä riskit toteutuvat.
Kommentit (17)
Tänä päivänä hoetaan (pelko ulosmarssista) sitä että pitää katsoa pitkällä tähtäimellä.
Mikäli Espoo olisi sijoittanut varansa esim. Fotumiin, niin jo pelkät osingot olisivat olleet 5-6%n luokkaa. Tämähän oli myös heidän tuottovaateensa. Osakkeen arvonnousu ei ole eds tässä mukana!
Kysynkin: kuinka sijoittajat voivat saada kiinni tämän notkahduksen, kun heidän pitäisi saada nyt 12% kasaan! Fortumin tuotot karkaavat edellä karkuun ja aihan ilman näitten rahastonhoitjien valtavia palkkioita.
PTHYI !
PERÄTI 60 % !!!! 350 miljoonan sijoitus olisi tehnyt Espoon metrosta ILMAISEN !
Kiitos tästä lankeaa RAHASTOSIJOITTAJIEN toiminnalle. Heidän omat palkkionsa ovat salaisuus, mutta kuitenkin miljoonissa euroissa, oletan.
Että ihan puoluejohtoonkin on tytöllä pyrkyä.
Sijoitusrahastot ovat loistobisnes pankeille mutta yksi huonnoimmista rahan omistajalle. Eihän sieltä tarvitse ostaa kuin firman osakkeita joidenka osingot ovat 5% ja niitähän on siellä monta. Kursinousu on sitten kaikki ekstraa.
Pöh. Celeres kieltäytyi kommentoimasta, mistä paperista ostajat kaikkosivat. Celeres sanoi, että muillakin on sitä samaa.
Rahastojen arvonlaskennassa sen sijaan on tehty vakavia virheitä, ja se syö koko rahastoalan luottamusta, Ekholm muistuttaa.
Se on makuasia, minkä hinnan laittaa niille papereille, joista ovat ostajat kaikonneet tilapäisesti. Ostajat kaikkoavat kun ne arvelevat luottoluokituksen olevan laskussa.
Jos luvataan lyhyttä lunastusaikaa niin 0 on sopiva hinta.
Rahastomanagerit eivät pidä päivänhinnoista, koska matalariskisenä markkoidun rahaston riskit näkyvät kaikelle kansalle hintaheilahteluina.
Rata kertoi rutisseensa myös muille rahastoyhtiöille hintojen hihasta vetämisestä.
Että ihan puoluejohtoonkin on tytöllä pyrkyä.
Sijoitusrahastot ovat loistobisnes pankeille mutta yksi huonnoimmista rahan omistajalle. Eihän sieltä tarvitse ostaa kuin firman osakkeita joidenka osingot ovat 5% ja niitähän on siellä monta. Kursinousu on sitten kaikki ekstraa.
Ihan mielenkiinnosta:
Mitkä firmat ovat useamman vuoden ajan tuollaisia osinkoja jakaneet?
Mitkä firmat ovat useamman vuoden ajan tuollaisia osinkoja jakaneet?
.
.
Jospa otetaan vaikkapa vuosi 2002, siis jo 5 vuotta sitten niin siloin kirjoitettiin näin:
Ensi kevään osinkoennusteista erottuu neljä yritystä, joiden osinkotuottoprosentti on jopa yli kahdeksan. Nämä ovat Pohjola, Rakentajain Konevuokraamo, Atria ja Tulikivi. Yli viiden prosentin osinkotuottoon pääsee jo 28 yritystä. Näiden kärjessä ovat OKO, Sampo, Ponsse, M-real, Fortum ja Suominen yli seitsemän prosentin osinkotuotolla. Nämä luvut on poimittu yksittäisistä ennusteista, oheisessa taulukossa olevat luvut ovat mediaaneja.
Ja tänään näin: Perjantaihin mennessä Helsingin pörssin yhtiöistä 63 oli julkistanut viime vuoden tuloksesta maksettavaksi ehdotetun osingon.
Näistä 21:n osakkeen osinkotuotto nousee yli viiden prosentin. Yli neljän prosentin osinkotuoton tarjoavia osakkeita on 35.
Jospa sinä nyt kävisit tästä eteenpäin mitkä yhtiöt mahtuvat tähän 5 vuoden väliin, jooko?