Roisi kultamainos kuohuttaa sijoittajia

– Ei voi olla totta, toteaa Suomen Pankin kulta-analyytikko Eija Salavirta kuullessaan otteita kahdeksansivuisesta ilmoitusliitteestä.

Tavex-nimisen yrityksen Kultalehti kertoo etusivun pääotsikossaan, että "seuraavan viiden vuoden paras sijoitus on kulta.” Liitteen alussa kirjoitetaan, että ”kulta on eräänlainen tukijalka, jonka varaan voi laskea koko eläkevakuutuksensa.” Lisäksi liitteessä väitetään, että ”on edullista ja turvallista sijoittaa kultaan.”

– On kovasti paljon luvattu, jos pystyy varmuudella sanomaan, mikä on paras sijoituskohde viiden vuoden aikajänteellä, sanoo Espoon–Kauniaisten osakesäästäjien toiminnanjohtaja Jaakko Ravald.

Monet Kultalehden väittämistä ovat vähintään rohkeita. Ilmoituslehdessä todetaan, että ”kullan hinta voi tuntua lyhyellä aikavälillä suhteellisen vaihtelevalta, mutta pidemmällä aikavälillä on nähtävissä sen selvä noususuuntaus.”

Todellisuudessa kullan hinta ohitti vasta tammikuussa vuoden 1980 huippuhinnan. Tammikuussa 1980 kulta oli 850 dollarissa. Tiistaina iltapäivällä kulta liikkui 920 dollarin tuntumassa.

Jos puhutaan kullan reaalisesta hinnasta, tulisi kullan nousta yli 2 000 dollariin, jotta vuonna 1980 kultaan sijoittanut olisi omillaan. Tuon tiedon tarkka lukija onneksi löytää Kultalehdestä.

– Tämän vuosituhannen nousua edelsi 25 vuoden lähes yhtämittainen hintojen pudotus. Kovat pudotukset eivät välttämättä korjaannu edes yhdessä sukupolvessa, pohtii Eija Salavirta.

Kulta voi toki olla hyvä sijoitus lähivuosina. Monissa kultamarkkinoiden analyyseissä ensi vuotta pidetään hyvänä kullalle.

Kullan hintakehitystä on kuitenkin vaikea ennustaa.
Kullan hintaan vaikuttaa eniten dollarin kehitys, jonka arvioiminen on mahdotonta. Lisäksi eurosijoittajan kannattaa muistaa, että dollarin vahvistuminen voi heikentää euroa, mikä puolestaan söisi kultasijoituksen arvoa.

Erityisen houkuttava kohde kulta on, jos pelkää globaalin talouden romahdusta tai voimakasta inflaatiota.

– Jos uskoo, että finanssijärjestelmässä tapahtuu iso romahdus ja dollarin kurssi romahtaa ja inflaatiopaineet pääsevät valloilleen, kultaa pidetään äärimmäisen hyvänä suojasatamasijoituksena. Mutta näköpiirissä ei näin äärimmäisiä skenaariota ole, pohtii Salavirta.

Kulta voi myös tasapainottaa sijoitussalkkua, koska sen hinta ei välttämättä kulje samaan suuntaan osakkeiden ja bondien kanssa.

Kulta on ikävä sijoitus myös siinä mielessä, että se ei tuota korkoa eikä osinkoa.

– Kulta on aika kylmä aamupala. En suosittele piensijoittajalle, sanoo Jaakko Ravald.

Myös kultasijoittamisen halpuus on rohkea väite. Esimerkiksi kultalaattojen osto- ja myyntihintojen erot ovat monissa tuotteissa lähes kymmenen prosenttia ja enimmillään jopa huikeat 30 prosenttia.

Käytännössä kultalaatan hinnan pitäisi siis nousta vastaavan määrän, jotta sijoittaja pääsisi edes omilleen. Osakekaupassa osto- ja myyntihinnan erot ovat pääsääntöisesti selvästi pienemmät.

Vaikka kyseessä on sijoitustuote, ei kultakauppa ja siihen liittyvä mainonta kuulu esimerkiksi Rahoitustarkastuksen valvontaan.

– Ei olisi haitaksi, jos tällainen toiminta olisi jollain tavalla valvottua, sanoo Jaakko Ravald.